Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla-tutkimus: Koronasokki kerrannaisvaikutuksineen täräytti teollisuuden arvoketjuja vielä luultuakin voimakkaammin

6.11.2023 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Koronakriisin aiheuttaman tuotantohäiriön kerrannaisvaikutukset teollisuuteen ovat osoittautuneet vielä luultuakin suuremmaksi. Suoran ulkomaisen sokin vaikutus kotimaisen tuotannon pudotukseen oli tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan kymmeniä kertoja suurempi kuin alkuperäinen sokki. Vaikutukset vaihtelivat toimialoittain ja alueittain. Merkittävimmät kerrannaisvaikutukset havaittiin pitkälle digitalisoiduilla ja korkean t&k-toiminnan aloilla. Teollisuudessa on sittemmin lisätty kotimaista tuotantoa ja rajoitettu Kiina-riippuvuutta. 

Etlan tutkimusjohtajat Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö ovat laskeneet, miten alkuvuoden 2020 koronasokki Kiinassa kertautui kulkiessaan teollisuuden arvoketjujen läpi.
Etlan tutkimusjohtajat Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö ovat laskeneet, miten alkuvuoden 2020 koronasokki Kiinassa kertautui kulkiessaan teollisuuden arvoketjujen läpi.

Covid-19-kriisi paljasti nykyaikaisen, globaaleihin arvoketjuihin perustuvan taloudellisen toiminnan haavoittuvuuden. Vuoden 2020 alussa infektiot yleistyivät nopeasti Kiinassa, minkä jälkeen tartunta-aalto levisi Italiassa ja monissa muissa maissa. Tämän seurauksena useita tehtaita ja muita tuotantolaitoksia suljettiin joko tartuntojen tai viranomaisten asettamien rajoitusten vuoksi. Toimet johtivat toimitushäiriöihin, kun monet suljetuista tehtaista lakkasivat yhtäkkiä tuottamasta komponentteja ja muita välituotteita globaalisti toimiville yrityksille.

Tänään julkistetussa Etla-tutkimuksessa ”Shock Infections through Global Value Chains” (Etla Working Papers 109) on selvitetty, kuinka Covid-19:n alkuperäinen vaikutus Kiinassa levisi globaalien arvoketjujen kautta vaikuttamaan eri maiden tuotantoon. Tutkimuksessa on mitattu, miten alkuvuoden 2020 sokki Kiinassa kertautui kulkiessaan arvoketjujen läpi.

Koronasokin vaikutuksen suuruus eri maiden tuotantoon riippui siitä, missä määrin eri alat turvautuivat ulkomaisiin arvoketjuihin ennen koronan leviämistä. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että kerrannaisvaikutus oli todella suuri, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

- Kun katsotaan kotimaisen tuotannon pudotusta, suoran ulkomaisen sokin vaikutus oli kymmeniä kertoja suurempi kuin alkuperäinen koronasokki. Sokkiaaltojen vaikutukset toki vaihtelivat toimialoittain ja alueittain, Kuusi huomauttaa.

Merkittävimmät kerrannaisvaikutukset havaittiin pitkälle digitalisoiduilla ja korkean T&K-toiminnan aloilla, erityisesti EU:ssa ja Pohjois-Amerikassa. Vaikutus oli kuitenkin lyhytaikainen.

- Pitkien arvoketjujen maailmassa vain harvoilla yrityksillä on täydellinen näkyvyys koko ketjuun, joka kattaa monia tasoja. Tämä yleinen näkyvyyden puute merkitsi sitä, ettei yrityksillä ollut tietoa kaikista toimitusketjuihinsa osallistuvista yrityksistä ja toimipaikoista. Koronasokki suuruusluokassaan yllätti kokonaisia ​​toimialoja, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Ali-Yrkön mukaan näyttääkin siltä, ​​että alun perin merkittävimpiä häiriöitä kokeneet arvoketjut ovat laajentaneet tuotantoaan vuoden 2021 jälkeen. Tutkijat toteavat myös, että koronasokista kärsineet arvoketjut ovat myöhemmin toipuneet.

 

Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusi, Tero: Shock Infections through Global Value Chains (Etla Working Papers 109)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Matti Rajala/Etla
Lataa
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla
Matti Rajala/Etla
Lataa
Etlan tutkimusjohtajat Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö ovat laskeneet, miten alkuvuoden 2020 koronasokki Kiinassa kertautui kulkiessaan teollisuuden arvoketjujen läpi.
Etlan tutkimusjohtajat Tero Kuusi ja Jyrki Ali-Yrkkö ovat laskeneet, miten alkuvuoden 2020 koronasokki Kiinassa kertautui kulkiessaan teollisuuden arvoketjujen läpi.
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).

Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.

Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.

Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye