Onnettomuustietoinstituutti

Jalankulkijoiden liikennekuolemia voitaisiin vähentää liikenneympäristöä kehittämällä

Jaa

OTI-jalankulkuraportissa tarkastellaan vuosina 2017–2021 tapahtuneita tieliikenneonnettomuuksia, joissa kuoli 65 jalankulkijaa. Jalankulkijan kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on taustalla usein havaintovirheitä ja liikenneympäristöön liittyviä riskitekijöitä.

Tiemerkintä jalankulkijoista on peittynyt syksyisiin lehtiin.
OTI-jalankulkuraportti 2023 on juuri julkaistu. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) OTI

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tunnistivat vuosina 2017–2021 tieympäristöön liittyviä riskitekijöitä 43 prosentissa jalankulkuonnettomuuksista. Näillä riskitekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi puutteellista valaistusta, epäselviä liikennejärjestelyitä, näkemistä vaikeuttavia esteitä ympäristössä sekä puutteita suojateiden turvallisuusjärjestelyissä. Liikenneympäristöä parantamalla voidaan auttaa autoilijoita turvallisempaan ajotapaan, ja saadaan tehokkaita ja pitkäaikaisia liikenneturvallisuutta lisääviä vaikutuksia.

− Valistusta turvallisesta liikkumisesta tarvitaan jatkuvasti. Lisäksi liikenneympäristöä on kehitettävä niin, että se tukee moottoriajoneuvon kuljettajaa havaitsemaan jalankulkijat ajoissa. Ajonopeuksien hallintaa erityisesti suojateiden läheisyydessä tulee kehittää, ja myös suojateiden havaittavuutta voidaan parantaa monin tavoin. Liikennejärjestelmän suunnittelussa liikenneturvallisuus tulee aina ottaa huomioon nollavision tavoitteen mukaisesti, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.   

Jalankulkuonnettomuutta edeltää usein havaintovirhe 

Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan yleisin onnettomuuden aiheuttanut riskitekijä oli moottoriajoneuvon kuljettajan havaintovirhe. Kuljettaja ei joko huomannut jalankulkijaa lainkaan tai havaitsi hänet liian myöhään. Yli puolessa (57 %) onnettomuuksista arvioitiin, että kuljettajan ennakointi ja toiminta onnettomuustilanteessa oli puutteellista. Useimmiten tämä tarkoitti, että kuljettaja ajoi liian suurella nopeudella tilanteeseen nähden tai ylinopeutta. 

Kuljettaja saattoi myös esimerkiksi olla liiaksi keskittynyt johonkin muuhun kuin jalankulkijan tarkkailuun. Tyypillisesti tuttu ympäristö, kiire tai rutiininomaisuus saattoivat vähentää tarkkaavaisuutta. Tuttuun ympäristöön luottaminen näkyi myös jalankulkijoiden riskeissä.

− Onnettomuustutkinnassa on havaittu usein, että ajoneuvon kuljettaja tai jalankulkija on saattanut luottaa liikaa tuttuun ympäristöön, ja havainnointi on herpaantunut. Ajatus on voinut olla, että ’ei tuolta ole ennenkään ketään tullut’. Myös tutussa ympäristössä täytyy säilyttää valppaus ja varautua yllättäviin tilanteisiin, liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola muistuttaa. 

Puolet jalankulkijan liikennekuolemista tapahtui pimeällä tai hämärällä 

Jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vuosina 2017–2021 noin puolet tapahtui pimeän tai hämärän aikaan. Suurin osa pimeällä tai hämärällä menehtyneistä jalankulkijoista ei käyttänyt heijastinta. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan yhdeksän henkeä 23:sta olisi voinut pelastua, jos heijastin olisi ollut käytössä.

Jalankulkijan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 42 prosenttia tapahtui suojateillä. Suojateillä tapahtuneista onnettomuuksista kahdeksan tapahtui valo-ohjatuilla suojateillä ja 19 valo-ohjaamattomilla suojateillä. Valo-ohjatuilla suojateillä tapahtuneista onnettomuuksista kuudessa jalankulkijoille ja kääntyville moottoriajoneuvoille paloi samanaikaisesti vihreä valo. Onnettomuustutkinnan perusteella ajoneuvon rakenteet, kuten pilarit tai kuorma-auton umpinaiset ovet, ovat vaikeuttaneet jalankulkijan havaitsemista kääntymistilanteessa. 

Onnettomuustutkinnan tavoitteena liikenneturvallisuuden parantaminen

Vuosien 2017–2021 jalankulkuturmiin osallisista moottoriajoneuvon kuljettajista 68 prosenttia ajoi henkilö- tai pakettiautoa. Raskaalla ajoneuvolla ajoi viidennes kuljettajista (22 %). Lisäksi tapahtui yksi polkupyöräilijän aiheuttama jalankulkijan kuolema.

Kolmessa onnettomuustapauksessa neljästä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat arvioivat, että jalankulkuonnettomuuden pääaiheuttaja oli moottoriajoneuvon kuljettaja. Neljänneksessä tapauksista puolestaan arvioitiin, että onnettomuus aiheutui enemmän jalankulkijan toiminnasta.

− Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat eivät etsi syyllisiä, vaan onnettomuuteen johtaneita riskitekijöitä arvioidaan liikenneturvallisuuden näkökulmasta, jotta vastaavat onnettomuudet voitaisiin estää jatkossa, Parkkari taustoittaa.

Menehtyneissä painottuivat iäkkäämmät kulkijat 

Liikenneonnettomuuksissa menehtyneistä jalankulkijoista valtaosa (75 %) oli yli 44-vuotiaita. Useampi kuin joka kolmas (37 %) uhreista oli yli 74-vuotias. Alaikäisiä jalankulkijoita menehtyi neljä viiden vuoden aikana. 

− Yli kolmannes liikenteessä menehtyvistä jalankulkijoista on iäkkäitä. Tähän vaikuttaa havainnointi- ja reagointinopeuden hidastuminen ikääntyessä sekä kehon haurastuminen, Sihvola selittää.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien keskeisiä turvallisuuden parannusehdotuksia jalankulkijoiden liikennekuolemien estämiseksi: 

  • Tiedotus ja koulutus: Erityisesti moottoriajoneuvon kuljettajille suunnatussa tiedotuksessa ja koulutuksessa tulisi korostaa ennakoinnin merkitystä, yllättäviin tilanteisiin varautumista sekä ajonopeuden sovittamista sellaiseksi, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää näkemämatkalla. Riskien tunnistamista ja ennakointia tulee edelleen painottaa myös ammattikuljettajien koulutuksessa. 
  • Tieympäristö ja liikenteen ohjaus: Suojateiden korottaminen ja keskisaarekkeiden rakentaminen. Riittävistä näkemistä sekä valaistuksesta huolehtiminen. Eri kulkumuotojen erottelu toisistaan, esimerkiksi ali- ja ylikulkujen avulla. Myös piha- ja pysäköintialueilla tulisi panostaa kulkureittien suunnitteluun.
  • Ajoneuvotekniikka: Kuljettajan havainnointia tukevat kamerat ja sensorit, jotka vähentävät näkemisen katvealueita, varoittavat jalankulkijoista ja tarvittaessa tekevät automaattisen hätäjarrutuksen.

Lisätietoja: 

OTI-jalankulkuraportti 2023 

  • Liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola, puh. 040 922 5544 
  • Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, puh. 050 306 9884 
  • etunimi.sukunimi@oti.fi  
  • Viestintä, puh. 040 450 4700 

 

OTI-jalankulkuraportin 2023 aineisto ja rajaukset 

  • OTI-jalankulkuraportissa on tarkasteltu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia jalankulkijan kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia sekä liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja vuosina 2017–2021.
  • Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 105 vuosina 2017–2021 tapahtunutta jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta. 
  • Näistä onnettomuuksista 15 oli piha- ja pysäköintialueilla tapahtuneita ja 26 sellaisia, jotka johtuivat jalankulkijan tai moottoriajoneuvon kuljettajan tietoisesta teosta. 
  • Edellä mainitut onnettomuudet pois lukien vuosina 2017–2021 tapahtuneiden kuolemaan johtaneiden jalankulkuonnettomuuksien määrä oli 64, kuolleita oli kaikkiaan 65. OTI-jalankulkuraportti keskittyy näiden onnettomuuksien tarkastelemiseen. 
  • Piha- ja pysäköintialueilla tapahtuneita onnettomuuksia sekä tietoisia tekoja käsitellään raportissa ainoastaan lyhyesti. 

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti

Kymmenessä vuodessa liikenteessä menehtyi lähes 200 moottoripyöräilijää, mopoilijoita menehtyi 3617.4.2024 07:50:00 EEST | Tiedote

Kymmenen vuoden aikana liikenteessä menehtyi 197 moottoripyöräilijää ja 36 mopoilijaa. Yli puolet menehtyneistä moottoripyöräilijöistä ajoi ylinopeutta, kolmannes oli päihtyneitä. Mopo-onnettomuuksien tutkinnassa havaittiin viritettyjä mopoja ja huonosti kiinnitettyjä kypäröitä. Kuolonkolarien lisäksi kymmenen vuoden aikana tapahtui vuosittain keskimäärin 2 600 liikennevahinkoa, joissa osallisena oli mopo, ja 1 600 vahinkoa, joissa osallisena oli moottoripyörä.

Suomalaiset uskovat teiden korjaamisen lisäävän liikenneturvallisuutta – kuolonkolareiden tutkinnasta nousee eri asioita14.3.2024 07:37:00 EET | Tiedote

Suomalaisten mielestä teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Myös kuolemaan johtaneita kolareita tarkasteltaessa päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisy näyttäytyy yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Sen sijaan tien vaurioilla on harvemmin merkittävä vaikutus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye