Työikäisten aivoverenkiertohäiriöt yleistyneet – sairastumisen riskiä voi pienentää elämäntapamuutoksilla
Suuri osa aivoverenkiertohäiriöihin sairastumisen riskitekijöistä liittyy elintapoihin. Kohonnut verenpaine ja kolesteroli, liikkumattomuus ja vyötärölihavuus kasvattavat riskiä sairastua aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon.
Aivoverenkiertohäiriöön eli aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon sairastuu vuosittain 25 000 suomalaista. Tyypilliset oireet, kuten raajan äkillinen heikkous ja puheentuoton häiriöt, on tärkeää tunnistaa ja hakeutua välittömästi hoitoon.
Alle 70-vuotiaiden aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2010. Samaan aikaan iäkkäiden eli yli 70-vuotiaiden sairastuminen ja kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt.
“Suurin osa tärkeimmistä aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöistä liittyy suoraan tai välillisesti elintapoihin. Riskitekijöistä on vahva tutkimusnäyttö”, kertoo dosentti, osastonylilääkäri Jukka Putaala HUSin Neurokeskuksesta.
Liikkumattomuus, vyötärölihavuus, tupakointi ja epäterveellinen ruokavalio kuuluvat niiden kymmenen riskitekijän joukkoon, jotka selittävät noin 90 prosenttia aivoverenkiertohäiriöiden kokonaisriskistä.
Kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia on tärkeää hoitaa. Painoindeksiä tarkemmin sairastumisriskistä kertoo vyötärölihavuus. Vyötärön ja lantion suhdeluku tulisi olla naisilla pienempi kuin 0,8 ja miehillä alle 0,9.
Iän myötä eteisvärinä yleistyy, joten sen tunnistaminen on tärkeää.
”Monet riskitekijät selviävät vain mittaamalla ja seulomalla. Aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyyn tarvitaan kokonaisvaltaista mallia, jossa huomioidaan niin elämäntapamuutokset, lääkehoito kuin rakenteelliset ja yhteiskunnalliset keinot”, Putaala painottaa.
Kuntoutuminen voimakkainta heti aivoverenkiertohäiriön jälkeen
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista potilaista puolet tarvitsee kuntoutusta. Kuntoutus alkaa heti sairastumisen jälkeen akuuttivaiheessa.
“Kuntoutuminen perustuu oppimiseen, harjoitteluun ja lukuisiin toistoihin. Aivojen plastisuus on parhaimmillaan heti sairastumisen jälkeisinä kuukausina, jolloin syntyy uusia hermoyhteyksiä", kertoo LT, vs. ylilääkäri Eeva Karhunen Neurokeskuksesta.
Sairastuneen kuntoutustarve arvioidaan ja potilaan oireista riippuen kuntoutus järjestetään laitosmuotoisena tai kotoa käsin avokuntoutuksena.
“Kuntoutus on aina moniammatillista ja voi sisältää muun muassa fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Lisäksi kartoitetaan sopivien apuvälineiden tarvetta”, Karhunen kertoo.
HUSin erityisen vaativassa neurologisessa kuntoutuksessa hyödynnetään myös uusinta tekniikkaa, kuten kävelyrobotteja sekä peleihin ja virtuaalitodellisuuteen pohjautuvia apuvälineitä.
Katso Suorana HUSista 27.10.2023: Ajankohtaista aivoverenkiertohäiriöistä. HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme löydät HUS.fi-internetsivuiltamme.
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Osastonylilääkäri Jukka Putaala, jukka.putaala@hus.fi
Vs. Ylilääkäri Eeva Karhunen, eeva.karhunen@hus.fi
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 17 november13.11.2025 15:10:32 EET | Pressmeddelande
Sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 17 november 2025 för att besluta om förslaget till HUS-sammanslutningens budget för 2026. Sammanslutningens stämma som är sammanslutningens högsta beslutande organ fattar det slutliga beslutet om budgeten för 2026 den 18 december 2025. Sammanslutningens styrelse behandlar också den långsiktiga planen för HUS fastigheter och verksamhetslokaler. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. Sammanslutningens stämma är HUS högsta beslutande organ. Sammanslutningens stämma godkänner HUS budget, bokslut och strategi. Medlemmar i den är fem stämmorepresentanter som har utsetts av Nylands välfärdsområden och Helsingfors stad. Sammanslutningens stämma sammanträder minst två gånger per år. HUS medietjänst betj
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 17.11.13.11.2025 15:10:32 EET | Tiedote
Yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 17.11.2025 päättämään HUS-yhtymän vuoden 2026 talousarvioesityksestä. Yhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävä yhtymäkokous tekee vuoden 2026 talousarviosta lopullisen päätöksen 18.12.2025. Yhtymähallitus käsittelee myös HUSin kiinteistöjen ja toimitilojen pitkän aikavälin suunnitelmaa. Kokouksen esityslistan voi lukea täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Yhtymäkokous on HUSin ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Yhtymäkokous hyväksyy HUSin talousarvion, tilinpäätöksen ja strategian. Sen jäseniä ovat Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin nimeämät viisi yhtymäkokousedustajaa. Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
HUS-yhtymän osavuosikatsaus tammi–syyskuu 202512.11.2025 14:11:02 EET | Tiedote
HUS-yhtymän osavuosikatsaus tammi−syyskuu 2025: HUS etenemässä ensimmäisenä julkisena sotepe-toimijana kohti talouden tasapainotusta ja alijäämien kattamista lain vaatimalla tavalla ja aikataulussa.
Hälsobyn är Årets digitala tjänst 20256.11.2025 17:40:35 EET | Nyheter
Hälsobyn har utsetts till Årets digitala tjänst 2025. Utmärkelsen delas ut till en betydande nationell tjänst som har haft en positiv inverkan på det finländska samhället och medborgarnas liv.
Terveyskylä on Vuoden Digipalvelu 20256.11.2025 17:40:35 EET | Uutinen
Terveyskylä on valittu vuoden 2025 digipalveluksi. Vuoden Digipalvelu -palkinto myönnetään merkittävälle kansalliselle palvelulle, joka on vaikuttanut positiivisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja kansalaisten elämään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme