Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Hyvät mielenterveyspalvelut vaativat resursseja
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii mielenterveyspalveluiden turvaamiseen ja mielenterveyden edistämiseen riittävää rahoitusta. Investoinnit mielenterveyspalveluihin, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen maksavat itsensä takaisin ihmisten parempana työ- ja toimintakykynä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten laskuna
Neuvottelukunta on huolestunut mielenterveysongelmista kansansairautena. Mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen osuus työelämässä sekä mielenterveyden häiriöihin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden osuus ovat kasvaneet.
Riittämätön toimeentulo, vähäinen koulutus ja haavoittuva asema lisäävät mielenterveysongelmien riskiä. Kouluterveyskyselyn mukaan osa nuorista ei ole saanut apua esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai kiusaamiskokemuksiin.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta muistuttaa, että Suomella on olemassa hyvä kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuoteen 2030 asti. Lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla ja tasoilla. Mielenterveysstrategia määrittelee suuntaviivat mielenterveyspolitiikan päätöksenteolle sekä toiminnan ja voimavarojen suuntaamiselle.
Neuvottelukunta peräänkuuluttaa strategian toimeenpanolle pitkäjänteistä ja riittävää rahoitusta. Mielenterveysstrategian tehokas toimeenpano edellyttää myös laaja-alaista yhteistyötä ja ohjaavia rakenteita, jotka tuovat yhteen eri sektorien viranomaiset ja kansalaisjärjestöt.
“Mielenterveyteen vaikuttavaa politiikkaa tehdään kaikilla hallinnonaloilla. Mielenterveys ei ole ainoastaan sosiaalipoliittinen kysymys, vaan yhtä lailla koulutuspolitiikkaa, talouspolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa sekä työelämää. Tästä syystä säädösvalmistelussa tulee aina arvioida vaikutukset eri väestöryhmien mielenterveyteen”, neuvottelukunnan puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Paula Risikko sanoo.
Uusi mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on nimetty kaudelle 2023-27. Neuvottelukunta piti ensimmäisen kokouksensa 18.10.2023.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on eduskuntaryhmien ja valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Neuvottelukunta seuraa ja edistää mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
Kukin eduskuntaryhmä on nimennyt neuvottelukuntaan edustajansa. Neuvottelukunnan pysyvinä jäseninä toimivat valtakunnalliset mielenterveysjärjestöt Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami, Mieli ry ja Psykosociala förbundet.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana kaudella 2023-27 toimii eduskunnan varapuhemies Paula Risikko. Neuvottelukunnan pääsihteerinä toimii Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paula Risikko, puheenjohtaja, p. 050 511 3107
Aija Salo, pääsihteeri p. 040 620 9515
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on eduskuntaryhmien ja valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Neuvottelukunta seuraa ja edistää mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Jokaiselle nuorelle turvattava riittävä mielenterveyden tuki28.2.2024 05:00:00 EET | Tiedote
Nuorten mielenterveydessä on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä. Yhä useampi nuori oireilee psyykkisesti tai kokee kuormitusta. Mielenterveyden diagnoosien määrä on kasvanut.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Itsetuhoisen ihmisen pääsy palveluihin turvattava23.11.2023 14:16:49 EET | Tiedote
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii terveydenhuollolta asiantuntevaa ja tarpeenmukaista palvelua itsemurhaa yrittäneille ja muille itsetuhoisille ihmisille. Hyvinvointialueiden tulee noudattaa itsemurhien ehkäisyyn laadittua Käypä hoito -suositusta.
Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee ulottaa kaikille alle 29-vuotiaille6.11.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Mielenterveyspooli peräänkuuluttaa lasten ja nuorten kuulemista terapiatakuun valmistelussa ja arvioinnissa sekä ihmisten moninaisuuden huomioon ottamista terapiatakuun toteuttamisessa.
Nuoren kuntoutusrahan heikennys uhkaa syventää mielenterveyskriisiä30.10.2023 10:52:16 EET | Tiedote
Leikkaus nuoren kuntoutusrahaan voi vaikuttaa nuoren toimeentuloon, heikentää kuntoutukseen sitoutumista ja lisätä mielenterveyssyistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.
Mielenterveystoipujien asema on heikentymässä hyvinvointialueilla26.9.2023 14:52:59 EEST | Tiedote
Porin Klubitalon toiminta voi loppua jo lokakuussa, koska Satakunnan hyvinvointialue ei ole tehnyt sen kanssa kumppanuussopimusta. Keski-Uudenmaan ja Kainuun hyvinvointialueet ovat puolestaan leikkaamassa Klubitalojen rahoitusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme