Työeläkevakuuttajat Tela

Salaisuuksien jäljillä -sarja: Onko eläkkeiden ”sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä” hallitusohjelman Da Vinci -koodi?

Jaa

Uudessa Salaisuuksien jäljillä -jaksossa Työeläkevakuuttajat Telan Janne Pelkonen haastattelee Kevan pääekonomisti Joonas Rahkolaa. Jakso pureutuu hallituksen vaatimaan työeläkerahoituksen ”sääntöpohjaiseen vakautusjärjestelmään”. Vielä täsmentymättömän vakautusjärjestelmän malli ja mittaristo ovat tärkeitä arvovalintoja: lopputulos voi tarkoittaa Suomessa isoakin muutosta työeläkkeiden rahoituksen riskienjakoon työntekijöiden, työnantajien ja eläkkeensaajien välillä. Julkisalojen työeläkevakuuttaja Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola sanoo, että esimerkiksi Ruotsissa käytettyjen automaattivakauttajien seurauksiin ruotsalaisten eläkkeissä on puututtu poliittisilla päätöksillä.  

Eläkeuudistusta neuvotteleva työryhmä sai hallitukselta toimeksiannon, jonka mukaan uudistukseen pitää sisältyä uusi sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä. Hallitusohjelma ja hallituksen tehtävänanto kehystävät vakautusjärjestelmän niin, että kyse olisi työeläkemaksun tason vakauttamisesta. 

 – Jos vakautusjärjestelmän malli tähtää nykyisen työeläkemaksutason jäädyttämiseen, rahoituksen kääntyessä tulevaisuudessa epätasapainoon jo maksussa olevia tai parhaillaan kertyviä eläkkeitä leikataan automaattisesti, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.   

– Se voisi jopa käytännössä tarkoittaa luopumista niin sanotusta etuusperusteisesta eläkkeestä, jos eläkemaksu kiinnitetään täysin. Tämä olisi perustavanlaatuinen uudistus koko työeläkejärjestelmän historiassa. Siksi tulevan vakauttajan ideasta ja arvovalinnoista olisi tärkeä aloittaa keskustelu hyvissä ajoin, Pelkonen sanoo.  

Etuusperusteisessa mallissa eläkkeelle jäätyään voi luottaa siihen, että työeläke pysyy lakiin kirjatun kaavan mukaan ansaitun suuruisena. Siinä ei jousteta, vaan rahoitus joustaa. Vastakohta tälle on ”maksuperusteinen eläke”, jossa rahoitusriskit kantaa eläkkeensaaja eli oman eläkkeen summa voi muuttua ajan kuluessa vielä eläkkeelläkin. Maailmalla on olemassa erilaisia välimalleja. 

Julkisalojen työeläkevakuuttaja Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola korostaa, että mitään mallia ”sääntöpohjaisesta vakauttajasta” ei ole vielä päätetty.   

– On eläkeneuvottelijoiden ja hallituksen asia päättää, mitä tehdään ja millainen malli mahdollisesti valitaan, Rahkola sanoo.  

Pelkonen haastattelee Rahkolaa Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme uusimmassa jaksossa. Video on katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla

Rahkola sanoo, että monissa maissa on jo käytössä eläkkeiden rahoitukseen liittyviä automaattisia vakauttajia. Eroja on siinä, minkä mittarin arvojen muuttuessa vakauttaja ikään kuin ”laukeaa” ja mitä se tarkoittaa.  

– Ruotsissa seurataan eläkejärjestelmän tuloja ja menoja. Siellä indeksikorotukset ovat jääneet hintojen nousua pienemmiksi useana vuonna. Alankomaissa vakauttaja kytkeytyy eläkevarojen rahastointiasteeseen. Siellä indeksikorotuksia on tehty aika vähän viime vuosina. Kanadassa taas seurataan todellisen ja kestävän maksutason eroa, Rahkola kuvailee.  

– Vakauttajan parametrit – eli mitä vakautetaan ja millä mittareilla – ovat tässä se oleellinen asia. Kytkettäisiinkö vakauttaja Suomessa tiukasti työeläkejärjestelmän omaan tulo- ja menoyhtälöön vai laajempiin Suomen talouteen vaikuttaviin tekijöihin, Pelkonen pohtii. 

Vaikutukset sukupolviin ja
sukupuoliin on selvitettävä
 

Suomessa on ollut traditio, että noin kymmenen vuoden välein järjestelmän pääasialliset maksajat eli työnantajat ja työntekijät ovat neuvotelleet keskenään isomman eläkeuudistuksen. Se on tehty nimenomaan maksajien eli työeläkejärjestelmän tarpeista käsin, mutta kuunnellen tietysti myös kansantalouden eli valtion näkemyksiä. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on nyt poikkeuksellisesti uhkaus, että jos työmarkkinaosapuolet eivät pääse tammikuuhun 2025 mennessä sopuun uudistuksesta, joka vahvistaa julkista taloutta, hallitus tekee eläkeuudistuksen itse.   

– Millä tahansa tavalla lopputulokseen tullaan, on mahdollisen vakauttajan vaikutukset esimerkiksi sukupolvien ja sukupuolten väliseen oikeudenmukaisuuteen, kuten myös työeläkkeiden toimeenpanoon, selvitettävä huolella etukäteen. Sikäli aikataulu on tiukka. Puhutaan isoista summista, vaikutuksista ja mahdollisesti jopa fundamentaalisista muutoksista, Telan Janne Pelkonen sanoo.  

– Automatiikalla voisi lopulta olla hyvin sattumanvaraisia vaikutuksia eri ikäluokkien väliseen tulonjakoon ja toimeentuloon eläkkeellä, Pelkonen sanoo.  

Mikään ei tietysti estä päättämästä toisin kuin vakauttajan koneisto sanoo. Ruotsissa on puututtu manuaalisesti eli poliittisin päätöksin vakautusjärjestelmän aiheuttamiin eläketasojen heilahteluihin. Näin, vaikka leikkuri koskee vain yhtä osaa ruotsalaisen eläkkeestä. Se kuvastaa sitä, miksi automaattiset vakauttajat eivät yleensä poista tarvetta erilaisille eläkejärjestelmän uudistuksille ja -tarkistuksille, vaikka se on yleensä yhtenä vakauttajien tavoitteena.  

– Eläkejärjestelmä ei missään maassa ole koskaan niin valmis, että se toimisi itsekseen ilman että järjestelmästä vastaavien tahojen pitäisi neuvotella säännöllisesti siitä, miten sitä rukataan, Joonas Rahkola sanoo.   

Salaisuuksien jäljillä -videosarja paljastaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai murtavat paitsi suomalaista eläkejärjestelmää myös koko hyvinvointivaltiota.  

Eläkeuudistus pähkinänkuoressa  

  • Työmarkkinajärjestöjen tehtävänä on neuvotella eläkeuudistus, joka vakauttaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euromääräisesti tämä on noin miljardi euroa. Neuvottelutuloksen tulee valmistua tammikuun 2025 loppuun mennessä ja siihen tulee sisällyttää myös sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä.  

  • Eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä haastavat väestön ikääntyminen ja erityisesti 2010- ja 2020-luvuilla laskenut syntyvyys.   

  • Työeläkkeiden rahoituksessa ei ole vajetta, kun tarkastellaan kokonaisuudessaan julkisten ja yksityisalojen eläkkeitä. Yksityisalojen työeläkkeissä on eläkemaksun nousupainetta 2040-luvulta alkaen. Eläkeuudistukselle annettu suora, noin miljardin euron säästötavoite on kohtuullisen lähellä arvioita, joita työeläkevakuuttajat ja Eläketurvakeskus ovat esittäneet yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahoitusvajeesta pitkällä aikavälillä.  

  • Työeläkkeiden rahoituksessa on kolme liikkuvaa elementtiä: eläkemaksut, työeläkesijoituksille saatavat tuotot ja eläke-etuudet. Valmisteilla on myös sijoitustuottojen parantamiseen tähtäävä uudistus.  

Koko artikkeli: ”Sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä” – hallitusohjelman Da Vinci -koodi? https://www.tela.fi/2023/11/03/saantopohjainen-vakautusjarjestelma-hallitusohjelman-da-vinci-koodi/ 

Videohaastattelu Telan YouTube-kanavalla: https://youtu.be/a-hbUL1byP0?si=xAj7kzRumxu7sJ3q 

Lisätietoja:  
Janne Pelkonen 
yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, Tela 
p. 050 559 5894 
janne.pelkonen@tela.fi 

X:ssä @JiiPelkonen 

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Salaisuuksinen jäljillä: "Mitä ovat eläkerahoituksen automaattiset vakauttajat?"

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Työeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki

https://www.tela.fi/

Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela

Valtaosa työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti, kertoo kansainvälisiä sitoumuksia seuraava Telan analyysi – mukana uusi mittari22.4.2024 12:39:37 EEST | Tiedote

Työeläkevakuuttajat Telan tuoreen analyysin mukaan valtaosa suomalaisten työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti. Analyysi tarkastelee vastuullista sijoittamista erilaisten kansainvälisten sitoumusten kautta. Suurin osa 251 miljardin sijoitusvaroista on mukana edistämässä vastuullisen sijoittamisen yhteistyöhankkeita.

Matkalla eläkeuudistukseen18.4.2024 07:08:00 EEST | Blogi

Pääministeri Petteri Orpon hallitus ei puuttunut kehysriihessä työeläkejärjestelmän rakenteisiin, kuten esimerkiksi jäädyttänyt työeläkeindeksiä tai nostanut eläkeikää. Tämä oli hyvä uutinen, sillä kauempana eläketurvan horisontissa siintää haasteita, joiden ratkaisut vaativat pitkäjänteistä kehittämistä. Mikäli järjestelmän rakenteisiin olisi puututtu kehysriihessä, se olisi voinut häiritä käynnissä olevia neuvotteluja seuraavasta eläkeuudistuksesta.

Indeksileikkausten vaikutukset ovat monimutkaisemmat kuin miltä ne näyttävät10.4.2024 15:54:59 EEST | Artikkeli

Hallituksen kehysriihen alla vahvasti esiin nousseet työeläkkeiden indeksileikkaukset voivat uhata työeläkejärjestelmän pitkäaikaista ja harkittua kehittämistä. Ne saattavat näyttää sukupolvinäkökulmasta oikeudenmukaisilta, mutta todellisuudessa ne kohtelisivat eri ikäluokkia hyvin sattumanvaraisesti. Pitkällä aikavälillä leikkausten eläkkeeseen tuoma lovi voi olla merkittävästi suurempi kuin ensinäkemältä voisi kuvitella.

Kehysriihen indeksileikkausten sietämätön keveys9.4.2024 14:38:58 EEST | Blogi

Kehysriihen ympärillä vellovassa eläkekeskustelussa menevät sekaisin lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin uudistaminen. Hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille tehtävän neuvotella pitkäjänteisestä eläkeuudistuksesta, jota ei kannattaisi nyt häiritä. Indeksileikkauksia pidetään usein helppoina ja nopeina keinoina julkisen talouden tasapainottamiseen, vaikka tämä ei ole ongelmatonta. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymystä ei myöskään voi typistää pelkästään eläkkeiden indeksileikkauksiin.

Salaisuuksien jäljillä -sarja: Juho Saari ja eläkeuudistus – entä jos sukupolvi erottaa enemmän kuin yhdistää?20.3.2024 09:37:29 EET | Uutinen

Työeläkevakuuttajat Telan Salaisuuksien jäljillä -videosarjan uusi jakso pureutuu sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen, jonka nimissä on perusteltu tekeillä olevaa eläkeuudistusta. Mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan, kun sukupolvien sisällä erot ovat jopa merkittävämmät kuin niiden välillä? Eri sukupolvien yhteiskunnalle maksamien maksujen ja siitä saatujen kokonaishyötyjen vertailu ei ole yksinkertaista, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Telan Janne Pelkosen haastattelussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye