Työikäisten aivoverenkiertohäiriöt yleistyneet – sairastumisen riskiä voi pienentää elämäntapamuutoksilla
Suuri osa aivoverenkiertohäiriöihin sairastumisen riskitekijöistä liittyy elintapoihin. Kohonnut verenpaine ja kolesteroli, liikkumattomuus ja vyötärölihavuus kasvattavat riskiä sairastua aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon.
Aivoverenkiertohäiriöön eli aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon sairastuu vuosittain 25 000 suomalaista. Tyypilliset oireet, kuten raajan äkillinen heikkous ja puheentuoton häiriöt, on tärkeää tunnistaa ja hakeutua välittömästi hoitoon.
Alle 70-vuotiaiden aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2010. Samaan aikaan iäkkäiden eli yli 70-vuotiaiden sairastuminen ja kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt.
“Suurin osa tärkeimmistä aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöistä liittyy suoraan tai välillisesti elintapoihin. Riskitekijöistä on vahva tutkimusnäyttö”, kertoo dosentti, osastonylilääkäri Jukka Putaala HUSin Neurokeskuksesta.
Liikkumattomuus, vyötärölihavuus, tupakointi ja epäterveellinen ruokavalio kuuluvat niiden kymmenen riskitekijän joukkoon, jotka selittävät noin 90 prosenttia aivoverenkiertohäiriöiden kokonaisriskistä.
Kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia on tärkeää hoitaa. Painoindeksiä tarkemmin sairastumisriskistä kertoo vyötärölihavuus. Vyötärön ja lantion suhdeluku tulisi olla naisilla pienempi kuin 0,8 ja miehillä alle 0,9.
Iän myötä eteisvärinä yleistyy, joten sen tunnistaminen on tärkeää.
”Monet riskitekijät selviävät vain mittaamalla ja seulomalla. Aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyyn tarvitaan kokonaisvaltaista mallia, jossa huomioidaan niin elämäntapamuutokset, lääkehoito kuin rakenteelliset ja yhteiskunnalliset keinot”, Putaala painottaa.
Kuntoutuminen voimakkainta heti aivoverenkiertohäiriön jälkeen
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista potilaista puolet tarvitsee kuntoutusta. Kuntoutus alkaa heti sairastumisen jälkeen akuuttivaiheessa.
“Kuntoutuminen perustuu oppimiseen, harjoitteluun ja lukuisiin toistoihin. Aivojen plastisuus on parhaimmillaan heti sairastumisen jälkeisinä kuukausina, jolloin syntyy uusia hermoyhteyksiä", kertoo LT, vs. ylilääkäri Eeva Karhunen Neurokeskuksesta.
Sairastuneen kuntoutustarve arvioidaan ja potilaan oireista riippuen kuntoutus järjestetään laitosmuotoisena tai kotoa käsin avokuntoutuksena.
“Kuntoutus on aina moniammatillista ja voi sisältää muun muassa fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Lisäksi kartoitetaan sopivien apuvälineiden tarvetta”, Karhunen kertoo.
HUSin erityisen vaativassa neurologisessa kuntoutuksessa hyödynnetään myös uusinta tekniikkaa, kuten kävelyrobotteja sekä peleihin ja virtuaalitodellisuuteen pohjautuvia apuvälineitä.
Katso Suorana HUSista 27.10.2023: Ajankohtaista aivoverenkiertohäiriöistä. HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme löydät HUS.fi-internetsivuiltamme.
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Osastonylilääkäri Jukka Putaala, jukka.putaala@hus.fi
Vs. Ylilääkäri Eeva Karhunen, eeva.karhunen@hus.fi
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Vanlig axeloperation ger ingen nytta för patienten12.12.2025 10:28:37 EET | Pressmeddelande
Den finländska studien FIMPACT (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) har i en tioårsuppföljning visat att operationen inte ger någon fördel jämfört med andra behandlingsformer. Den axeldekompressionsoperation som länge använts vid behandling av axelsmärta minskar enligt studien inte smärtan och förbättrar inte heller funktionsförmågan eller livskvaliteten jämfört med placebokirurgi eller intensifierad fysioterapi.
Yleinen olkapään leikkaus ei tuo hyötyä potilaalle12.12.2025 10:28:37 EET | Tiedote
Suomalainen FIMPACT-tutkimus (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) on osoittanut kymmenen vuoden seurannassa, ettei leikkauksesta ole hyötyä verrattuna muihin hoitomuotoihin. Pitkään olkakivun hoidossa käytetty avarrusleikkaus ei tutkimusten mukaan paranna kipua, toimintakykyä tai elämänlaatua verrattuna lumeleikkaukseen tai tehostettuun fysioterapiaan.
Common shoulder surgery does not offer benefit to the patient12.12.2025 10:28:37 EET | Press release
The Finnish FIMPACT trial (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) has in a follow-up of ten years shown that surgery does not offer any benefit compared to other forms of treatment. According to studies, decompression surgery (arthroscopic subacromial decompression, ASD), which has long been used in the treatment of shoulder pain, does not reduce the pain or improve functional capacity or the quality of life when compared to placebo surgery or intensified physiotherapy.
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 15 december11.12.2025 15:14:06 EET | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse behandlar på sitt möte den 15 december verksamheten och ekonomin i januari–oktober 2025 samt den sista årsprognosen för 2025. Sammanslutningens styrelse ska också behandla HUS långsiktig plan för fastigheter och verksamhetslokaler samt utvecklingen av Kirurgiska sjukhusets fastighet. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. HUS medietjänst betjänar medier måndag–torsdag kl. 10–16, fredag kl. 10–15 på numret 050 427 2875 eller per e-post på viestinta@hus.fi. Se avvikande öppettider.
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 15.12.11.12.2025 15:14:06 EET | Tiedote
HUSin yhtymähallitus käsittelee 15.12. kokouksessaan tammi−lokakuun 2025 toimintaa ja taloutta sekä vuoden 2025 viimeistä vuosiennustetta. Yhtymähallituksen käsiteltäväksi tulee myös HUSin kiinteistöjen ja toimitilojen pitkän aikavälin suunnitelma sekä Kirurgisen sairaalan kiinteistön kehittäminen. Kokouksen esityslistan voi lukea täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme