Pakastaminen säilyttää kasvisten ravintoarvot - Apetit selvitti pakastekasvisten ravintoainepitoisuuksia

Selvityksessä tarkasteltiin pakastetun ja tuoreen pinaatin, porkkanan ja parsakaalin C-vitamiinipitoisuuksia sekä pinaatin rautapitoisuutta ja porkkanan betakaroteenin pitoisuutta yksittäisistä tuotteista.

Pinaatin C-vitaminiin ja rautapitoisuuden määrät olivat selvityksessä pakastetuilla kasviksilla selkeästi tuoreita korkeammat. Myös porkkanan betakaroteenin määrä oli näissä näytteissä tuoretta korkeampi. Parsakaalin kohdalla puolestaan C-vitamiinipitoisuus oli tuoreella parsakaalilla pakastettua korkeampi.

”Tiettyjen ravintoarvojen osalta tulokset olivat hyvinkin selkeät: pakastaminen todella säilyttää kasvisten ravintoarvot hyvin. On kuitenkin hyvä muistaa, että selvitys on suuntaa antava. Siinä käsiteltiin yksittäisiä kasviksia, ja esimerkiksi maaperän vaikutus on huomionarvoinen ravintoarvoihin. Pakastekasvisten ravintoarvot olivat kuitenkin korkealla tasolla yleisesti ravintoainelaskelmissa käytettyihin oletusarvoihin nähden”, Apetitin laatupäällikkö Noora Ranta kertoo.

Pakastetun pinaatin rautapitoisuus on linjassa oletusarvojen kanssa

Selvityksessä mukana olleen pakastetun pinaattipelletin rautapitoisuus oli linjassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallisen koostumustietopankki Finelin antaman pakastetun pinaatin oletusarvon kanssa.

”Selvityksessä olleella pinaatilla pakastaminen säilytti pinaatin sisältämän raudan hyvin. Apetitilla pinaatti pelletöidään ja pakastetaan nopeasti, millä on suuri vaikutus ravintoarvojen säilymiseen”, pohtii Ranta.

Tuoreus ja laatu säilyvät ripeän pakastuksen ansiosta

Vihannespakasteet säilyvät tuoreina ja laadukkaina, koska ne toimitetaan jatkokäsittelyyn mahdollisimman pian korjaamisen jälkeen. Kasvikset pakastetaan, kun ne ovat parhaimmillaan. Esimerkiksi Apetitin kotimaisen herneen matka pellolta pakastimeen taittuu noin kahdessa tunnissa. 

”Suomen ilmasto on vihanneksille suotuisa: pitkät kesäpäivät ja valoisat yöt takaavat vihanneksille aromikkaan ja makean maun. Kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen valoa, jota Suomen pitkät valoisat vuorokaudet tarjoavat runsaasti”, Apetitin laadunvarmistuspäällikkö Marika Luotonen toteaa.

”Pakastaminen pysäyttää vanhenemisen. Ripeän tuotantoprosessin ansioista, kasvisten hyvä, tuore maku säilyy myös pakastettaessa. Tästä syystä pakastevihanneksista voi nauttia sadonkorjuutuoreena vuodenajasta riippumatta ”, kertoo brändi- ja tuoteryhmäpäällikkö Nina Dahlberg.

Pakasteilla hävikki pienemmäksi

Pakastamisen hyötynä on ravintoarvojen hyvän säilymisen lisäksi erityisesti hävikin hallinta. Pakasteilla voi vähentää hävikkiä elintarvikeketjussa teollisuudesta aina loppukäyttäjään saakka. Kotona pakkasesta voi ottaa vain tarvitsemansa määrän.

”Kasviksien ilmastovaikutukset ovat itsessään yleisesti pienet, mutta juureksien ja perunoiden osuus on kotitalouksien ruokahävikistä lähes neljännes(*). Pakastekasvikset tuovat siis konkreettisia hyötyjä sekä ravintoarvojen säilymisen että hävikin vähentämisen kautta”, Dahlberg sanoo.

Pakasteiden ravintoarvot kiinnostavat

”Koska pakasteiden avulla voi helposti lisätä kasviksia lautaselle, kuluttajat yleisesti pohtivat sitä, onko pakasteissa yhtä paljon ravinteita kuin esimerkiksi tuoretuotteissa. Me luotamme pakasteiden säilyttävän kasvisten ravinteet”, toteaa Ranta.

Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on selvitetty pakastevihannesten ravintoarvoja. Tutkimustulokset vahvistavat, että tuoreiden ja pakastettujen kasvisten välissä ei ole merkittäviä ravintoaine-eroja. Sen sijaan pakasteiden ravintoarvot voivat olla jopa tuoretuotteita korkeammat.
 

Näin pakastekasvisten ravintoarvoselvitys tehtiin:

• Vertailussa olevat pakastekasvikset olivat Apetitin kotimainen pinaatti ja porkkana sekä ecuadorilainen parsakaali.
• Apetitin porkkanan arvoissa on käytetty keskiarvoa satokauden alussa (9/22) ja lopussa (12/22) pakastetusta porkkanasta
• Tuoretuotteista ravintoarvot tutkittiin tammikuussa 2023 tuoreena vähittäiskaupasta ostetuilta kotimaiselta babypinaatilta ja porkkanalta sekä espanjalaiselta parsakaalilta.
• Selvitys koostui yksittäisistä raaka-aineista, ei laajemmasta otoksesta.
• Selvityksen laboratorioanalyysit toteutti elintarvikeanalytiikan laboratorio Eurofins Scientific Finland.

*Lähde: Luonnonvarakeskuksen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021: Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta

Lisätietoja:

Miika Kemilä, viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö, puh. 010 402 4044