Varsinaissuomalaisten yritysten verokädenjälki 3,6 miljardia euroa

Jaa

Kauppakamarien tuoreesta veroselvityksestä selviää, että varsinaissuomalaisten yritysten verokädenjälki oli 3,6 miljardia euroa vuonna 2021. Verokädenjälki on kasvanut viimeisimmästä kahden vuoden takaisesta selvityksestä jopa 20 prosenttia, sillä vuonna 2019 se oli 3,0 miljardia euroa. Veroja ja maksuja tilittää noin 27 000 Varsinais-Suomeen rekisteröityä yritystä.

Varsinaissuomalaisten yritysten verokädenjälki oli 3,6 miljardia euroa vuonna 2021. Verokädenjälki on kasvanut kahden vuoden takaisesta selvityksestä 20 prosenttia. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksestä.
Varsinaissuomalaisten yritysten verokädenjälki oli 3,6 miljardia euroa vuonna 2021. Verokädenjälki on kasvanut kahden vuoden takaisesta selvityksestä 20 prosenttia. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksestä.

”Suurimmat verovirrat kertyvät arvonlisäverosta, palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista. Varsinaissuomalaisten yritysten kerryttämä verokädenjälki on kasvanut vuodesta 2018 tasaisesti,” toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.

”Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veroluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, kuten sosiaaliturvaa, sote-sektoria, koulutusta ja liikenneverkkoa. Tätä ei tule unohtaa, kun tehdään yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavia päätöksiä. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää, että Suomeen saadaan lisää työllistäviä yrityksiä ja investointeja, ja sitä kautta uusia hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajia,” Leiwo jatkaa.

Vuosina 2020 ja 2021 Varsinais-Suomessa erityisesti ovat kasvaneet aiemmasta tilitetyt arvonlisäverot ja maksetut yhteisöverot. Myös palkanmaksuun liittyvät verot ja maksut ovat kasvaneet tasaisesti.

Kaikkien Suomen yritysten yhteinen verokädenjälki 77 miljardia euroa

Vuonna 2021 kaikki yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Valtio ja kunnat keräsivät vuonna 2021 veroja kokonaisuudessaan lähes 78 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 30 miljardia euroa. Nämä verotulot ovat syntyneet pääosin yritystoiminnasta.

Osa maksetuista ja tilitetyistä veroista jäi yritysten kustannukseksi, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista perittiin asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot, osa pidätettiin työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.

”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät ole yritysten kustannuksia, näitä verotuloja ei veronsaajille syntyisi ilman yritystoimintaa,” sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.

Turun Osuuskaupan verokädenjäljessä korostuvat valmiste- ja arvonlisäverot

Turun Osuuskaupan verokädenjälki vuonna 2022 on 71,2 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä eriä Turun Osuuskaupan verokädenjäljessä ovat polttonesteiden valmistevero (37,9 milj. euroa), työnantajan eläkevakuutusmaksut (10,7 milj. euroa) sekä tilitetty arvonlisävero (4,8 milj. euroa).

”Teemme paljon töitä Varsinais-Suomen elinvoimaisuuden edistämiseksi. Vahvasti paikallisena yrityksenä liikevaihdostamme lähes 100 prosenttia tulee Varsinais-Suomen alueelta ja toimintamme tuotot palautuvat oman alueemme ja ihmisten hyväksi. Yhtenä palvelualan suurimmista työnantajista työllistämme noin 2 600 ammattilaista ja maksamme työllistämiseen liittyviä veroja lähes 27 miljoonaa euroa,” kertoo Turun Osuuskaupan toimitusjohtaja Niklas Österlund.

”Investointimme työllistävät välillisesti satoja ihmisiä ympäri Varsinais-Suomea. Viime vuosien aikana olemme hyvän tuloskehityksen ansiosta investoineet voimakkaasti rakentamalla uusia toimipaikkoja, kunnostamalla olemassa olevaa toimipaikkaverkostoa ja vahvistamalla kilpailukykyisten palvelujen tarjontaa kattavasti koko toimialueellamme. Viimeisten viiden vuoden aikana investoinnit ovat kohonneet yhteensä yli 180 miljoonaan euroon ja yksistään vuonna 2022 investoinnit olivat yli 34 miljoonaa euroa. Vuoteen 2030 mennessä investoimme Varsinais-Suomen alueelle arviolta 200 miljoonaa euroa,” jatkaa Österlund.

”Turun Osuuskaupan verokädenjälki ja myös merkittävät investoinnit ovat hyvä esimerkki yritysten vaikutuksesta alueen hyvinvointiin. Kokonaisverokädenjälki on varsin suuri suhteessa yrityksen maksamiin yhteisöveroihin. Ilman Turun Osuuskaupan toimintaa nämä maksut ja verot jäisivät suurelta osin kertymättä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaan,” muistuttaa Leiwo.

”Toimintaympäristön on Suomessa oltava yritystoiminnalle houkutteleva, ennustettava ja kilpailukykyinen. Vain siten voidaan varmistaa, että yritykset työllistävät, investoivat ja kasvavat ja siten synnyttävät näitä verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palveluita rahoitetaan,” toteaa Viitala.

Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksessä on mukana yhteensä 330 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2021. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta. Tiedot Keskuskauppakamarille on toimittanut Tilastokeskus.

null
Turun Osuuskaupan verokädenjälki vuonna 2022 on 71,2 miljoonaa euroa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari, puh. 040 5566 697, kaisa.leiwo@turku.chamber.fi / Toimitusjohtaja Niklas Österlund, Turun Osuuskauppa, puh. 040 739 8555, niklas.osterlund@sok.fi

Kuvat

Varsinaissuomalaisten yritysten verokädenjälki oli 3,6 miljardia euroa vuonna 2021. Verokädenjälki on kasvanut kahden vuoden takaisesta selvityksestä 20 prosenttia. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksestä.
Varsinaissuomalaisten yritysten verokädenjälki oli 3,6 miljardia euroa vuonna 2021. Verokädenjälki on kasvanut kahden vuoden takaisesta selvityksestä 20 prosenttia. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksestä.
Lataa
Turun Osuuskaupan verokädenjälki vuonna 2022 on 71,2 miljoonaa euroa.
Turun Osuuskaupan verokädenjälki vuonna 2022 on 71,2 miljoonaa euroa.
Lataa

Liitteet

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä, ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917, ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun kauppakamari

Varsinaissuomalaisia yrityksiä mukana valtakunnallisessa ilmasto-ohjelmassa22.2.2024 07:03:00 EET | Tiedote

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vahva halu tehdä ilmastotoimia. Keskuskauppakamarin organisoimaan ja LähiTapiolan mahdollistamaan ilmasto-ohjelmaan haki 300 yritystä, joista noin 200 valittiin mukaan. Ilmasto-ohjelmaan osallistuvat yritykset saavat koulutusta, työkaluja ja asiantuntija-apua organisaation hiilijalanjäljen laskentaan sekä opastusta vaikuttavien päästövähennystoimien tekemiseen.

Turun kauppakamarin kysely: Epävarmuus yrityksissä vaivaa, mutta suunta on jo ylöspäin24.1.2024 07:06:00 EET | Tiedote

Yritysten näkemykset suhdannekehityksestä ovat edelleen synkkiä, selviää vuoden ensimmäisestä kauppakamarien suhdannekyselystä. ”Hyvin epävarma olo kaikesta”, toteaa eräskin vastanneista Turun kauppakamarin jäsenistä. Taloutta ja suhdanteita kysyttiin 10.–12.1. ja siihen vastasi 125 Turun kauppakamarin jäsenyritystä Varsinais-Suomen alueelta. Eniten vastauksia saatiin palvelualalta.

Kysely: Varsinaissuomalaisista yrityksistä suurin osa haluaa hallituksen toteuttavan uudistukset työllisyystoimiin19.1.2024 07:00:00 EET | Tiedote

Embargo 19.1. 2024 kello 07:00 // Turun kauppakamarin kaikista vastanneista jäsenyrityksistä 78 prosenttia sanoo, että hallituksen pitäisi toteuttaa suunnittelemansa työllisyystoimet sellaisenaan. Kyselystä selviää myös, että ammattiyhdistysliikkeen helmikuulle suunnittelemat lakot haittaisivat yli puolta (51 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä. Turun kauppakamarin jäsenyrityksistä Varsinais-Suomen alueelta vastasi 125 yrityksen toimitusjohtajaa. Kysely tehtiin 10.–12.1.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye