Etla-tutkimus: Koronasokki kerrannaisvaikutuksineen täräytti teollisuuden arvoketjuja vielä luultuakin voimakkaammin
Koronakriisin aiheuttaman tuotantohäiriön kerrannaisvaikutukset teollisuuteen ovat osoittautuneet vielä luultuakin suuremmaksi. Suoran ulkomaisen sokin vaikutus kotimaisen tuotannon pudotukseen oli tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan kymmeniä kertoja suurempi kuin alkuperäinen sokki. Vaikutukset vaihtelivat toimialoittain ja alueittain. Merkittävimmät kerrannaisvaikutukset havaittiin pitkälle digitalisoiduilla ja korkean t&k-toiminnan aloilla. Teollisuudessa on sittemmin lisätty kotimaista tuotantoa ja rajoitettu Kiina-riippuvuutta.
Covid-19-kriisi paljasti nykyaikaisen, globaaleihin arvoketjuihin perustuvan taloudellisen toiminnan haavoittuvuuden. Vuoden 2020 alussa infektiot yleistyivät nopeasti Kiinassa, minkä jälkeen tartunta-aalto levisi Italiassa ja monissa muissa maissa. Tämän seurauksena useita tehtaita ja muita tuotantolaitoksia suljettiin joko tartuntojen tai viranomaisten asettamien rajoitusten vuoksi. Toimet johtivat toimitushäiriöihin, kun monet suljetuista tehtaista lakkasivat yhtäkkiä tuottamasta komponentteja ja muita välituotteita globaalisti toimiville yrityksille.
Tänään julkistetussa Etla-tutkimuksessa ”Shock Infections through Global Value Chains” (Etla Working Papers 109) on selvitetty, kuinka Covid-19:n alkuperäinen vaikutus Kiinassa levisi globaalien arvoketjujen kautta vaikuttamaan eri maiden tuotantoon. Tutkimuksessa on mitattu, miten alkuvuoden 2020 sokki Kiinassa kertautui kulkiessaan arvoketjujen läpi.
Koronasokin vaikutuksen suuruus eri maiden tuotantoon riippui siitä, missä määrin eri alat turvautuivat ulkomaisiin arvoketjuihin ennen koronan leviämistä. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että kerrannaisvaikutus oli todella suuri, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
- Kun katsotaan kotimaisen tuotannon pudotusta, suoran ulkomaisen sokin vaikutus oli kymmeniä kertoja suurempi kuin alkuperäinen koronasokki. Sokkiaaltojen vaikutukset toki vaihtelivat toimialoittain ja alueittain, Kuusi huomauttaa.
Merkittävimmät kerrannaisvaikutukset havaittiin pitkälle digitalisoiduilla ja korkean T&K-toiminnan aloilla, erityisesti EU:ssa ja Pohjois-Amerikassa. Vaikutus oli kuitenkin lyhytaikainen.
- Pitkien arvoketjujen maailmassa vain harvoilla yrityksillä on täydellinen näkyvyys koko ketjuun, joka kattaa monia tasoja. Tämä yleinen näkyvyyden puute merkitsi sitä, ettei yrityksillä ollut tietoa kaikista toimitusketjuihinsa osallistuvista yrityksistä ja toimipaikoista. Koronasokki suuruusluokassaan yllätti kokonaisia toimialoja, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Ali-Yrkön mukaan näyttääkin siltä, että alun perin merkittävimpiä häiriöitä kokeneet arvoketjut ovat laajentaneet tuotantoaan vuoden 2021 jälkeen. Tutkijat toteavat myös, että koronasokista kärsineet arvoketjut ovat myöhemmin toipuneet.
Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusi, Tero: Shock Infections through Global Value Chains (Etla Working Papers 109)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041 444 8144tero.kuusi@etla.fiJyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etlan päästöennuste: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen energiahuollon ansiosta, suurimmat päästölähteet ovat nyt liikenne ja maatalous15.10.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.
Palvelualat vauhtiin uusilla politiikkatoimilla: vahvistetaan investointiympäristöä, lisätään työvoiman liikkuvuutta ja hyödynnetään tekoälyä24.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen yksityiset palvelualat toimivat taloutemme selkärankana, mutta niiden tuottavuuskehitys laahaa kilpailijamaihin verrattuna. Palvelualat kärsivät vähäisestä pääomaintensiivisyydestä, tehottomasta työvoiman kohdentumisesta ja digitalisaation epätasaisesta hyödyntämisestä. Palveluiden tuonti ulkomailta kasvattaa työllisyyttä, mutta ei paranna yritysten tuottavuutta. Tuottavuuden nousu edellyttää kotimaisia investointeja, työvoiman liikkuvuutta sekä generatiivisen tekoälyn merkittävämpää hyödyntämistä.
Muistutuskutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?23.9.2025 09:44:00 EEST | Kutsu
Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tule mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin: https://etla.videosync.fi/24-9-2025-webinaari Ilmoittaudu paikan päälle Tilaisuuden ohjelma 09.30–09.35 T
Kutsu medialle: Mistä vauhtia palvelualan tuottavuuskasvuun?18.9.2025 10:28:55 EEST | Kutsu
Yksityinen palvelusektori on keskeinen osa Suomen taloutta, ja sen bkt-osuus onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina. Suomen palvelualojen tuottavuuskehitys on kuitenkin jäänyt jälkeen kilpailijamaista. Jos tämä ero säilyy pysyvänä, se heikentää koko kansantalouden kasvupotentiaalia ja kaventaa julkisen talouden liikkumavaraa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa Suomen palvelualojen tuottavuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt järjestettävässä hankkeen päättävässä loppuseminaarissa pohditaan palvelusektorin nykytilaa, ratkaisuja tuottavuuskuoppiin sekä tulevaisuuden näkymiä. Aika: Keskiviikkona 24.9. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Ilmoittaudu mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Livestriimiin ilmoittautuneille lähetetään linkki striimiin myöhemmin. Ilmoittaudu mukaan Ilmoittautumiset tilaisuuteen
Etla alentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan – ”kasvun heikoin lenkki on nyt kotitalouksien kulutus”17.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden lupaavasti alkaneeseen kasvuun on tullut tänä vuonna yllättävä katkos. Sen takia Etla alentaa ennustettaan ja ennustaa kuluvalle vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua. Edellytykset parempaan ovat kuitenkin yhä olemassa ja ensi vuodelle ennakoidaan 1,4 prosentin kasvuvauhtia. Kansainvälistä kauppaa varjostanut tulliuhka on osittain väistynyt, mutta ulkomaankauppa ei pysty kertaheitolla kääntämään Suomen taloutta kasvuun. Kotitalouksien kulutus painuu jo kolmatta vuotta peräkkäin ja on vajonnut nyt vuoden 2018 tasolle, kun myös työmarkkinat jatkavat kohmeisina. Käänne on kuitenkin odotettavissa ensi vuonna, arvioi Etlan ennusteryhmä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme