Nuoret miehet kannattavat kastetta ja kirkkoa

Nuoret miehet ja isät kannattavat kastetta nykyisin useammin kuin nuoret naiset ja äidit.   

– Perinteisesti naiset ovat toimineet suvun perinteiden kuten kirkon tradition jatkajana. Nyt valta näyttää Suomessa vaihtuneen. Useat viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että nuoret miehet ovat meillä huomattavasti uskonnollisempia kuin samanikäiset naiset, kertoo Hanna Salomäki, Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtaja.

Usko Jumalaan on lisääntynyt nuorten miesten parissa 2010-luvulta. Nykyiset alle 20-vuotiaat miehet uskovat Jumalaan yleisemmin kuin samanikäiset kymmenen vuotta sitten. Kehitys näkyy myös tuoreessa kaupunkiseurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyssä (2023).

– Empatia- ja tunnettuuskyselyn mukaan 18–24-vuotiaat miehet (42 %) arvioivat reippaasti naisia (26 %) useammin, että kirkon arvot vastaavat heidän omia arvojaan. Jakauma näkyy myös kirkkoon kuulumattomien parissa. Kirkkoon kuulumattomista nuorista miehistä viidennes (21 %) piti kirkkoon liittymistä todennäköisenä tai oli ajatellut sitä. Samanikäisistä naisista näin mietti kymmenesosa (9 %)[1], kertoo kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki.

Suomalaisten hengellisyys on muuttunut yhtenäiskulttuurin murtuessa. Siinä missä vanhemmista sukupolvista itseään uskonnollisiksi kuvailee kaksi kolmasosaa, nuoremmissa sukupolvista itsensä uskonnolliseksi nimeää neljännes. Vähiten uskonnollisiksi itsensä identifioivat 1980–1989 syntyneet millenniaalit.

– Z-sukupolven 1990–1999 syntyneille miehille uskonnollisuus ja kirkkoon kuuluminen eivät ole ongelmia. Päinvastoin Z-sukupolveen kuuluvat miehet tukevat esimerkiksi lapsikastetta vanhempien ikäluokkien malliin. Myös Rippikoulukyselyn (2023) alustavat tulokset vahvistavat, että pojat uskovat kristinuskon opinkappaleisiin huomattavasti tyttöjä yleisemmin.

Kasteiden määrän taustalla väestörakenne

Kasteiden määrä on ollut viime vuosina hitaassa laskussa. Esimerkiksi Espoossa kirkon jäsenten lapsista kastetaan 81 %, Vantaalla 84 %. Kaikista espoolaisista lapsensa tuo kasteelle 47 %, vantaalaisista 42 %. Tilastojen taustalla vaikuttaa ennen muuta pääkaupunkiseudun monikulttuuristuminen. Maahanmuuttajataustaisilla on omat hengelliset yhteisönsä, ja he liittyvät evankelis-luterilaiseen kirkkoon valtaväestöä harvemmin.

– Jäsenistämme edelleen neljä viidesosaa kastaa lapsensa. Myös syntyvyyden lasku ja nuorten aikuisten kirkosta eroaminen vaikuttavat kastetoimitusten määriin, kertoo Espoon seurakuntayhtymän kasteita tutkinut projektikoordinaattori, pastori Heikki Lehti.

Alle 30-vuotiaista miehistä kaksi kolmesta kokee edelleen, että uskonnollinen seremonia on lapsen syntyessä joko erittäin tärkeä tai tärkeä asia. Samanikäisistä naisista näin ajattelee vain puolet. Nuoret naiset (53 %) myös nimeävät miehiä (28 %) yleisemmin kastamattomuuden syyksi lapsen itsenäisen, myöhemmän päätösoikeuden.[2]

– Lapsi päättää näistä asioista joka tapauksessa itse. Ilman kasvualustaa voi kuitenkin olla vaikeampaa kasvaa osaksi yhteisöä. Lapsikasteen muutos näkyy myös siinä, että rippikoululaisten kasteet ovat oletettavasti lisääntymään päin. Rippikoulu tavoittaa myös muita kuin kirkon jäseniä. Se on osa suomalaista yhtenäiskulttuuria, sanoo Heikki Lehti.

Väestötasolla viime vuonna syntyneistä kastettiin evankelis-luterilaisen kirkon uskoon 63,8%.  

Uudenlaista isyyttä ja avoimempaa keskustelua

Miksi nuoret miehet suhtautuvat myönteisesti kirkkoon? Salomäen mukaan yleinen tasa-arvokehitys kytkeytyy myös hengellisyyden alueelle. Muutoksia tapahtuu molemmilla sukupuolilla, mutta eri suuntiin.

–  Suomessa naisten uskonnollisuudessa on tapahtunut eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuria muutoksia. Iäkkäämmillä naisilla rukoileminen ja usko Jumalaan ovat aiempaa vähäisempiä, ja äitien vähentynyt uskonnollisuus vaikuttaa yleisimmin tyttäriin[3], kertoo Hanna Salomäki.

Nuoret naiset raportoivat miehiä useammin myös päättävänsä lapsensa kasteesta etukäteen. Peräti puolet naisista kertoo, että kasteratkaisu on valmis ennen koko parisuhdetta. Miehistä näin ilmoittaa 38 %.[4]

Miesten tiedetään myös korostavan naisia useammin perinteitä.

– Tämä ilmenee esimerkiksi muun muassa erilaisten puolueiden kannatuksesta. Koska kirkko on osa suomalaista perinnettä, siihen kuulumista saatetaan pitää tärkeänä. Nuorten miesten hengellisyydessä kyse on kuitenkin myös keskustelukulttuurin muutoksesta. Kati Tervo-Niemelän, Jenni Spännärin ja Laura Kallatsan ”Ei oo puhuttu” -tutkimuksen (2022) mukaan nuoret sukupolvet ja nimenomaan miehet ovat murtaneet Suomessa aiemmin vallinnutta puhumattomuuden kulttuuria. Isä- ja isoisäpolvien puhumattomuus on ollut muovaamassa perheiden puhumattomuutta. Kun nuoret miehet ovat aiempaa avoimempia, muutos näkyy myös uskonnon alueella.[5]

Kastepalaute erinomaista

Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien keräämän kastepalautteen perusteella kastetoimitukset sujuvat erittäin hyvin.

– Palaute osoittaa pappien hoitavan kastetoimitukset kasteperheiden toiveita kuunnellen. Päätös kastaa on 2020-luvulla tietoinen valinta. Ne, joilla on myönteinen suhde kirkkoon, tuovat lapsensa kasteelle, kertoo Espoon seurakuntayhtymän projektikoordinaattori Heikki Lehti.

Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien yhteinen (Ra)kastettu-kastekampanja näkyy 6.-19.11. katujen valomainoksissa, sosiaalisessa mediassa ja muussa digimainonnassa. Mainosten tarkoituksena on muistuttaa kasteen merkityksestä rakkauden yhteisönä, joka yhdistää kristikunnan aikaan ja paikkaan katsomatta.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Hanna Salomäki, Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja
 hanna.salomaki@evl.fi 040 183 7020 (valokuva ohessa)

Heikki Lehti, Espoon seurakuntayhtymän Kaste-projektikoordinaattori, pastori
 heikki.lehti@evl.fi 050 432 0038 (valokuva ohessa)

Ilkka Koivisto, viestinnän suunnittelija, Vantaan seurakuntayhtymä
Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymän yhteistä Kaste-kampanjaa koskevat kysymykset
Ilkka.koivisto@evl.fi 040 673 53 36

[1] Kaupunkiseurakuntien empatia- ja tunnettuuskysely 2023 (evl.fi)

[2] Kasteen polulla -tutkimus 2021 (evl.fi)

[3] Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa, 2022. Kirkon julkaisut)

[4] Kasteen polulla -tutkimus 2021 (evl.fi)

[5] ”Ei oo puhuttu.” | Uskonto, katsomus ja kasvatus (journal.fi)

Huom. Rippikoulukysely 2023 on vielä julkaisematon Kirkon kasvatuksen aineisto.