STTK naisten palkkapäivänä: Suomalaisten mielestä kilpailukykyä ei saa edistää palkkatasa-arvon kustannuksella

Suomalaisista noin 70 prosenttia on sitä mieltä, että kilpailukyvyn edistäminen ei saa johtaa palkkatasa-arvon heikkenemiseen työmarkkinoilla. Naisvastaajista tätä mieltä oli 76 prosenttia. Tämä selviää STTK:n tänä syksynä teettämästä kansalaiskyselystä. 

Hallitus on aikeissa puuttua lainsäädännöllä työmarkkinamalliin siten, että vientialat määrittävät katon muidenkin alojen palkankorotuksille sovittelussa. Ehdotusta perustellaan Suomen kilpailukyvyllä. Toteutuessaan lakimuutos sementoisi nais- ja miesvaltaisten alojen välisen palkkaeron, joka on tähänkin asti kuroutunut umpeen hitaasti. 
─ Suomen työmarkkinat ovat jakautuneet voimakkaasti nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Hallituksen kaavailema lakiesitys heikentäisi toteutuessaan naisvaltaisten alojen, kuten julkisen sektorin, hyvinvointialueiden sekä palvelualojen työntekijöiden palkkakehitystä. Suomalaiset eivät selvästi voi hyväksyä, että palkkatasa-arvo alistetaan kilpailukyvyn alttarille, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. 

Lakimuutos puuttuisi myös ammattiliittojen sopimusvapauteen, jolla pyritään turvaamaan oikeudenmukaiset palkankorotukset.  

 

Palkkaero pysynyt samana jo kolme vuotta peräkkäin 

Naisten palkkapäivää vietetään 4.11.2023. Naisten ansiot ovat edelleen 84,3 prosenttia miesten ansioista. Naisten palkkapäivä kertoo, milloin naisten palkanmaksu kunakin vuonna laskennallisesti päättyy. STTK on laskenut naisten palkkapäivän vuodesta 2011. 

─ Palkkaero on polkenut täysin paikallaan kolme vuotta, mutta kehitys on ollut olematonta koko 2000-luvun. Tällä vauhdilla palkkatasa-arvo toteutuu Suomessa 2100-luvulla. Neuvottelujärjestelmää koskeva hallitusohjelmakirjaus osoittaa piittaamattomuutta palkkatasa-arvon ongelmista tai siitä, että muutos voi johtaa jopa palkkaerojen kasvuun nykytilaan verrattuna, Palola korostaa. 

Palkkaeron taustalla on monia syitä ja siksi sen kaventamiseksi tarvitaan useita samanaikaisia keinoja. Niitä ovat muun muassa palkka-avoimuuden lisääminen, palkkakartoitukset, työmarkkinasopimusjärjestelmän tuottamat tasa-arvoa edistävät palkat ja työehdot, palkkausjärjestelmien ja tasa-arvosuunnitelmien kehittäminen, ammattisegregaation lieventäminen ja perhevapaiden tasaisempi jakautuminen.

 

STTK laskee naisten palkkapäivän Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin toisen vuosineljänneksen tietojen perusteella.  

Kansalaiskyselyn toteutti Aula research ja siihen vastasi yli 2 000 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista. Kysely tehtiin 4.–21. syyskuuta.