Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Ateneumin taidemuseo ja Belvederen museo Wienissä järjestävät yhteistyössä Itävallan ensimmäisen Akseli Gallen-Kallelan taiteelle omistetun näyttelyn

31.10.2023 09:00:00 EET | Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum | Tiedote

Jaa

Noin 60 teosta sisältävä näyttely avautuu Wienissä, Itävallassa syyskuussa 2024. Näyttely on toteutettu Ateneumin sekä Belvederen taidemuseoiden yhteistyönä ja sen kuratoivat Belvederen apulaiskuraattori, tohtori Arnika Groenewald-Schmidt sekä Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) oli jo elinaikanaan tunnettu taiteilija Suomessa ja ulkomailla. Gallen-Kallelan kuvauksilla suomalaisista ihmisistä, myyteistä ja luonnosta oli keskeinen rooli suomalaisen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Lukuisat eurooppalaisten taideyhdistysten ja muiden toimijoiden näyttelykutsut 1900-luvulta osoittavat, kuinka hänen taiteensa vetosi kansainväliseen taideyleisöön ja taiteilijoihin myös Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa ja Wienissä.

”Gallen-Kallelan visuaalinen kieli on omaperäinen yhdistelmä erilaisia elementtejä ja tekniikoita. Samalla kun hän keskittyi suomalaisiin aiheisiin, hän kehitti ilmaisuaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa kansainvälisten nykytaiteilijoiden kanssa. Pariisissa vietetyn ajan jälkeen uusia virikkeitä löytyi Keski-Euroopasta. Gallen-Kallela toteutti laajalle levinnyttä ajatusta taiteen ja taiteellisen tyylin uudistamisesta omassa työssään ja osallistui useisiin näyttelyihin, myös yhdessä Edvard Munchin kanssa Berliinissä sekä Secession-liikkeen taiteilijoiden* kanssa Itävallassa ja Saksassa”, Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen kertoo.

Vuonna 1901 Gallen-Kallela debytoi Wienin Secession-näyttelyssä, joka oli omistettu pohjoismaisille taiteilijoille. Moderne Galerie, nykyinen Belvederen taidemuseo, hankki kokoelmiinsa hänen maalauksensa Kevät (n. 1900) tästä näyttelystä.
Gallen-Kallela kutsuttiin takaisin secessionistien järjestämään monumentaalitaiteelle omistettuun näyttelyyn Wieniin vuonna 1904, jossa oli esillä mm. Jusélius-mausoleumin freskojen luonnoksia. Tässä yhteydessä taiteilija ystävystyi Gustav Klimtin kanssa. Taiteilijoiden pyrkimyksenä ilmaisun uudistamisen ohella oli kuvataiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun nivominen yhteen kokonaistaideteokseksi.

”Yhteistyö Secession-liikkeen taiteilijoiden kanssa oli merkittävää ja jätti jälkensä Gallen-Kallelan työskentelyyn”, Utriainen toteaa. ”Vastavuoroisesti secessionistit arvostivat Gallen-Kallelan taidetta ja jakoivat hänen tavoitteensa uudistaa taidetta ja taiteellista ilmaisua.”

”Wienin Secession-taiteilijayhteisö oli paikka, jossa esiteltiin ja keskusteltiin uusista tyyleistä ja pyrittiin tätä kautta herättämään uusia lähestymistapoja taiteeseen. Akseli Gallen-Kallela kutsuttiin mukaan yhdeksi modernin taiteen edustajista. Yleisöllemme tulee olemaan jännittävää löytää tämä tuottelias taiteilija sekä tutustua hänen tulkintoihinsa suomalaisista ihmisistä, myyteistä ja maisemista, jotka ovat yhtä aikaa kansallisia ja kansainvälisiä”, Groenewald-Schmidt kuvailee.

Ateneumin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa, jonka yksi tehtävistä on tuoda kokoelmiensa teoksia uusien yleisöjen nähtäville. Viimeisten vuosikymmenien aikana yhteistyöhön on panostettu voimakkaasti ja Ateneumin kansainvälisestä näyttelytoiminnasta on tullut yhä näkyvämpi ja vaikuttavampi osa Suomen kulttuurivientiä.

 

Akseli Gallen-Kallela, Orangerie of the Lower Belvedere, Wien 27.9.2024-2.2.2025. Näyttely sisältää maalauksia, grafiikkaa ja huonekaluja. Ateneumin taidemuseo on saanut tukea yhteistyöprojektin valmisteluun Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

*Secessionistit olivat taiteilijaryhmiä, jotka kapinoivat akateemisia taiteilijajärjestöjä vastaan 1800-luvun lopulla ja pyrkivät irtautumaan vallalla olleesta vanhakantaisesta tyylistä. Parhaiten tunnettu liike oli Wienin secessio, johon kuului mm. Gustav Klimt.

 

Aukioloajat: Ti - pe klo 10–20:30 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu

Sisäänpääsymaksut: Normaali pääsymaksu 20 € | Alennettu pääsymaksu 12 € | Alle 18-vuotiaat maksutta
18 - 24-vuotiaat kuuluvat vuonna 2023 alennushintaisten lippujen piiriin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat: press.ateneum.fi

Kuvat

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Järvimaisema (1901). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Järvimaisema (1901). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten (1903).  Sigrid Juséliuksen säätiö. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Akseli Gallen-Kallela: Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten (1903). Sigrid Juséliuksen säätiö. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Imatra talvella (1893). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Imatra talvella (1893). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa
Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus (1895). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus (1895). Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Lataa

Linkit

Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä. www.kansallisgalleria.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Elin Danielson-Gambogi, an artist following her own path, exhibited at the Ateneum1.9.2026 09:00:00 EEST | Press release

In the spring of 2027, Elin Danielson-Gambogi will, for the first time, get an exhibition at the Ateneum covering her entire career. The exhibition gives the audience an opportunity to explore Danielson-Gambogi’s best-known works and her exceptional career as an artist. The selection of works on display draws on extensive research, and the exhibition also includes works not previously shown in Finland.

Arcana Borealis presenterar nordliga kvinnors andliga konst för första gången10.6.2026 11:00:00 EEST | Pressmeddelande

Utställningen Arcana Borealis som öppnar i oktober undersöker konsten av konstnärskvinnor i norden och dess kopplingar till andlighet, natur och osynliga sfärer, från 1800-talet till i dag. Samtidigt anknyter utställningen till fenomen som är starkt närvarande också i dagens populärkultur. Utställningen hämtar också ett exceptionellt rikt urval material och tekniker till Ateneum.

Arcana Borealis esittelee pohjoisen naisten henkistä taidetta ensimmäistä kertaa10.6.2026 11:00:00 EEST | Tiedote

Lokakuussa avautuva Arcana Borealis -näyttely tarkastelee pohjoisen alueen taiteilijanaisten taidetta ja sen yhteyksiä henkisyyteen, luontoon ja näkymättömiin todellisuuksiin 1800-luvulta nykypäivään. Samalla näyttely kytkeytyy ilmiöihin, jotka ovat vahvasti läsnä myös nykyisessä populaarikulttuurissa. Ateneumiin näyttely tuo myös poikkeuksellisen materiaalien ja tekniikoiden runsauden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye