Korkea ja paksu tekopökkelö hyödyttää monia metsiemme lajeja
Tekopökkelö on muutaman metrin korkeudelta katkaistu elävä puu, joka voi toimia kotina tai ruoanlähteenä lahopuuta hyödyntäville lajeille. Tekopökkelöiden tekoon on nyt julkaistu ensimmäistä kertaa ohjeistus osana TEKOPÖLY-projektia.
“Tee korkeita ja paksuja tekopökkelöitä etenkin kuusesta ja koivusta. Sijoittele tekopökkelöitä hakkuun keskelle ja reunaan. Tee tekopökkelöitä sekä harvennushakkuissa että päätehakkuissa. Näin tuet lahopuujatkumoa.”
Nämä ohjeet selviävät tuoreista tekopökkelöitä koskevasta videosta ja kirjallisesta oppaasta. Niissä kerrotaan, millaisia tekopökkelöitä kannattaa tehdä metsänkäsittelyssä. Oppaissa esitellään myös tekopökkelöitä käyttäviä lajeja. Tekopökkelöitä on tehty enenevässä määrin lahopuun lisäämiseksi talousmetsissä.
– Oppaat ovat tarpeen, sillä tutkimukseen perustuvaa ohjeistusta tekopökkelöiden tekemisestä ei ole Suomessa aiemmin julkaistu, kertoo TEKOPÖLY-projektin koordinaattori Heidi Björklund.
Oppaat perustuvat TEKOPÖLY-tutkimusprojektiin ja muihin tutkimuksiin. Projektissa tutkittiin, millaiset tekopökkelöt ovat hyödyllisimpiä lahopuuta käyttävän lajiston kannalta. Tutkittavia lajiryhmiä olivat linnut, sienet ja pistiäiset. Pistiäisistä monet toimivat metsäympäristöissä pölyttäjinä, kuten tutkimuksen yleisimmät pistiäislajit pohjansimamehiläinen ja horsmanverhoilijamehiläinen. Tekopökkelöiltä löydettiin lähinnä yleisiä lahopuuta hyödyntäviä lajeja, kuten kantokääpää ja purppuranahakkaa. Linnuista havaittiin merkkejä etenkin käpytikan käynneistä. Lahopuuta käyttävät lajit ylläpitävät ekosysteemipalveluita ja ovat siksi tärkeä osa metsien monimuotoisuutta.
TEKOPÖLY-projektiin osallistuivat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus Helsingin yliopistosta, Jyväskylän yliopisto, Metsä Group ja Bioname Oy. METSO-ohjelmaan kuuluvaa hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä eri säätiöt.
Kirjallinen opas ja opasvideo TEKOPÖLY-projektin sivulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heidi Björklund, heidi.bjorklund@helsinki.fi, 029 412 8838
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLinkit
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme