FCG:n kiinteistöveroselvitys lisännyt kunnan kiinteistöveroa jopa 50 prosenttia – Mahdollisella minimipinta-alan nostolla ei merkittävää vaikutusta selvitysten hyödyllisyyteen

“Jokainen osittainenkin selvitys tuottaa kunnalle lisää verotuloja ja korjattua tietoa rakennuskannasta. Osalla kiinteistöistä tiedot ovat toki jo kunnossa, mutta suurimmalla osalla kunnista on kuitenkin jonkin asteisia puutteita kiinteistöverotuksessa. Yhdenvertaisuuden nimissä kaiken suuntaiset virheet olisi kuitenkin syytä korjata”, kertoo FCG:n kaupunkisuunnittelun projektijohtaja Risto Kärkkäinen.

Niissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa koko kunnan alueen rakennuskanta on jo valtaosin tai kokonaisuudessaan tarkistettu, on vuotuinen kiinteistövero tarkistusten seurauksena kasvanut 18–27 % ja eräässä kunnassa jopa 50 %.

Euroissa mitattuna ja Verohallinnon toteutuneen kiinteistöverotuksen tilastoihin perustuen on kiinteistöveroselvityksen avulla saatu rakennusten vuotuisen kiinteistöveron kasvu ollut kuntakohtaisesti jopa 350 000–600 000 €, kun mahdolliset kiinteistöveroprosenttien sekä rakennuskustannusindeksien muutosten vaikutukset on otettu huomioon. 

Vaikutuslaskelma mahdollisesta kiinteistöverouudistuksesta 

Mediassa on käyty keskustelua myös mahdollisesta kiinteistöverotukseen kuuluvien rakennusten minimipinta-alan nostosta viidestä neliömetristä vastaamaan vuoden 2025 alusta voimaan tulevan Rakentamislain luparajaa eli 30 neliömetriä. 

FCG on tutkinut mahdollisen muutoksen vaikutuksia kiinteistöverotukseen ja kiinteistöveroselvityksen tekemiseen kahdessa noin 10 000 asukkaan kunnassa: toisessa taajama-alueella ja toisessa haja-asutusalueella sijaitsevien noin 1 000 kiinteistön ja niiden rakennusten osalta. 

Vertailun pohjalta voidaan todeta, että mahdollinen minimipinta-alan muutos ei toteutuessaankaan juurikaan vaikuttaisi kiinteistöveroselvitysten tekemisen kannattavuuteen. 

Esimerkkilaskelmassa taajama-alueen noin 1 000 kiinteistöllä oli rakennusten kiinteistövero aiemmin noin 385 000 € ja rakennustietojen tarkistukset kiinteistöveroselvityksellä nostivat tätä noin 19 % (72 000 €). Mikäli kiinteistöverotuksen raja nousisi viidestä neliömetristä 30 neliömetriin, olisi kiinteistövero niiltä lähtötilanteessa 0,5 % vähemmän eli 383 000 €, mutta tietojen tarkistukset olisivat nostaneet tätä edelleenkin 18 % eli noin 70 000 €. 

Vastaavasti kävi myös toisen kunnan haja-asutusalueen 1 000 kiinteistöllä. Siellä rakennusten yhteenlaskettu kiinteistövero oli aiemmin noin 274 000 € ja rakennustietojen tarkistukset kiinteistöveroselvityksellä nostivat tätä noin 27 % (73 000 €). Jos kiinteistöverotuksen minimipinta-ala nousisi 30 neliömetriin, olisi kiinteistöverolla lähtötilanteessa noin 8,5 % vähemmän, eli 250 000 €, ja tietojen tarkistukset olisivat nostaneet tätä edelleenkin 27 % (66 500 €). 

“Tulosten valossa voidaan siis todeta, että kävi kiinteistöverouudistuksessa kuinka tahansa, kuntien kannattaa edelleen toteuttaa rakennuskannan kiinteistöveroselvitys. Tuottoa työlle tulisi näillä esimerkkialueillakin edelleen 18–27 %. Jos minimipinta-ala nousisi uudistuksessa, niin sekä kiinteistöverotuksen lähtötilanne että selvitystyön tuotto supistuisivat, mutta vain vähän, ja joka tapauksessa samassa suhteessa”, jatkaa Risto Kärkkäinen. 

Toisaalta myös selvityksen vaatima työmäärä vastaavasti kevenisi pienten rakennusten jäädessä selvitystyön ulkopuolelle.