Työikäisten aivoverenkiertohäiriöt yleistyneet – sairastumisen riskiä voi pienentää elämäntapamuutoksilla
27.10.2023 10:56:00 EEST | HUS | Tiedote
Suuri osa aivoverenkiertohäiriöihin sairastumisen riskitekijöistä liittyy elintapoihin. Kohonnut verenpaine ja kolesteroli, liikkumattomuus ja vyötärölihavuus kasvattavat riskiä sairastua aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon.
Aivoverenkiertohäiriöön eli aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon sairastuu vuosittain 25 000 suomalaista. Tyypilliset oireet, kuten raajan äkillinen heikkous ja puheentuoton häiriöt, on tärkeää tunnistaa ja hakeutua välittömästi hoitoon.
Alle 70-vuotiaiden aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2010. Samaan aikaan iäkkäiden eli yli 70-vuotiaiden sairastuminen ja kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt.
“Suurin osa tärkeimmistä aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöistä liittyy suoraan tai välillisesti elintapoihin. Riskitekijöistä on vahva tutkimusnäyttö”, kertoo dosentti, osastonylilääkäri Jukka Putaala HUSin Neurokeskuksesta.
Liikkumattomuus, vyötärölihavuus, tupakointi ja epäterveellinen ruokavalio kuuluvat niiden kymmenen riskitekijän joukkoon, jotka selittävät noin 90 prosenttia aivoverenkiertohäiriöiden kokonaisriskistä.
Kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia on tärkeää hoitaa. Painoindeksiä tarkemmin sairastumisriskistä kertoo vyötärölihavuus. Vyötärön ja lantion suhdeluku tulisi olla naisilla pienempi kuin 0,8 ja miehillä alle 0,9.
Iän myötä eteisvärinä yleistyy, joten sen tunnistaminen on tärkeää.
”Monet riskitekijät selviävät vain mittaamalla ja seulomalla. Aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyyn tarvitaan kokonaisvaltaista mallia, jossa huomioidaan niin elämäntapamuutokset, lääkehoito kuin rakenteelliset ja yhteiskunnalliset keinot”, Putaala painottaa.
Kuntoutuminen voimakkainta heti aivoverenkiertohäiriön jälkeen
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista potilaista puolet tarvitsee kuntoutusta. Kuntoutus alkaa heti sairastumisen jälkeen akuuttivaiheessa.
“Kuntoutuminen perustuu oppimiseen, harjoitteluun ja lukuisiin toistoihin. Aivojen plastisuus on parhaimmillaan heti sairastumisen jälkeisinä kuukausina, jolloin syntyy uusia hermoyhteyksiä", kertoo LT, vs. ylilääkäri Eeva Karhunen Neurokeskuksesta.
Sairastuneen kuntoutustarve arvioidaan ja potilaan oireista riippuen kuntoutus järjestetään laitosmuotoisena tai kotoa käsin avokuntoutuksena.
“Kuntoutus on aina moniammatillista ja voi sisältää muun muassa fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Lisäksi kartoitetaan sopivien apuvälineiden tarvetta”, Karhunen kertoo.
HUSin erityisen vaativassa neurologisessa kuntoutuksessa hyödynnetään myös uusinta tekniikkaa, kuten kävelyrobotteja sekä peleihin ja virtuaalitodellisuuteen pohjautuvia apuvälineitä.
Katso Suorana HUSista 27.10.2023: Ajankohtaista aivoverenkiertohäiriöistä. HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme löydät HUS.fi-internetsivuiltamme.
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Osastonylilääkäri Jukka Putaala, jukka.putaala@hus.fi
Vs. Ylilääkäri Eeva Karhunen, eeva.karhunen@hus.fi
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Rekordmängd läkemedelsprövningar och kliniska forskningar kring apparatur för barn vid Nya barnsjukhuset15.6.2026 08:59:42 EEST | Pressmeddelande
Vid Nya barnsjukhuset finns Finlands största enhet för klinisk forskning för barn, där över 40 läkemedelsprövningar och kliniska forskningar kring apparatur pågår.
Uudessa lastensairaalassa käynnissä ennätysmäärä lasten lääke- ja laitetutkimuksia15.6.2026 08:59:42 EEST | Tiedote
Uudessa lastensairaalassa toimii Suomen suurin lasten kliinisen tutkimuksen yksikkö, jossa on käynnissä yli 40 lääke- ja laitetutkimusta.
A record number of clinical trials taking place at New Children's Hospital15.6.2026 08:59:42 EEST | Press release
New Children's Hospital houses Finland’s largest clinical trial unit for children. Currently, the unit has more than 40 ongoing clinical trials on medicines and medical devices.
HUS lägger ut sina fastighetstjänster12.6.2026 15:39:00 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse beslutade på sitt möte den 12 juni 2026 att lägga ut fastighetstjänsterna på entreprenad.
HUS ulkoistaa kiinteistöpalvelunsa12.6.2026 15:39:00 EEST | Tiedote
HUSin yhtymähallitus päätti 12.6.2026 kokouksessaan kiinteistöpalveluiden ulkoistuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme