Tampereen yliopisto johtaa tutkimusta, jossa osallistetaan myös paikalliset toimijat edistämään maailman lasten terveyttä
Joka neljäs lapsi maailmassa syntyy ennenaikaisesti, pienipainoisena tai kuolleena. Ongelma on yleisin Aasian ja Afrikan köyhissä maissa. Professori Per Ashornin johtama tutkijaryhmä järjestää nyt näiden maiden päättäjille keskusteluja siitä, miten ongelmaa voisi parhaiten paikallisesti ehkäistä.

Lasten syntyminen liian pieninä tai liian aikaisin on suuri eettinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen ongelma erityisesti maailman matalan ja keskitulotason maissa.
Professori Per Ashornin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi viime toukokuussa arvotetussa lääketieteen lehdessä Lancetissa artikkelisarjan, jonka mukaan joka neljäs lapsi maailmassa syntyy ennenaikaisesti, pienipainoisena tai kuolleena. Vaikka nämä lapset selviäisivät aikuisiksi, heillä on selvästi muita heikommat eväät menestyä elämässä.
– 20–30 vuoden aikana ei ole tapahtunut juuri minkäänlaista edistystä ongelman ennaltaehkäisyssä. Ennenaikaisesti tai pienipainoisena syntyneiden lasten hoitoa on kyllä kehitetty, mutta asiaa ei ole katsottu yleisemmäksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, jonka ehkäisyyn panostettaisiin, toteaa Ashorn, joka toimii Tampereen yliopistossa lastentautiopin professorina.
Ashornin johtama tutkijaryhmä pyrkii nyt aktiivisesti muuttamaan tilannetta. Artikkelisarjassa esitettiin joukko edullisia ja vaikuttavia keinoja, joilla voitaisiin edistää raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten terveyttä. Arvioiden mukaan niillä voitaisiin vähentää ennenaikaisesti, pienipainoisena tai kuolleena syntyvien vauvojen osuutta noin viidenneksellä.
Nyt aiheesta keskustellaan paikallisten ja alueellisten päättäjien kanssa Bangladeshissa, Keniassa, Senegalissa ja Perussa.
– Kaikki eivät lue Lancet-lehteä, varsinkaan sellaiset, joilla on oikeasti mahdollisuus muuttaa maailmaa. Siksi tietoa on vietävä heille, jotka päättävät asioista paikallisesti, Ashorn kiteyttää.
Paikallisten toimijoiden tulisi kokea asia omakseen
Bangladeshissa, Keniassa, Senegalissa ja Perussa järjestetään syksyn aikana tapahtumat, joihin kutsutaan terveysalan tutkijoita, kansalaisjärjestöjä ja ministeriöiden edustajia sekä näistä maista että naapurimaista.
Tapahtumissa kerrotaan artikkelisarjan suosituksista ja herätetään samalla keskustelua, miten kussakin maassa voisi edetä ongelman ratkaisemiseksi.
Käynnissä on myös seurantatutkimus siitä, miten artikkelisarjan suositukset otetaan käytäntöön. Tavoitteena on seurata prosessia ainakin kahden vuoden ajan.
Tiia Haapaniemi Tampereen yliopistosta toimii hankkeen koordinoivana tutkijana. Hänen mukaansa olennaista on, että paikalliset toimijat saadaan kokemaan asia omakseen ja sitoutumaan ongelman ratkomiseen.
Lancetin artikkelien kirjoittamiseen osallistui 55 tutkijaa yli 20 yliopistosta eri puolilta maailmaa. Lisäksi noin 250 toimijaa jakoi tietoa artikkelisarjaan.
– Meillä on onni, että olemme koordinoineet näin isoa ryhmää. Nämä ihmiset ovat nyt sitoutuneita jatkamaan vaikuttamistyötä omissa maissaan, Haapaniemi kuvailee.
Tavoitteena on, että suositukset jalkautuisivat myös muualle kuin neljään esimerkkimaahan. Tässä tutkijaryhmä aikoo tehdä yhteistyötä muun muassa Maailman terveysjärjestön eli WHO:n kanssa.
Keskeiset suositukset
1. Lasten syntyminen ennenaikaisesti, pienipainoisena tai kuolleena tulee tunnistaa ongelmaksi, ja sen ennaltaehkäisystä tulee tehdä prioriteetti kaikissa maissa.
2. Kaikille odottaville äideille tulee aloittaa varhaisessa vaiheessa hyvä äitiysneuvolatoiminta, joka edistää äidin ja syntyvän lapsen terveyttä. Toimintaan kuuluu muun muassa vitamiini- ja hivenainevalmisteiden jakelu odottaville äideille, oireettoman virtsatieinfektion seulonta ja hoito, syfiliksen eli kupan seulonta ja hoito, neuvonta tupakoinnin lopettamiseksi, proteiinipitoisten lisäravinteiden antaminen aliravituille äideille sekä malarian ehkäisy.
3. Kaikkien syntyvien lasten syntymäpainot ja raskausviikot tulisi mitata ja kirjata ylös, jotta ongelmaa voidaan seurata luotettavasti.
Lähde: The Lancet: Small Vulnerable Newborns, artikkelisarja julkaistu 9.5.2023
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Per Ashorn
per.ashorn@tuni.fi
0407280354
Tiia Haapaniemi
tiia.haapaniemi@tuni.fi
Viikolla 44 yhteydenotot tavoittavat parhaiten sähköpostitse
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme