Psykiatrinen kuntoutus lisäsi psyykkisesti sairastuneiden nuorten aikuisten itsenäistä asumista

Tiedot käyvät ilmi Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Jonna Tolosen tekemästä kyselytutkimuksesta, johon osallistui 32 Pohjois-Pohjanmaalla psykiatrisessa kuntoutuksessa vuosina 2011–2017 ollutta nuorta aikuista.

Tutkittavat vastasivat kyselyyn tilanteessa, jossa psykiatrisen kuntoutuksen päättymisestä oli kulunut noin kolme vuotta. Kyselyyn vastanneiden keskimääräinen ikä oli 28 vuotta, ja heistä hieman yli puolet oli naisia.

Yli 80 prosentilla kyselyyn vastanneista oli käytössä psykiatrinen lääkitys. Tutkittavien itse ilmoittamista sairauksista yleisin oli mielialahäiriö ja toiseksi yleisin persoonallisuushäiriö. Kognitiiviset oireet olivat yleisiä, esimerkiksi yli kolmanneksella oli vaikeuksia seurata keskustelua.

Yli 80 prosenttia vastanneista koki toipuneensa osittain psykiatrisesta sairaudestaan kuntoutuksen aikana, ja yli 40 prosenttia koki elämänlaatunsa hyväksi. Kuntoutuksen alussa kolmannes tutkittavista asui itsenäisesti, kuntoutuksen lopussa itsenäisesti asui lähes 70 prosenttia ja kolmen vuoden seuranta-ajan päätyttyä lähes 80 prosenttia.

Tutkimukseen osallistuneista lähes 40 prosenttia oli ollut sairaalahoidossa psykiatrisen kuntoutuksen jälkeen ja kyselyyn vastaamishetkellä yli puolet oli avomuotoisten mielenterveyspalveluiden piirissä. Joka viides työskenteli avoimilla työmarkkinoilla tai opiskeli ja joka neljäs oli ammatillisessa kuntoutuksessa. Useampi kuin joka kolmas ei ollut työssä, opinnoissa tai ammatillisessa kuntoutuksessa. Tutkittavilla oli myös ikätasoonsa verrattuna keskivertoa matalampi koulutustaso, sillä 34 prosenttia vastaajista oli suorittanut vain peruskoulun.

Vakavat psyykkiset sairaudet ovat yleensä pitkäaikaisia ja laskevat toimintakykyä, jolloin itsenäiseen asumiseen tarvitaan runsaasti tukea. Psykiatrisella kuntoutuksella voidaan tämän tutkimuksen mukaan vaikuttaa positiivisesti itsenäiseen asumiseen ja omakohtaiseen toipumisen kokemukseen. Sen sijaan vastaajien työ- ja opiskeluosallisuus olivat matalia psykiatrisesta kuntoutuksesta huolimatta. Koulutustason ja työllistymisen osalta tutkimuksen tulokset mukailevat aiempaa kirjallisuutta.

Tutkijan mukaan psykiatrista kuntoutusta tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti ja kiinnittää jatkossa erityisesti huomiota opiskeluun ja työelämään siirtymiseen. ”Opiskelu- ja työelämään osallistuminen on keskeinen osa ihmisen elämänkulkua, joka tutkitusti parantaa myös elämänlaatua”, Tolonen huomauttaa.

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Juho Vainion Säätiö ja Yrjö Jahnssonin säätiö.

Tutkimusjulkaisu: Tolonen J, Jääskeläinen E, Kiviniemi L, Majuri T, Haapea M, Miettunen J, Moilanen K. Functioning, psychiatric symptoms and quality of life of individuals with severe mental disorders after psychiatric rehabilitation. Nord J Psychiatry. 2023 Oct 10:1-10. doi: 10.1080/08039488.2023.2262448. Epub ahead of print. PMID: 37815430