Tutkimuksessa selvitettiin tuuli- ja aurinkoenergian vaikutusta sähkön hintaan ja investointien tuottoon
26.10.2023 11:07:49 EEST | Ilmatieteen laitos | Tiedote
Sähkön hinta painuu, kun tuuli- ja aurinkovoima tuottavat hyvin. Tuottajat eivät siten saa parhailta tuotantohetkiltä yhtä korkeaa hintaa kuin matalamman tuotannon ajanhetkiltä. Tutkijat kehittivät mallin, jolla sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon vaikutus sähkön hintaan voidaan huomioida.
Malli ottaa huomioon niin sanotun kannibalisaatio-ilmiön, jossa tuuli- ja aurinkoenergiasta saatavat tuotot laskevat juuri silloin kun energiaa tuotetaan eniten. Siis silloin, kun sää on kyseisille energiantuotantomuodoille suotuinen. Tuuli- ja aurinkoenergian kasvu onkin saanut sähkön hinnan vaihtelemaan entistä vahvemmin säätilanteen mukaan.
Ongelman taustalla on tuotannon ajallinen korrelaatio: Suomen kokoisella markkina-alueella tuulivoimaloiden tuotanto vaihtelee samaa tahtia korkean ja matalan tuotannon välillä, koska tuulisuus vaihtelee koko maan alueella suurin piirtein samaa tahtia. Sama pätee myös aurinkovoimatuotantoon.
Energy-tiedelehdessä julkaistu tutkimus esittelee yksinkertaistetun matemaattisen mallin, jolla voidaan huomioida sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon vaikutus sähkön hintaan ja sitä kautta tuuli- tai aurinkosähköinvestoinnin saamaan tuottoon. Mallia hyödynnettiin arvioimaan investoinnin tuottoa ja riskiä tuuli- tai aurinkovoimalan elinkaaren yli.
Koska investointien pitoaika on pitkä, myös tuleva vaihtelevan sähköntuotantokapasiteetin kasvu syö nykyisen ja nyt investoitavan kapasiteetin tuottoja. Tämä on tärkeä tekijä huomioida, kun sekä tuuli- että aurinkoenergian kapasiteetti kasvaa nopeasti.
Kannibalisaatio kannustaa investoimaan tuotantoon, joka ei ole ajallisesti korreloitunut nykyisen tuotannon kanssa
Laskelmissa todettiin sekä tuoton odotusarvon laskevan että riskin kasvavan mitä enemmän markkinoiden vaihtelevan sähköntuotannon kapasiteetti kasvaa investointihetken jälkeen. Vaikutus riippuu kuitenkin investoitavan kapasiteetin korrelaatiosta markkinalla olevan tuotantokapasiteetin kanssa. Esimerkiksi aurinkopaneelien tuotanto ei korreloi juurikaan tuulivoimaloiden kanssa, minkä vuoksi aurinkopaneelit eivät kärsi kannibalisaatiosta markkinassa, jossa on lähinnä tuulivoimaa.
Kannibalisaatio kannustaakin investoimaan tuotantoon, joka ei ole ajallisesti korreloitunut nykyisen tuotantokapasiteetin kanssa. Tämä olisi kannattavaa sekä voimalan omistajan että yhteiskunnan kannalta, sillä tällöin tuotanto lisääntyisi ajanhetkillä, jolloin nykyinen tuotantokapasiteetti tuottaa vähän ja sähkön hinta on korkealla. Tutkimuksessa kehitetty laskentamalli auttaa ymmärtämään kannibalisaation merkitystä tuuli- ja aurinkoenergian tuotoille ja investointien kannattavuudelle.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen sekä Chalmersin ja Kööpenhaminan yliopistojen tutkijoiden välillä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusprofessori Tommi Ekholm
Ilmatieteen laitos
p. 040 775 4079
tommi.ekholm@fmi.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Ilmanlaatu on heikentynyt laajoilla alueilla Suomessa12.3.2026 11:44:44 EET | Tiedote
Erityisesti pienhiukkasten pitoisuudet ovat tällä hetkellä korkeita, ja eilen mitattiin tämän vuoden korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet Suomessa. Ilmanlaatua heikentää kaukokulkeuma Keski-Euroopasta – myös alkava katupölykausi näkyy jo pitoisuuksien nousuna.
Kylmästä talvesta on siirrytty aikaiseen kevääseen10.3.2026 15:55:34 EET | Blogi
Alkuvuoden pitkän pakkasjakson päätyttyä on hyvä hetki luoda katsaus säätilastoihin ja tarkastella, miten mennyt pakkasjakso suhteutuu historiallisiin pakkasjaksoihin tilastojen valossa.
Helmikuu oli Länsi-Euroopassa poikkeuksellisen sateinen – maailmanlaajuisesti helmikuu oli viidenneksi lämpimin10.3.2026 05:00:00 EET | Tiedote
EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan helmikuu 2026 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian viidenneksi lämpimin. Länsi-Euroopassa koettiin poikkeuksellisen runsaita sateita ja laajoja tulvia, ja arktisen merijään laajuus oli helmikuussa mittaushistorian kolmanneksi pienin.
Kevät etenee viikonloppuna pohjoista myöten – lounaassa lämpötila voi nousta 10 asteeseen5.3.2026 14:06:13 EET | Tiedote
Lumet ovat jo paikoin sulaneet maan lounaisosasta ja Ahvenanmaalta. Kuivassa ja lämpimässä säässä katupöly ja siitepöly alkavat vaivata herkimpiä.
Helmikuu oli tavanomaista kylmempi2.3.2026 10:45:26 EET | Tiedote
Myös koko talvi oli tavanomaista kylmempi, osassa Lappia talvi oli harvinaisen kylmä. Sademäärät olivat paikoin harvinaisen pieniä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme