Työikäisten aivoverenkiertohäiriöt yleistyneet – sairastumisen riskiä voi pienentää elämäntapamuutoksilla
27.10.2023 10:56:00 EEST | HUS | Tiedote
Suuri osa aivoverenkiertohäiriöihin sairastumisen riskitekijöistä liittyy elintapoihin. Kohonnut verenpaine ja kolesteroli, liikkumattomuus ja vyötärölihavuus kasvattavat riskiä sairastua aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon.
Aivoverenkiertohäiriöön eli aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon sairastuu vuosittain 25 000 suomalaista. Tyypilliset oireet, kuten raajan äkillinen heikkous ja puheentuoton häiriöt, on tärkeää tunnistaa ja hakeutua välittömästi hoitoon.
Alle 70-vuotiaiden aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2010. Samaan aikaan iäkkäiden eli yli 70-vuotiaiden sairastuminen ja kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt.
“Suurin osa tärkeimmistä aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöistä liittyy suoraan tai välillisesti elintapoihin. Riskitekijöistä on vahva tutkimusnäyttö”, kertoo dosentti, osastonylilääkäri Jukka Putaala HUSin Neurokeskuksesta.
Liikkumattomuus, vyötärölihavuus, tupakointi ja epäterveellinen ruokavalio kuuluvat niiden kymmenen riskitekijän joukkoon, jotka selittävät noin 90 prosenttia aivoverenkiertohäiriöiden kokonaisriskistä.
Kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia on tärkeää hoitaa. Painoindeksiä tarkemmin sairastumisriskistä kertoo vyötärölihavuus. Vyötärön ja lantion suhdeluku tulisi olla naisilla pienempi kuin 0,8 ja miehillä alle 0,9.
Iän myötä eteisvärinä yleistyy, joten sen tunnistaminen on tärkeää.
”Monet riskitekijät selviävät vain mittaamalla ja seulomalla. Aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyyn tarvitaan kokonaisvaltaista mallia, jossa huomioidaan niin elämäntapamuutokset, lääkehoito kuin rakenteelliset ja yhteiskunnalliset keinot”, Putaala painottaa.
Kuntoutuminen voimakkainta heti aivoverenkiertohäiriön jälkeen
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista potilaista puolet tarvitsee kuntoutusta. Kuntoutus alkaa heti sairastumisen jälkeen akuuttivaiheessa.
“Kuntoutuminen perustuu oppimiseen, harjoitteluun ja lukuisiin toistoihin. Aivojen plastisuus on parhaimmillaan heti sairastumisen jälkeisinä kuukausina, jolloin syntyy uusia hermoyhteyksiä", kertoo LT, vs. ylilääkäri Eeva Karhunen Neurokeskuksesta.
Sairastuneen kuntoutustarve arvioidaan ja potilaan oireista riippuen kuntoutus järjestetään laitosmuotoisena tai kotoa käsin avokuntoutuksena.
“Kuntoutus on aina moniammatillista ja voi sisältää muun muassa fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Lisäksi kartoitetaan sopivien apuvälineiden tarvetta”, Karhunen kertoo.
HUSin erityisen vaativassa neurologisessa kuntoutuksessa hyödynnetään myös uusinta tekniikkaa, kuten kävelyrobotteja sekä peleihin ja virtuaalitodellisuuteen pohjautuvia apuvälineitä.
Katso Suorana HUSista 27.10.2023: Ajankohtaista aivoverenkiertohäiriöistä. HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme löydät HUS.fi-internetsivuiltamme.
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Osastonylilääkäri Jukka Putaala, jukka.putaala@hus.fi
Vs. Ylilääkäri Eeva Karhunen, eeva.karhunen@hus.fi
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Svår RS-virusinfektion kan öka risken att barnet drabbas av astma i den tidiga barndomen8.9.2026 07:55:55 EEST | Pressmeddelande
En svår RS-virusinfektion i spädbarnsåldern ser ut att öka risken för pipande andning och astma i den tidiga barndomen. I en nyligen publicerad studie identifierades också ett nytt genområde som är förknippat med benägenheten att drabbas av RS-virusinfektion.
Vaikea RSV-infektio voi lisätä lapsen riskiä sairastua astmaan varhaislapsuudessa8.9.2026 07:55:55 EEST | Tiedote
Vauvana sairastettu vakava RSV-infektio näyttää lisäävän hengityksen vinkunan ja astman riskiä varhaislapsuudessa. Vastajulkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin myös uusi geenialue, joka liittyy alttiuteen sairastua RSV-infektioon.
A child's severe RSV infection may increase the risk of asthma in early childhood8.9.2026 07:55:55 EEST | Press release
A severe RSV infection in infancy appears to increase the risk of wheezing and asthma in early childhood. A newly published study also identified a novel gene locus associated with susceptibility to RSV infection.
HUS-sammanslutningens styrelse beslutade om ändringar i HUS Fastigheter Ab:s och HUS Säkerhetstjänster Ab:s verksamhet7.9.2026 13:57:44 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse behandlade dessutom den utredning som Apottis ägare beställt om de framtida alternativen för kund- och patientdatasystemet.
HUSin yhtymähallitus päätti HUS Kiinteistöt Oy:n ja HUS Turvapalvelut Oy:n toimintojen muutoksista7.9.2026 13:57:44 EEST | Tiedote
HUSin yhtymähallitus käsitteli lisäksi Apotin omistajien tilaamaa selvitystä asiakas- ja potilastietojärjestelmän tulevaisuuden vaihtoehdoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme