Moni pitää itseään parempana rahankäyttäjänä kuin puolisoaan – näistä asioista parit riitelevät
Suomalaiset riitelevät hyvin arkisista raha-asioista. Dansken tuoreen Raha & rakkaus -kyselytutkimuksen mukaan moni parisuhteessa oleva suomalainen uskoo olevansa puolisoaan parempi rahankäyttäjä.
Suomalaiset pitävät itseään keskimäärin harkitsevampana, säästäväisempänä ja raha-asioista kiinnostuneempana rahankäyttäjänä kuin puolisoaan. Tämä selviää Danske Bankin Raha & rakkaus -kyselytutkimuksesta.
Esimerkiksi niistä vastaajista, jotka kuvailevat itseään harkitseviksi rahankäyttäjiksi (54 %), vain 45 prosenttia kuvaa puolisoaan harkitsevaksi rahankäyttäjäksi. Itsensä raha-asioista kiinnostuneeksi kokee 38 prosenttia vastaajista, kun taas puolisoaan raha-asioista kiinnostuneeksi kuvaili vain 27 prosenttia vastaajista.
“Enemmistö vastaajista liittää itseensä positiivisempia määreitä rahankäyttäjänä kuin puolisoonsa. Monen vastaajan kohdalla voi olla fiksua vilkaista peiliin: onko oma rahankäyttö todella pääosin järkevää, ja huonoista talouspäätöksistä vastaa puoliso? Rahankäytön järkevyyttä arvioidaan usein ostettujen lattekahvien määrässä, kun oikeasti säästämisessä ja rahankäytössä huomion pitäisi kiinnittyä talouden isoon kuvaan”, Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto toteaa.
Kolme viidestä (61 %) vastaajasta kokee melko tärkeäksi sen, että oma puoliso on rahankäytöltään samankaltainen kuin itse on.
Monet suomalaisparit ovat jo sisäistäneet, että avoimuus raha-asioissa on olennaista, mutta pienelle osalle rahapuhe on edelleen vaikeaa. Danske Bankin sijoittamisesta ja säästämisestä vastaavan johtajan Ville Oravan mukaan suunnitelmallisuuden avulla voi välttää turhaa riitelyä ja lisätä taloudellista mielenrauhaa.
“Kun yhteiset menot menevät yhteiseltä tililtä, ei esimerkiksi sähkölaskun maksajasta tarvitse kinastella kerran kuussa. Sama pätee kaikkiin yhteisiin menoihin, esimerkiksi asumiseen ja ruokaan. Pariskunta voi säästää myös yhdessä esimerkiksi yllättäviä menoja tai vaikkapa lomamatkaa varten”, sanoo Orava.
Noin puolet pariskunnista riitelee rahasta
Raha & rakkaus -tutkimuksen mukaan suomalaiset pariskunnat puhuvat raha-asioista säännöllisesti, mutta Suomessa osataan myös riidellä rahasta: lähes joka toinen (48 %) vastaajista kertoo riitelevänsä rahasta joskus puolisonsa kanssa.
Yleisimmät riidanaiheet ovat rahankäyttötyylin erot (19 %), päivittäisiin hankintoihin liittyvät raha-asiat (18 %) ja menojen vähentäminen (18 %). Vähiten vastaajat riitelevät perintösuunnitteluun liittyvistä asioista.
Avoliitossa olevat riitelevät rahasta enemmän kuin avioliitossa olevat vastaajat. Ylimmässä tuloluokassa rahasta riiteleminen oli yleisintä, mutta toisaalta pienituloisimmissa talouksissa keskustellaan useimmista raha-asioista harvemmin kuin isotuloisissa talouksissa.
Danske Bankin Raha & rakkaus -kyselyn teki YouGov. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 17.7. – 24.7.2023 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksessa on pyritty löytämään syitä muun muassa siihen, miten hyvin puolisot tuntevat toistensa taloudellisen tilanteen, miten pariskunnat säästävät ja sijoittavat yhdessä ja mitä yhteisestä varallisuudesta on sovittu mahdollisen eron koittaessa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset, jotka elävät parisuhteessa. Kokonaistuloksissa (N=1008 parisuhteessa elävää) keskimääräinen virhemarginaali on noin ± 3 prosenttiyksikköä.
Yhteyshenkilöt
Mediapuhelin arkisin klo 9–16Viestintä
Puh:050 422 6644Kuvat
Liitteet
Danske Bankista
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia.
Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa, ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. danskebank.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Sijoituskatsaus: Eurooppa on sijoitusmaailman kuuma piste18.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Puolustusteollisuus on noussut sijoitusmaailman megatrendiksi. Danske Bankin suomalaisasiakkaiden netto-ostetuin saksalaisosake viime keväänä oli Rheinmetall.
Suomalaisten taloudellinen mielenrauha kääntyi hienoiseen nousuun17.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksen mukaan suomalaisten taloudellisessa mielenrauhassa on tapahtunut käänne parempaan. Suomalaiset luottavat entistä enemmän omaan taloudelliseen tilanteeseensa sekä murehtivat aiempaa vähemmän omista tuloistaan.
Kutsu mediatilaisuuteen: Danske Bank julkistaa Taloudellinen mielenrauha 2025 -tutkimuksen tulokset6.6.2025 08:19:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten taloudellinen mielenrauha on ollut läpi tutkimushistorian Pohjoismaiden alhaisin. Tuoreet tutkimustulokset kuitenkin väläyttävät valoa tunnelin päässä – onko suomalaisten luotto omaan talouteensa vihdoin vahvistumassa?
Suhdannekatsaus: Suomen taloudessa elpymisen merkkejä4.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Danske Bank ennustaa yksityisen kulutuksen kasvavan maltillisesti kuluvana vuonna, mutta työttömyyden uhka hillitsee kulutusta. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 0,9 prosenttia.
Muistutuskutsu: Elpymisen kivinen tie – Danske Bank julkistaa talousennusteensa28.5.2025 14:17:19 EEST | Tiedote
Danske Bank julkaisee aamulla 4.6.2025 Nordic Outlook -raportin, joka kattaa Suomen ja Pohjoismaiden kansantalouksien lisäksi maailmantalouden keskeisten alueiden talousennusteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme