Suurin muutos tapahtunut isissä itsessään
Miehen rooli perheessä ja isyys ovat muuttuneet merkittävästi tämän sukupolven aikana. Miehet haluavat olla mukana kokonaisvaltaisesti lasten kasvatuksessa sekä perheen arjessa. Muutos on ollut nopea.
Läsnä olevan, vanhemmuutta jakavan ja hoivaavan isän mallia on ajettu yhteiskunnassamme voimakkaasti jo parin vuosikymmenen ajan. Osallistuvasta isyydestä on tullut vahva kulttuurinen normi. Hellyyskin tunnustetaan jo osaksi hyvää isyyttä ja miehuutta. Muutos on ollut nopea ja nykyisät ovat joutuneet tässä roolissa uudisraivaajan asemaan, sillä omasta isästä ei välttämättä ole ollut myönteiseksi malliksi tunteiden näyttämisessä. Lisäksi perheet ovat myös muuttuneet.
Tänä päivänä isä voi olla monella tavalla; lähi-isä, etäisä, uusperheisä, sosiaalinen isä tai isoisä. Moninaiset roolit ja suhteet perheessä haastavat. Joskus perheen tarpeet, yhteiskunnan paineet, arjen pyöritys ja omat toiveet ja odotukset ovat ristiriidassa.
Miehet saavat apua myös omaan jaksamiseen
– Isät eivät ole enää pitkään aikaan olleet vain äidin tai vauvan tukihenkilöitä, vaan miehet haluavat tasavertaista vanhemmuutta, sanoo Jussi Pulli, Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Perheen isän rooli ei ole enää ainoa auttamisen näkökulma, vaan miehet saavat apua myös omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin, Pulli muistuttaa.
Miesten kynnys hakeutua auttamispalveluihin on madaltunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa oli viime vuonna 2644 miestä, kun vuonna 2010 apua sai 1400 miestä. Isät ovat yhä enemmän mukana ensikodeissa, mitkä perinteisesti on mielletty äitien ja vauvojen auttamiseksi. Esimerkiksi vuonna 2022 päihdeongelmaisten auttamiseen erikoistuneissa Pidä kiinni -ensikodeissa puolella perheistä oli myös isä mukana.
Myös miesten suhtautumisessa väkivallattomuuteen on tapahtunut merkittävä asennemuutos. Käyttämäänsä tai kokemaansa väkivaltaan apua hakevia on yli puolet kaikista apua hakevista miehistä.
Tärkeä nähdä isät tasavertaisina vanhempina
Muutosta on tapahtunut myös ammattilaisten suhtautumisessa, asenteissa ja palvelujärjestelmässä. Monimuotoisen isyyden tuomia tarpeita, toiveita ja haasteita otetaan monipuolisemmin huomioon. Miehet saavat palveluissa tukea ammattilaisilta, isät nähdään ja kuullaan entistä paremmin neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa. On tärkeää, että ammattilaiset näkevät isät tasavertaisina vanhempina eikä esimerkiksi neuvolassa puhetta suunnatta vain äidille.
Avun tarjoaminen erilaisiin vaikeuksiin on tavallisempaa ja tutumpaa. Palveluita on kehitetty vastaamaan erityisesti miesten tarpeisiin yhdessä miesten kanssa. Miehisyyteen liittyvä asennemuutos kohti lempeämpää, osallistuvampaa isyyttä ja avoin puhe haastavistakin asioista, vähentävät häpeää ja madaltavat kynnystä avun hakemiseen. On tärkeää, että esimerkiksi omaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen uskalletaan hakea apua jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Miehille on myös kehitetty ja järjestetty ryhmätoimintaa erilaisiin elämäntilanteisiin kuten erotessa, vanhemmuuden tukemiseksi, päihderyhmiä sekä ryhmiä maahanmuuttajille
Myös vertaisuus tuntuu tärkeältä yhä useammalle isälle. Uusia vertaisuuden muotoja on kehitetty ja esimerkiksi vapaaehtoiset kokeneemmat isät auttavat vasta isäksi tulleita vauva-arkeen liittyvissä asioissa. Vapaaehtoisen kanssa voi treenata vauvanhoitoa tai jutella isyydestä.
Myös väkivallattomuuteen tähtäävässä työskentelyssä on mahdollisuus osallistua vertaisryhmätoimintaan.
Chatista keskusteluapua myös miehille
Ensi- ja turvakotien liitolla on chat-palveluja, joissa voi keskustella luottamuksellisesti ammattilaisen kanssa ja saada tukea eroon ja turvalliseen käyttäytymiseen, vanhemmuuteen tai väkivallattomuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä vauvaperhe ja päihteet -chat, josta saa apua vauvaperheen päihdekysymyksiin. Chatissa voi esimerkiksi pohtia omaa tai lasten tilannetta, kysyä palveluista ja saada tukea.
Ensi- ja turvakotien liiton chatiin tulee 5000 yhteydenottoa vuodessa. Useammassa kuin joka kolmannessa apua on haettu kotona tapahtuvaan väkivaltaan. Vastaajina ovat 70 väkivaltatyön ammattiauttajaa Ensi- ja turvakotien jäsenyhdistyksistä. Chat auttaa jokaisena arkipäivänä. Matalan kynnyksen keskusteluavun tarjoaminen on tärkeää, sillä se ehkäisee ongelmien syvenemistä.
Ensi- ja turvakotien liiton chatin vahvuus on, että samat työntekijät auttavat myös kasvokkain paikallisissa jäsenyhdistyksissä ja voivat ohjata suoraan apuun jo nimettömässä keskustelussa.
Chateista voit lukea lisää www.ensijaturvakotienliitto.fi –> apua verkossa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko SavelainenViestintäpäällikköEnsi- ja turvakotien liitto
Puh:0405877278mikko.savelainen@etkl.fiLaura Kouriviestinnän asiantuntijaEnsi- ja turvakotien liitto, viestintä
Puh:040 709 9498laura.kouri@etkl.fiLinkit
- Nettiturvakoti - tukea turvallisiin ihmissuhteisiin sekä nimetön chat ja tietoa palveluista
- Vauvaperhe.fi - tukea vauva-arkeen; nimettömässä chatissä vauvatyön ammattilaiset vastaamassa
- Apuaeroon.fi - neuvoja ja apua erotilanteeseen, nimetön chat
- Vauvaperhe ja päihteet -chatissä voit jutella nimettömästi omasta tai puolison päihteiden käytöstä
Tietoja julkaisijasta
Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto
Vieraannuttaminen on väkivaltaa, jolla rikotaan lapsen oikeutta turvallisiin läheissuhteisiin25.4.2024 09:49:20 EEST | Tiedote
Vieraannuttaminen on ilmiönä vielä melko huonosti tunnettu, vaikka se on suhteellisen yleistä. Vieraannuttamista tapahtuu noin joka kymmenennessä erossa ja noin joka neljännessä pitkittyneessä huoltoriidassa. Vaikka lapsen suhde molempiin vanhempiin olisi hyvä ja läheinen ennen eroa, voidaan lapsi onnistua vieraannuttamaan toisesta vanhemmasta täysin. Kansainvälistä vieraannuttamisen vastaista päivää vietetään 25.4.
Tarja Filatov jatkaa Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana22.4.2024 13:26:28 EEST | Tiedote
Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Tarja Filatov (Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry). Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen jäsenenä toiminut Kristiina Teerikangas, (Kokkolan ensi- ja turvakoti ry) sekä uusiksi jäseniksi Sari Ala-Heikkilä (Vaasan ensi- ja turvakoti ry), Terhi Heikkilä (Lapin ensi- ja turvakoti ry) sekä Johanna Suvensalmi (Helsingin ensikoti ry).
Ensi- ja turvakotien liitto: Lasten ja perheiden ahdinkoa ei saa lisätä ja sote-järjestöjen toimintaa romuttaa lyhytnäköisin toimin21.4.2024 13:33:19 EEST | Tiedote
Lapsiperheiden ahdinko näkyy jo Ensi- ja turvakotien liitossa (ETKL) ja sen jäsenyhdistyksissä suurena avun tarpeena ja kasvaneina viesteinä taloudellisista vaikeuksista.
ETKL selvitys: Vauvaperheet eivät saa tarvitsemaansa apua16.4.2024 15:09:00 EEST | Tiedote
Vauvaperheet jäävät liian yksin vaikeuksien kanssa. Vanhempia kuormittaa yksinäisyys, jaksamisen pulmat ja erilaiset mielenterveyden haasteet. Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) tekemästä selvityksestä käy ilmi, että vauvaperheet eivät tiedä palveluista tai saa apua, vaikka pyytäisivät. Itä-Suomessa toimivissa yhdistyksissä vauvaperheitä autetaan monin tavoin.
Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeriksi Oona Ylönen15.4.2024 13:09:11 EEST | Tiedote
VTL Oona Ylönen on valittu Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) pääsihteeriksi. Ylönen siirtyy tehtävään Lastensuojelun Keskusliiton johtajan tehtävistä, jossa hänen vastuualueinaan ovat vaikuttamistyö ja kehittäminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme