Merelliset lumikuurot tupruttavat Suomen rannikolle lunta vuosittain
Merellisiä lumikuuroja esiintyy Suomen rannikkoalueilla vuosittain, mutta lumikuurojen määrä vaihtelee suuresti eri vuosina. Lämpenevä ilmasto ei ole vähentänyt merellisten lumikuurojen lukumäärää. Se on kuitenkin vaikuttanut siihen, milloin merellisiä lumikuuroja esiintyy.
Tulokset selviävät Taru Olssonin väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 48 vuoden aikajaksolta (1973–2020), milloin Suomessa vallitsee suotuisat olosuhteet merellisille lumikuuroille, missä lumikuuroja esiintyy ja kuinka paljon ne kerryttävät lunta rannikolle.
Vuosien välinen vaihtelu merellisten lumikuurojen lukumäärissä on suurta. Keskimäärin merellisiä lumikuuroja löydettiin vuosittain 16 päivänä syyskuun ja toukokuun väliseltä ajalta. Eniten suotuisia olosuhteita merellisille lumikuuroille esiintyi joulukuussa.
Myös alueelliset vaihtelut pitkin pitkää Suomen rannikkoa olivat suuria. Päiviä, jolloin olosuhteet olivat suotuisia merellisten lumikuurojen synnylle, löytyi eniten Selkämereltä ja vähiten Perämereltä. Vaikka suotuisia tilanteita merellisten lumikuurojen synnylle löydettiin eniten Selkämereltä länsirannikon tuntumasta, lumikertymät olivat keskimäärin suurimmat Suomen etelärannikolla.
Merellisten lumikuurojen tuottamat lumikertymät olivat keskimäärin maltillisia. Yli puolet Suomen rannikolle ajautuneista lumikuuronauhoista kerrytti alle 8 senttimetriä lunta vuorokauden aikana.
Voimakkain Suomessa havaittu merellinen lumikuurotilanne syntyi 8.1.2016 Selkämerellä Satakunnan edustalla. Jäättömän meren yllä syntynyt lumikuuronauha ajautui Suomen länsirannikolle ja pysyi paikoillaan lähes vuorokauden pyryttäen 73 senttimetriä lunta Merikarvialle. Tämä huima lumimäärä on myös suurin Suomen havaintoasemalla mitattu lumensyvyyden kasvu yhden vuorokauden aikana.
Merikarvian lumisade-ennätystä lukuun ottamatta suurimmat yhden vuorokauden lumikertymät merellisistä lumikuuroista jäivät 35 senttimetrin tuntumaan.
Merellisten lumikuurojen painopiste on siirtynyt myöhempään talveen
Merivaikutteista lumisadetta voi syntyä, kun tarpeeksi kylmää pakkasilmaa kulkeutuu lämpimän meren ylle. Tämä tapahtuu tyypillisesti loppusyksystä tai alkutalvella, kun ilman ja veden lämpötilaero on suurimmillaan. Merestä ilmaan siirtyvä lämpö ja kosteus saavat ilmamassan nousemaan ja lopulta tiivistymään nauhamaisiksi lumikuuropilviksi, jotka voivat tuottaa voimakkaita lumikuuroja rannikkoalueille.
Tutkimuksen mukaan lämpenevä ilmasto ei ole vähentänyt merellisten lumikuurojen lukumäärää, mutta se on vaikuttanut niiden esiintymisajankohtaan. Merellisten lumikuurojen esiintymisajan painopiste on siirtynyt myöhempään talveen. Syksyllä lumikuurojen muodostumisen todennäköisyys on pienentynyt ilman lämpötilan nousun vuoksi, mutta meren pintalämpötilan nousu ja siitä seuraava jääpeitteisen ajan lyheneminen on suosinut merellisten lumikuurojen muodostumista talvella. Lumikuurojen aiheuttamat lumikertymät eivät ole muuttuneet merkittävästi.
Väitöstutkimus tarjoaa arvokasta tietoa merellisten lumikuurojen esiintymisestä Suomessa ja niiden yhteyksistä ilmastonmuutokseen. Tutkimuksen tuloksia on jo hyödynnetty muun muassa rannikolla sijaitsevien ydinvoimaloiden turvallisuusselvityksissä. Tilastot merellisten lumikuurojen esiintymisajankohdasta ja voimakkuudesta voivat auttaa yhteiskuntaa varautumaan lämpenevän ilmaston mukaan tuomiin muutoksiin.
Väitöskirja tarkastetaan perjantaina 3. marraskuuta Helsingin yliopistossa
Taru Olssonin väitöskirja "Sea-effect snow in Finland" (Merivaikutteinen lumisade Suomessa) tarkastetaan perjantaina 3.11.2023 kello 13 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Väitöstilaisuus järjestetään Kumpulan kampuksen Physicum-rakennuksessa (Gustaf Hällströmin katu 2, Helsinki) salissa E204.
Vastaväittäjänä on professori David Schultz, University of Manchester, ja kustoksena on Dmitri Moisseev.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Taru Olsson
Ilmatieteen laitos
taru.olsson@fmi.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Maan etelä- ja keskiosassa voi salamoida ja sataa runsaasti viikonloppuna – korkea ilmankosteus lisää helteen tukaluutta11.7.2025 13:15:08 EEST | Tiedote
Kaakosta saapuva lämmin ja kostea ilmamassa luo otolliset olosuhteet voimakkaille ukkosille erityisesti maan eteläosassa ja osin myös maan keskiosassa. Paikallisesti rankat sateet voivat aiheuttaa taajamatulvia, ja salamointi voi olla runsasta.
Trombi näkyi säätutkassa torstaina 3. heinäkuuta9.7.2025 14:20:41 EEST | Tiedote
Harvinainen trombi kaatoi metsää Parkanossa. Trombin ilmaan nostattamat roskat saivat ilmiön näkymään myös Ilmatieteen laitoksen säätutkakuvissa.
Kesäkuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin9.7.2025 05:00:00 EEST | Tiedote
Copernicus-ilmastopalvelun mukaan kesäkuu 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Eurooppaa koettelivat kesäkuussa helleaallot, ja Länsi-Euroopassa kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin.
Viikko alkaa sateisena, mutta viikonloppuna on odotettavissa helteitä7.7.2025 12:59:38 EEST | Tiedote
Tiistaina sataa runsaasti, varsinkin maan kaakkoisosassa. Loppuviikoksi sää poutaantuu ja lämpenee.
Ulla oli harvinaisen voimakas kesämyrsky5.7.2025 13:51:42 EEST | Tiedote
Ulla toi Suomeen voimakkaita tuulia ja sateita. Sen vaikutukset tuntuivat suuressa osassa maata.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme