Lähes puolessa kunnista perus- ja lukiokoulutuksen kustannukset nousivat, vaikka oppilasmäärät vähenivät viime vuonna

Vuosien 2021–2022 perus- ja lukio-opetuksen Kouluikkuna-kustannusvertailun luvut on julkistettu. Tiedot kerättiin keväällä 2023*. Kouluikkuna on kuntien ja Kuntaliiton yhdessä kehittämä esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vertailutietokanta, jota ylläpitää FCG Finnish Consulting Group. 

Perusopetuksen käyttökustannukset oppilasta kohden kasvoivat 3,8 % vuodesta 2021

Kuntien perusopetuksen käyttökustannukset olivat vuonna 2022 oppilasta kohden yhteensä 10504 euroa ja kasvoivat 3,8 prosenttia vuodesta 2021. Opetukseen ja siihen välittömästi liittyvän toiminnan, palkkojen, opetusmateriaalien, palveluostojen ym. oppilaskohtainen kustannus on noin 55 % kokonaiskustannuksista.

Perusopetuksen kustannusten kasvu näkyi kaikenkokoisissa kunnissa. 21 suurimman kaupungin muutos oli keskimäärin 3,1 prosenttia.​ Vertailun euromääräiset kokonaiskustannukset olivat vuonna 2022 noin 5,6 miljardia, joista noin puolet (48 %) kului 21 suurimmassa kaupungissa.

Perusopetuksen oppilasmäärä oli ennallaan tai kasvoi 38 prosentilla kunnista.​ Noin 46 prosentilla kunnista kustannukset nousivat vähentyneestä oppilasmäärästä huolimatta.​ 17 prosentilla kunnista sekä kustannukset, että oppilasmäärät laskivat.​

Lukiokoulutuksen kustannusten nousu selvästi perusopetusta suurempaa 

Kuntien järjestämän (n=217) lukiokoulutuksen käyttökustannukset olivat vuonna 2022 opiskelijaa kohden yhteensä 9000 euroa ja kasvoivat 6,1 prosenttia vuoden takaisesta.​ Kustannukset kasvoivat kaikilla kuntakokoluokilla. Opetukseen ja siihen välittömästi liittyvän toiminnan, palkkojen, opetusmateriaalien, palveluostojen ym. suhteellinen oppilaskohtainen kustannus oli perusopetusta suurempi, eli noin 62 % kokonaiskustannuksista.

Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa (n=19) kustannusten lisääntyminen oli suurempaa eli 8,9 prosenttia.​ Kuntien lukiokoulutuksen euromääräiset kokonaiskustannukset olivat noin 783 miljoonaa, joista noin puolet (54 %) sijoittui yli 50 000 asukkaan kaupunkeihin.​

Vertailtava opiskelijamäärä kasvoi koko maan tasolla 0,6 prosenttia, mutta vuosimuutosten mediaani oli -0,7 prosenttia. ​21 suurimman kaupungin yhteen laskettu oppilasmäärä kasvoi hieman (0,7 %) ja muilla kuntakokoryhmillä se oli ennallaan tai laski hieman.​ Yli 100 000 asukkaan kaupunkien lukiokoulutuksen yhteenlaskettu opiskelijamäärä kasvoi 3 prosenttia. 

Lukiokoulutuksessa noin 42 prosentilla kunnista kustannukset nousivat, vaikka opiskelijamäärä samanaikaisesti väheni.​ Kuitenkin 21 prosentilla kunnista sekä opiskelijamäärät, että kustannukset laskivat.​

Uuden oppivelvollisuuslain myötä uutena luokkana tilastoitiin vuoden 2022 Oppimateriaalit ja välineet -kustannustiedot. Opiskelijoille kustannettavien oppimateriaalien ja -välineiden kustannukset olivat 274 euroa per opiskelija. Niiden osuus kokonaiskustannuksista oli kuitenkin vain 3,1 prosenttia.​

“Sote-uudistuksen jälkeisessä kuntakentässä sivistyspalveluiden rooli korostuu. Tulevina vuosina monet kunnat joutuvat tekemään valintoja sen suhteen, miten vastataan väestömäärän laskuun. Toistaiseksi datamme osoittaa, että laskevat oppilasmäärät eivät ole johtaneet laskeneisiin panostuksiin”, toteaa FCG:n Johtaminen ja talous -liiketoiminnan johtaja Kimmo Haapasalo.

–

*Kouluikkunasta:

• Kouluikkuna-tietokanta mahdollistaa kunnan toiminnan ja kustannusten vertaamisen muihin kuntiin sekä nopean tiedon saamisen kunnan päätöksentekoa ja talousarvion valmistelua varten. 

• Tiedot poimittu Kouluikkunaan Opetushallituksen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit -julkaisujärjestelmästä.

• Opetushallituksen kustannustiedot perustuvat kuntien ja kuntayhtymien Valtiokonttorille raportoimiin (Kuntien ja kuntayhtymien automaattinen talousraportointi) taloustietoihin.

• Opetushallituksen Oppilas- ja opiskelijamäärät perustuvat pääosin KOSKI-tietovarantoon.

• www.kouluikkuna.fi