Puolustusjärjestelmän tehostaminen voi vauhdittaa lääkityksen lopettamista verisyövässä

Krooninen myelooinen leukemia (KML) on yksi neljästä verisyövän päätyypistä, ja se kohdistuu luuytimen verta muodostaviin soluihin. Vuosittain noin 50 suomalaista sairastuu KML:ään, joka puhkeaa tyypillisesti työikäisillä.

KML:n syntymekanismi on pystytty tunnistamaan tarkasti, ja siksi täsmälääkkeiden (tyrosiinikinaasiestäjät) avulla enää vain harva menehtyy tautiin.

Tutkijoiden tavoitteena on kehittää KML:n hoitoa niin, että lääkitys voitaisiin tietyn jakson jälkeen lopettaa. Tällöin voitaisiin puhua syövän paranemisesta.

Nyt tutkijat ovat selvittäneet tuoreessa tutkimuksessa, miksi osa verisyöpäpotilaista pystyy lopettamaan päivittäin otettavan lääkityksensä turvallisesti.

Suomalaistutkijat vertasivat potilaita, joilla lääkehoidon lopetus onnistui, heihin, joilla se ei onnistunut. Hoito pystyttiin lopettamaan useammin, jos puolustusjärjestelmä oli tähän suotuisa.

– Hoidon lopettamisessa onnistuneilla oli ennen lopetusyritystä enemmän NK-soluja eli luonnollisia tappajasoluja sekä syöpää tunnistavia T-soluja. Tutkimme myös tarkemmin mekanismeja, miten nämä solut tunnistavat syöpää. Löysimme mahdollisia uusia lääkitysmahdollisuuksia, sanoo hematologiaan erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija Jani Huuhtanen Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja HUS Syöpäkeskuksesta.

Puolustusjärjestelmää voidaan tehostaa

Tulosten pohjalta voidaan ideoida uusia hoitoratkaisuja lääkityksen lopetusyritystä varten. Tutkimusryhmällä on jo kokemusta tällaisista lääkehoitokokeilusta.

– Viime vuonna julkaisimme lääkehoitokokeilumme, jossa täsmähoidon lisäksi tarjottiin puolustusjärjestelmää aktivoiva interferoni-alfa-hoito. Potilaat saivat tällä hoidolla aiempaa parempia vasteita, mikä voisi mahdollistaa suuremmalle osalle lääkkeettömän elämän, Huuhtanen sanoo.

– Tämän ja aiempien tulostemme pohjalta uskomme, että elimistön oma syöpäsoluihin kohdistuva puolustusreaktio täytyy saada käynnistettyä, jotta pystyisimme lopettamaan lääkehoidon suuremmalla osalla potilaista, kertoo translationaalisen immunologian tutkimusyksikön johtaja Satu Mustjoki Helsingin yliopistosta.

Tällä hetkellä noin 40 prosenttia KML-potilaista pystyy lopettamaan lääkityksen hyvän vasteen vuoksi.

Seuraavaksi tutkijat aikovat jatkoselvittää lääkkeenhoidon lopettamisen mekanismeja ja sitä, voisiko puolustusjärjestelmää tehostaa myös muissa syöpätyypeissä.

Suomalaistutkimus on julkaistu Leukemia-julkaisusarjassa.

Tutkimusta rahoittivat Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), Suomen Akatemia, Syöpäsäätiö, Sigrid Juséliuksen Säätiö ja Signe ja Ane Gyllenbergin Säätiö. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa iCAN Digital Precision Cancer Medicine -lippulaivahankketta.

Alkuperäinen artikkeli: Huuhtanen, J., Adnan-Awad, S., Theodoropoulos, J., Forstén, S., Warfvinge, R., Dufva, O., Bouhlal, J., Dhapola, P., Duàn, H., Laajala, E., Kasanen, T., Klievink, J., Ilander, M., Jaatinen, T., Olsson-Strömberg, U., Hjorth-Hansen, H., Burchert, A., Karlsson, G., Kreutzman, A., Lähdesmäki, H., Mustjoki, S. Single-cell analysis of immune recognition in chronic myeloid leukemia patients following tyrosine kinase inhibitor discontinuation. Leukemia, 2023. DOI: 10.1038/s41375-023-02074-w

Lisätietoja:

LL Jani Huuhtanen, hematologiaan erikoistuva lääkäri, HUS Syöpäkeskus; väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto
Puh +358 50 4350 191
jani.huuhtanen@helsinki.fi
@jhuuhtan

Prof. Satu Mustjoki, professori, Helsingin yliopisto; osastonylilääkäri, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala; johtaja, translationaalisen immunologian tutkimusohjelma
satu.mustjoki@helsinki.fi
@hruh_research