Etla-tutkimus: Koronasokki kerrannaisvaikutuksineen täräytti teollisuuden arvoketjuja vielä luultuakin voimakkaammin
Koronakriisin aiheuttaman tuotantohäiriön kerrannaisvaikutukset teollisuuteen ovat osoittautuneet vielä luultuakin suuremmaksi. Suoran ulkomaisen sokin vaikutus kotimaisen tuotannon pudotukseen oli tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan kymmeniä kertoja suurempi kuin alkuperäinen sokki. Vaikutukset vaihtelivat toimialoittain ja alueittain. Merkittävimmät kerrannaisvaikutukset havaittiin pitkälle digitalisoiduilla ja korkean t&k-toiminnan aloilla. Teollisuudessa on sittemmin lisätty kotimaista tuotantoa ja rajoitettu Kiina-riippuvuutta.
Covid-19-kriisi paljasti nykyaikaisen, globaaleihin arvoketjuihin perustuvan taloudellisen toiminnan haavoittuvuuden. Vuoden 2020 alussa infektiot yleistyivät nopeasti Kiinassa, minkä jälkeen tartunta-aalto levisi Italiassa ja monissa muissa maissa. Tämän seurauksena useita tehtaita ja muita tuotantolaitoksia suljettiin joko tartuntojen tai viranomaisten asettamien rajoitusten vuoksi. Toimet johtivat toimitushäiriöihin, kun monet suljetuista tehtaista lakkasivat yhtäkkiä tuottamasta komponentteja ja muita välituotteita globaalisti toimiville yrityksille.
Tänään julkistetussa Etla-tutkimuksessa ”Shock Infections through Global Value Chains” (Etla Working Papers 109) on selvitetty, kuinka Covid-19:n alkuperäinen vaikutus Kiinassa levisi globaalien arvoketjujen kautta vaikuttamaan eri maiden tuotantoon. Tutkimuksessa on mitattu, miten alkuvuoden 2020 sokki Kiinassa kertautui kulkiessaan arvoketjujen läpi.
Koronasokin vaikutuksen suuruus eri maiden tuotantoon riippui siitä, missä määrin eri alat turvautuivat ulkomaisiin arvoketjuihin ennen koronan leviämistä. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että kerrannaisvaikutus oli todella suuri, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
- Kun katsotaan kotimaisen tuotannon pudotusta, suoran ulkomaisen sokin vaikutus oli kymmeniä kertoja suurempi kuin alkuperäinen koronasokki. Sokkiaaltojen vaikutukset toki vaihtelivat toimialoittain ja alueittain, Kuusi huomauttaa.
Merkittävimmät kerrannaisvaikutukset havaittiin pitkälle digitalisoiduilla ja korkean T&K-toiminnan aloilla, erityisesti EU:ssa ja Pohjois-Amerikassa. Vaikutus oli kuitenkin lyhytaikainen.
- Pitkien arvoketjujen maailmassa vain harvoilla yrityksillä on täydellinen näkyvyys koko ketjuun, joka kattaa monia tasoja. Tämä yleinen näkyvyyden puute merkitsi sitä, ettei yrityksillä ollut tietoa kaikista toimitusketjuihinsa osallistuvista yrityksistä ja toimipaikoista. Koronasokki suuruusluokassaan yllätti kokonaisia toimialoja, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Ali-Yrkön mukaan näyttääkin siltä, että alun perin merkittävimpiä häiriöitä kokeneet arvoketjut ovat laajentaneet tuotantoaan vuoden 2021 jälkeen. Tutkijat toteavat myös, että koronasokista kärsineet arvoketjut ovat myöhemmin toipuneet.
Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusi, Tero: Shock Infections through Global Value Chains (Etla Working Papers 109)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041 444 8144tero.kuusi@etla.fiJyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle 14.5. Etla-seminaariin: Cartagena – muutosta kartoittamassa8.5.2025 09:30:00 EEST | Kutsu
Monivuotinen Etlan tutkimushanke Cartagena tuottaa tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista. Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan niin työn tulevaisuutta, tekoälyä kuin vihreiden tukien kohdentumista. Tervetuloa 14. toukokuuta Etla-seminaariin, jossa käydään läpi osatutkimusten tuloksia.
Etla: EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä ilman uutta yhteisvelkaa7.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.
Etla ennustaa: rakentamisen lama jää taakse ja teollisuustuotanto kasvaa – nyt mukana myös skenaariot tullien vaikutuksista teollisuuden eri toimialoille sekä palvelualoille7.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen. Etla on nyt myös tarkastellut eri skenaarioissa Yhdysvaltojen tullien mahdollisia vaikutuksia teollisuuden toimialoille ja palvelualoille.
Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme