Työikäisten aivoverenkiertohäiriöt yleistyneet – sairastumisen riskiä voi pienentää elämäntapamuutoksilla
27.10.2023 10:56:00 EEST | HUS | Tiedote
Suuri osa aivoverenkiertohäiriöihin sairastumisen riskitekijöistä liittyy elintapoihin. Kohonnut verenpaine ja kolesteroli, liikkumattomuus ja vyötärölihavuus kasvattavat riskiä sairastua aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon.
Aivoverenkiertohäiriöön eli aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon sairastuu vuosittain 25 000 suomalaista. Tyypilliset oireet, kuten raajan äkillinen heikkous ja puheentuoton häiriöt, on tärkeää tunnistaa ja hakeutua välittömästi hoitoon.
Alle 70-vuotiaiden aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2010. Samaan aikaan iäkkäiden eli yli 70-vuotiaiden sairastuminen ja kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt.
“Suurin osa tärkeimmistä aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöistä liittyy suoraan tai välillisesti elintapoihin. Riskitekijöistä on vahva tutkimusnäyttö”, kertoo dosentti, osastonylilääkäri Jukka Putaala HUSin Neurokeskuksesta.
Liikkumattomuus, vyötärölihavuus, tupakointi ja epäterveellinen ruokavalio kuuluvat niiden kymmenen riskitekijän joukkoon, jotka selittävät noin 90 prosenttia aivoverenkiertohäiriöiden kokonaisriskistä.
Kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia on tärkeää hoitaa. Painoindeksiä tarkemmin sairastumisriskistä kertoo vyötärölihavuus. Vyötärön ja lantion suhdeluku tulisi olla naisilla pienempi kuin 0,8 ja miehillä alle 0,9.
Iän myötä eteisvärinä yleistyy, joten sen tunnistaminen on tärkeää.
”Monet riskitekijät selviävät vain mittaamalla ja seulomalla. Aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyyn tarvitaan kokonaisvaltaista mallia, jossa huomioidaan niin elämäntapamuutokset, lääkehoito kuin rakenteelliset ja yhteiskunnalliset keinot”, Putaala painottaa.
Kuntoutuminen voimakkainta heti aivoverenkiertohäiriön jälkeen
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista potilaista puolet tarvitsee kuntoutusta. Kuntoutus alkaa heti sairastumisen jälkeen akuuttivaiheessa.
“Kuntoutuminen perustuu oppimiseen, harjoitteluun ja lukuisiin toistoihin. Aivojen plastisuus on parhaimmillaan heti sairastumisen jälkeisinä kuukausina, jolloin syntyy uusia hermoyhteyksiä", kertoo LT, vs. ylilääkäri Eeva Karhunen Neurokeskuksesta.
Sairastuneen kuntoutustarve arvioidaan ja potilaan oireista riippuen kuntoutus järjestetään laitosmuotoisena tai kotoa käsin avokuntoutuksena.
“Kuntoutus on aina moniammatillista ja voi sisältää muun muassa fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Lisäksi kartoitetaan sopivien apuvälineiden tarvetta”, Karhunen kertoo.
HUSin erityisen vaativassa neurologisessa kuntoutuksessa hyödynnetään myös uusinta tekniikkaa, kuten kävelyrobotteja sekä peleihin ja virtuaalitodellisuuteen pohjautuvia apuvälineitä.
Katso Suorana HUSista 27.10.2023: Ajankohtaista aivoverenkiertohäiriöistä. HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme löydät HUS.fi-internetsivuiltamme.
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Osastonylilääkäri Jukka Putaala, jukka.putaala@hus.fi
Vs. Ylilääkäri Eeva Karhunen, eeva.karhunen@hus.fi
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Rauhallinen suhtautuminen tukee psyykkistä kestävyyttä - epävarmuus kuormittaa mieltä27.4.2026 09:05:00 EEST | Tiedote
Epävarmuutta aiheuttava ja poikkeuksellinen uutisointi Suomen turvallisuustilanteesta ja lähialueiden geopoliittisesta kehityksestä voivat kuormittaa mieltä, vaikka ne eivät koskettaisikaan suoraan omaa arkea. Lisääntynyt huoliajattelu, valppauden kohoaminen ja keskittymisen vaikeus ovat tavallisia ja inhimillisiä reaktioita tilanteissa, joissa tietoa on rajallisesti tai se muuttuu nopeasti. On myös yksilöllistä vaihtelua siinä, miten yhteiskunnallisessa keskustelussa keskiössä olevaan tietotulvaan reagoi.
Barncancervårdens resultat ligger på en utmärkt nivå i hela Finland24.4.2026 08:48:31 EEST | Pressmeddelande
Behandlingsresultaten för cancer hos barn i Finland ligger på nordisk nivå och är internationell sett mycket goda. Behandlingsresultaten för många cancersjukdomar hör till de bästa i världen. Sex av sju barn under 16 år som drabbats av cancer tillfrisknar.
Lasten syöpähoidon tulokset erinomaisella tasolla koko Suomessa24.4.2026 08:48:31 EEST | Tiedote
Lasten syöpien hoitotulokset ovat Suomessa pohjoismaisella tasolla ja kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyviä. Monien syöpäsairauksien hoidon tulokset ovat maailman kärkitasoa. Syöpään sairastuneista alle 16-vuotiasta lapsista kuusi seitsemästä paranee.
Outcomes of childhood cancer treatment at an excellent level everywhere in Finland24.4.2026 08:48:31 EEST | Press release
Finland's treatment outcomes for childhood cancer are on par with other Nordic countries and rank very high in international comparison. For many cancers, the treatment outcomes are among the best in the world. Six in seven children diagnosed with cancer before age 16 recover.
Användningen av kontaktlinser syns som ett ökat antal hornhinneinflammationer vid HUS23.4.2026 12:23:44 EEST | Pressmeddelande
Allvarliga hornhinneinflammationer orsakade av kontaktlinser syns vid HUS jour och mottagningarna för ögonsjukdomar. Hornhinneinflammation, det vill säga keratit, kan i värsta fall förstöra synförmågan. En stor del av fallen skulle helt kunna förebyggas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme