Korkea ja paksu tekopökkelö hyödyttää monia metsiemme lajeja
7.11.2023 07:15:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tekopökkelö on muutaman metrin korkeudelta katkaistu elävä puu, joka voi toimia kotina tai ruoanlähteenä lahopuuta hyödyntäville lajeille. Tekopökkelöiden tekoon on nyt julkaistu ensimmäistä kertaa ohjeistus osana TEKOPÖLY-projektia.

“Tee korkeita ja paksuja tekopökkelöitä etenkin kuusesta ja koivusta. Sijoittele tekopökkelöitä hakkuun keskelle ja reunaan. Tee tekopökkelöitä sekä harvennushakkuissa että päätehakkuissa. Näin tuet lahopuujatkumoa.”
Nämä ohjeet selviävät tuoreista tekopökkelöitä koskevasta videosta ja kirjallisesta oppaasta. Niissä kerrotaan, millaisia tekopökkelöitä kannattaa tehdä metsänkäsittelyssä. Oppaissa esitellään myös tekopökkelöitä käyttäviä lajeja. Tekopökkelöitä on tehty enenevässä määrin lahopuun lisäämiseksi talousmetsissä.
– Oppaat ovat tarpeen, sillä tutkimukseen perustuvaa ohjeistusta tekopökkelöiden tekemisestä ei ole Suomessa aiemmin julkaistu, kertoo TEKOPÖLY-projektin koordinaattori Heidi Björklund.
Oppaat perustuvat TEKOPÖLY-tutkimusprojektiin ja muihin tutkimuksiin. Projektissa tutkittiin, millaiset tekopökkelöt ovat hyödyllisimpiä lahopuuta käyttävän lajiston kannalta. Tutkittavia lajiryhmiä olivat linnut, sienet ja pistiäiset. Pistiäisistä monet toimivat metsäympäristöissä pölyttäjinä, kuten tutkimuksen yleisimmät pistiäislajit pohjansimamehiläinen ja horsmanverhoilijamehiläinen. Tekopökkelöiltä löydettiin lähinnä yleisiä lahopuuta hyödyntäviä lajeja, kuten kantokääpää ja purppuranahakkaa. Linnuista havaittiin merkkejä etenkin käpytikan käynneistä. Lahopuuta käyttävät lajit ylläpitävät ekosysteemipalveluita ja ovat siksi tärkeä osa metsien monimuotoisuutta.
TEKOPÖLY-projektiin osallistuivat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus Helsingin yliopistosta, Jyväskylän yliopisto, Metsä Group ja Bioname Oy. METSO-ohjelmaan kuuluvaa hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä eri säätiöt.
Kirjallinen opas ja opasvideo TEKOPÖLY-projektin sivulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heidi Björklund, heidi.bjorklund@helsinki.fi, 029 412 8838
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLinkit
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Vuoden dosentti 2026 on Tapio Lahtero26.5.2026 07:12:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2026 dosentiksi harjoittelukoulujen johtavan rehtorin, kasvatustieteiden tohtori Tapio Lahteron.
Helsingin yliopisto: Maksullinen tutkinto avoimessa korkeakoulussa ei auta ratkaisemaan koulutustason noston haastetta22.5.2026 12:23:27 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori ja hallitus pitävät korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostamista välttämättömänä tavoitteena. Hallituksen esittämä malli maksullisista tutkinnoista avoimessa korkeakouluopetuksessa ei kuitenkaan ole oikea keino tavoitteen saavuttamiseen. Nuorten tutkintokoulutusten säilyttäminen saavutettavana ja maksuttomana on tärkeä osa suomalaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta. Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovatkin hankkeen ohjausryhmässä esittäneet osaamistason nostoon vaihtoehdoksi maksullisia lyhyttutkintoja.
Ruokahävikki voi olla myös valinta21.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Ruokahävikki ei synny vain tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, vaan se voi olla myös valinta ajankäytön ja kustannusten näkökulmasta. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miksi ruokahävikki ei vähene, vaikka halua olisikin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme