Metsähallituksen Jussi Kumpula: EU:n metsäaloitteita arvioitava uudelleen Venäjän aloittaman sodan valossa

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on sekoittanut Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpulan mukaan eurooppalaisen metsäteollisuuden raakapuun markkinat. – Kun EU päätöksiä ja aloitteita tehtiin ennen sotaa, niitä pitäisi arvioida nyt poliittisesti uudelleen. Suomi on tuonut Venäjältä vuosittain kymmenen miljoonaa kuutiota raakapuuta, mikä tekee Suomesta suurimman tuojan kaikista EU maista.

–Nyt raakapuu pitää korvata muualta, etupäässä kotimaan yksityismetsistä hankittavalla puulla. Määrä vastaa puolitoistakertaisesti valtion metsistä hakattavaa puumäärää ja vaikuttaa Suomen metsien hiilinieluun.

Kaikki metsäteollisuutta harjoittavat EU maat kärsivät Kumpulan mukaan tilanteesta, mutta Suomi eniten. – Kun EU:n piirissä pyritään rajoittamaan metsien käyttöä ilmastosyistä, tämä Venäjän raakapuun korvaamisen tarve tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa, muistuttaa Kumpula. 

Poliittisille hakkuurajoituksille ei perusteita

Kumpulan mukaan suurin EU:sta tuleva haaste liittyy siihen, miten paljon EU pyrkii rajoittamaan metsien käyttöä. – Biodiversiteettistrategian osana olevat vanhat metsät ovat jo pääosin toiminnan ulkopuolella ja ennallistamisasetuksen tavoitteet toteutuvat. Isoin haaste liittyy 30 prosentin suojelutavoitteeseen, kun niiden seurannaisvaikutuksia ei tunneta.

–Kun me teemme Metsähallituksessa hakkuusuunnitelmia, ne ulottuvat neljän vuosikymmenen päähän. Siinä ehtii olla kymmenen hallitusta, joten suhtaudun poliittisiin hakkuurajoituksiin hyvin epäilevästi ja pidän niitä lyhytnäköisinä. Liikkeet metsissä ovat hitaita eivätkä aina vastaa nykyihmisen mentaliteettia, jota määrittelee nopeiden tulosten aikaan saaminen.  Metsäteollisuus on suhdanneherkkä toimiala, minkä vuoksi vuosittaisia puunkorjuumääriä tulee tarkastella pitkällä aikajaksolla muutaman vuoden sijasta. 

Metsien käytön kokonaisvaikutusten arviointiin kuuluu Kumpulan mukaan myös hiilivuoto. – Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä ei häviä, vaan ohjautuu muihin maihin tai pahimmillaan fossiilisiin ja uusiutumattomiin raaka-aineisiin, jos meillä rajoitetaan metsien käyttöä. Nämä ovat monimutkaisia kysymyksiä ja niihin on helppo tarjota yksinkertaisia vastauksia, kun ei nähdä kokonaisuutta.

Metsä on ilmaston saastuttajien siivooja

Hallitukselta ja sidosryhmiltä tulee Kumpulan mukaan Metsähallitukselle valtion metsien hoitoon monia vaatimuksia kuten monikäyttömetsien hiilinielujen kasvattaminen. –Olemme ottaneet tavoitteen tosissaan ja sen saavuttamisessa ollaan hyvässä vauhdissa. Viime vuonna Luken laskelmien mukaan valtion metsien puuston nielut kasvoivat 13 prosentilla kun tavoite oli 10 prosenttia. Pyrimme tekemään tämän järkevästi metsien kasvua lisäävällä lannoituksella ja jalostetun viljelymateriaalin käytöllä.

–Kun istutuksissa käytetään parasta jalostettua materiaalia, niin mäntymetsissä saadaan noin neljäsosan parempi runkopuun kasvu ja kuusella yli kolmanneksen parempi kasvu. Myös hakkuumenetelmien oikea käyttö ja metsän uudistamisen toteuttaminen viivyttelemättä tehostavat kasvua. Näiden vaikutukset ovat hitaita, kun metsistä ei saa pikavoittoja.

Vuoden 1960 jälkeen puuston hiilinielujen määrä on lisääntynyt Kumpulan mukaan 70 prosentilla. – Metsien kokonaiskasvun tipahtaminen selittyy hakkuumäärien ohella kasvun syklisyydellä, metsänkäsittelymenetelmien muutoksilla, ja sillä että metsät ovat ikääntyneet ja ohittaneet nopeimman kasvun vaiheen. Metsien hiilinielujen kannalta ajaudutaan pitkällä sihdillä umpikujaan, jos metsien annetaan liikaa ikääntyä eikä niitä rohjeta uudistaa ja hoitaa. 

–Ilmastopäästöistä tulee 90 prosenttia fossiilisten käytöstä, joiden alasajo on osoittautunut poliittisesti vaikeaksi. On helpompi kohdentaa toimia muualle, kuten metsien nielujen kasvattamiseen, sanoo Kumpula.  

–Metsä ei ole ilmaston lämpenemisen syyllinen, vaan ilmaston saastuttajien siivooja. Ilmasto-ongelmaa tulisi ratkaista ensi sijassa siellä ja niiden toimesta missä päästöt aiheutuvat ja vähentää öljyn, kivihiilen ja maakaasun käyttöä nopeasti.

Esimerkiksi luonnonmetsissä hiilivarasto vähenee Kumpulan mukaan metsäpalojen ja myrskytuhojen seurauksena. – Keski-Euroopan metsätuhot muuttavat metsät nieluista päästölähteiksi ja Venäjällä ja Kanadassa metsät ovat jo nyt hiilidioksidilähteitä suurten metsäpalojen ja -tuhojen takia. Voidaan kysyä, onko tässä veikattu väärää hevosta, kun ilmastotoimia lasketaan metsien hiilinielujen varaan.

Suojelukriteerien on oltava ekologiset eikä ideologiset 

Kumpulan mukaan metsien monimuotoisuutta kuvaava indeksi on pysynyt melko vakiona. – Teimme satunnaisesti valitulla alueella monimuotoisuuskartoituksen talousmetsässä, missä oli taimikkoa, kasvatusmetsiä ja vanhempaa metsää. Jokaisesta kohteesta löytyi monimuotoisuutta kuvaavan punaisen kirjan uhanalaisia lajeja.

–Olen monta kertaa retkeillyt vanhoilla isoilla avohakkuualueilla, joilla on tehty hyvin voimaperäinen maanmuokkaus ja viljely. Nyt ne ovat päätehakkuuiässä, eli metsänhoito on onnistunut. Lapin isot avohakkuut toteutettiin aikanaan, kun metsät eivät enää uusiutuneet, muistuttaa Kumpula.

Esimerkiksi keväällä julkisuudessa olleella Aalistunturilla toteutettiin Kumpulan mukaan 700 hehtaarin avohakkuu 1960-luvulla. – Sen maapohjaa aurattiin ja nyt siellä on vahva viljelymetsikkö. Meille oli yllätys, että tämä valikoitui vaalien alla ympäristöaktivistien julkisuuskohteeksi, koska siellä oli niin selvä talousmetsän historia.

–EU:n biodiversiteetti strategiassa mainittujen vanhojen ja luonnontilaisten metsien osalta olemme rauhassa. Jos metsän ikärajaksi pannaan yli 200 vuotta ja siellä ei saisi olla kantoja tai muuta ihmisen jälkiä, niin eihän meillä sellaisia metsiä juurikaan ole. Syke ja Luke tekevät kansallisten kriteereiden muotoilua, enkä usko, että se tulee aiheuttamaan kovin suurta vaikutusta metsien käyttöön, jos kriteereistä tulee ekologiset eikä ideologiset.

Metsähallituksen euromääräisille tulostavoitteille ei perusteita

Moni yksityismetsän omistaja kysyy EU:n metsiin asetettujen tavoitteiden suhteen, mitä metsässä pystyy enää tekemään, pohtii Kumpula. –Täällä Metsähallituksessa toteutamme valtio-omistajan meille asettamia tavoitteita parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella kestävyyden kaikki osa-alueet huomioon ottaen. Olemme eräänlaisia palkkasotureita.

–En pidä järkevänä sitä, että Metsähallitukselle asetetaan tarkka euromääräinen tulostavoite neljäksi vuodeksi eteenpäin. Kun markkinataloudessa puun hintaa ei voi arvioida etukäteen, ennusteet voivat heittää paljonkin. Me tuomme vuosittain valtion kassaan vähän yli sata miljoonaa euroa. Vaikka tulos on merkittävä, me myymme jalostamatonta raaka-aineita, jonka arvonmuodostus, lähes kolme miljardia euroa, syntyy lopulta valmistavassa teollisuudessa, muistuttaa Kumpula.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi