Suomalaisen lastensuojelun vaikuttavuuteen liittyvä tutkimus on puutteellista ja kokemustietoa on hyödynnetty siinä liian vähän. Lastensuojelun Keskusliiton uusi selvitys Lastensuojelu asiakkaiden silmin kertoo, millainen tuki lastensuojelun asiakkaiden näkökulmasta toimii ja millaiset seikat ovat saaneet aikaan käänteitä huonompaan. Selvityksessä on kerätty ja analysoitu kokemusasiantuntijatietoa yli kymmenen vuoden ajalta.

– On yllättävää, kuinka pitkälti lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden esiin nostamat teemat ovat vuosien varrella pysyneet samoina, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Kirsi Hokkila. – Erityisesti nuorten kokemuksista nousee esille, että palvelut ovat koko ajan kuormittuneempia ja varhaisen tuen saaminen haastavampaa. Tätä myötä perheiden ja nuorten ongelmat monimutkaistuvat ja kärjistyvät.

Selvitys osoittaa, kuinka yksin monet hyvinvoivatkin perheet elämän haastavilla hetkillä jäävät, ja kuinka helposti elämä voi syöksyä raiteiltaan. Asiakkaiden kokemuksia leimaa puhe avun saamisen vaikeudesta. Moni vanhempi kuvaa, ettei esimerkiksi lapsen neuropsykiatriseen oireiluun liittyvää hätää ole otettu tosissaan. Nuoret kertovat saaneensa apua vasta vakavan päihteillä oireilun tai itsetuhoisuuden myötä, ja muistuttavat, että oireilu on nuoren tapa huutaa apua. Sekä vanhemmat että nuoret näkevät, että lastensuojeluasiakkuus olisi usein ollut vältettävissä sillä, että apua olisi tarjottu aiemmin.

”Lastensuojelulakiinkin pitäs olla just silleen määritelty, että jos vanhemmilla on oikeesti joku ongelma kotona, tai vaikka äidillä on vaikka väsymystä, niin esim. semmonen on, kun kodinhoitaja ennen vanhaan ollu, että on tullu auttamaan perhettä. --- No, esim. yhellä huostaanottohinnalla vuodessa, niin saiko sillä 5 000 työtuntia ennalta ehkäsevää sosiaalityötä.” – Haastateltu nuori

Moni nuori on kokenut, että lastensuojelu on suojellut enemmän vanhempia kuin heitä itseään. Nuorilla on valtavasti kokemuksia siitä, että heitä ei uskota. He ovat saattaneet kärsiä henkisestä ja fyysisestä väkivallasta ja pyytää pitkäänkin apua ilman, että tilanteeseen on puututtu.

Avun saamisen tarinoissa korostuu usein erityisesti koulun aikuisten rooli. Nuoret näkevät parantamisen tarpeita ammattilaisten herkkyydessä tunnistaa avun tarve sekä keskinäisessä yhteistyössä, ja toivovat aikuisilta varhaisempaa ja rohkeampaa puuttumista. He peräänkuuluttavat erityisesti lapsen edun ensisijaisuutta lastensuojelussa. Nuorilla on valtava tarve saada osakseen korjaavaa välittämistä ja aikuisen ymmärtävää opastusta ja tukea.

”Mä olin kerran yhen kaverin luona, missä mä sit kerroin niin kun kaikkee, mitä kotona tapahtuu ja mistä syistä mä sain rangaistuksii, niin se mun kaverin äiti sit yritti, tai teki lastensuojeluilmotuksen ja soitti poliiseille ja kaikkee. Mut siltikään se ei tuottanu tulosta. --- Mut sit senhetkinen yläasteen opettaja --- niin hän uskos sitä mun avunpyyntöö --- siitä päivästä mut sit otettiin huostaan.” – Haastateltu nuori

Onnistuneen lastensuojelutyön keskiössä ovat asiakkaiden näkökulmasta kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi, asiakassuhteen laatu, osallisuus ja kohtaamisen tavat. Selvityksen valossa näiden toteutuminen vaikuttaa sattumanvaraiselta sekä riippuvaiselta yksittäisistä ammattilaisista sekä hyvinvointialueen resursseista ja käytänteistä. Asiakkaat kokevat liian usein, ettei ammattilaisilla ole oikeaa osaamista, ja kokemuksia lastensuojelusta leimaavat vaihtuvuus, epävarmuus ja luottamuspula. Pahimmillaan lastensuojelu jää kasvottomaksi koneistoksi, josta ei löydy välittävää rinnalla kulkijaa. Jos asiakas ja työntekijä saavat rakennettua keskinäisen luottamuksen, muutos haastavan menneisyyden ja toiveikkaan tulevaisuuden välillä on kuitenkin mahdollinen.

”Kaikki ne ihmiset, joiden kanssa mä olen ollu ainakin enemmän tekemisissä, niin he on ihan oikeesti sydämellä siinä ja he työskentelee niiden lasten eteen. Ja se ei oo vaan niin, että mä meen sinne kaheksaks tunniks ja otan palkan ja lähen kotiin, et kunhan nyt jonkunnäkönen rauha säilyy, vaan et he oikeesti luo semmosia luottamussuhteita niihin lapsiin ja pyrkii työskenteleen” – Haastateltu vanhempi

Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että asiakkaiden esille nostamat seikat otetaan lähtökohdaksi meneillään olevassa lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksessa. Uudistuksen tavoitteet voivat toteutua vain, jos ymmärrämme asiakkaiden kokemuksia ja aidosti kuulemme heitä.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset lopettavat muita useammin koulunkäynnin aiemmin, heillä on aikuisena muita suurempi riski alhaisempaan tulotasoon ja työttömyyteen sekä keskimääräistä enemmän terveyteen liittyviä ongelmia. Tähän kaikkeen voisimme vaikuttaa paremmalla ja asiakaslähtöisemmällä lastensuojelulla.

Faktalaatikko: Lastensuojelun kokemusasiantuntijuus

• Lastensuojelun kokemusasiantuntija on henkilö, joka on mukana kehittämässä lastensuojelua omien kokemuksien pohjalta.
• Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen on lisääntynyt lastensuojelussa huomattavasti 10 vuoden sisällä. Erityisesti hyödynnetään nuorten asiakkaiden muodostamia kehittäjäryhmiä, jotka vahvistavat palvelujärjestelmää ja vaikuttavat lastensuojelua koskevaan julkiseen keskusteluun.
• Käytännöt ovat kuitenkin edelleen kirjavia ja kokemusäänen hyödyntäminen vaillinaista.
• Osalla kunnista on jo palkkalistoillaan omia kokemusasiantuntijoita tai yhteistyö järjestöjen kokemusasiantuntijaryhmien kanssa voi olla tiivistä ja systemaattista.
• Kokemusasiantuntijatehtävistä maksetaan yleensä palkkaa tai palkkio.
• Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet yhdenmukaistavat käytäntöjä ja varmistavat, että kokemusasiantuntijuus toteutuu vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavalla.

Toimittajat ovat tervetulleita Lastensuojelu asiakkaiden silmin -selvityksen julkaisutilaisuuteen keskiviikkona 1.11.2023 13–15 Hotelli Lilla Robertsiin (Pieni Roobertinkatu 1, 00130 Helsinki). Edellytämme etukäteisilmoittautumista. https://www.lskl.fi/tapahtumat/lastensuojelu-asiakkaiden-silmin-selvityksen-julkaisutilaisuus/

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Kirsi Hokkila, Lastensuojelun Keskusliitto /Kokemus tiedoksi -hanke, kirsi.hokkila@lskl.fi, p. 040 481 8078