Pielisjoen emokalapyynnissä viime vuosia parempi tulos (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo)

Luonnonvarakeskus pyytää Pielisjoesta emokaloja tavoitteenaan perustaa joka syksy uusi laitoskalasto luonnonkalojen mädistä ja maidista. Luonnosta saatavia sukutuotteita käytetään myös kannanhoidollisten istukkaiden tuottamiseen. Pielisjoen emokalapyynnissä saatiin 54 järvilohikoirasta ja 50 naarasta. Järvitaimenen emokaloja ei saatu yhtään. Siitä huolimatta tulos on parempi kuin muutamana viime vuotena.

Toistaiseksi kudulle nousevien lohien määrä on suoraan verrannollinen Pielisjoen vaelluspoikasistutuksiin. Kun vesihome on tappanut emokalastoa ja romahduttanut istukastuotannon, ei kudulle nousevia lohiakaan ole entiseen tapaan. Ennätysvuosina 2017–2019 Kuurnasta saatiin vuosittain 220–275 kutulohta.

Lieksanjoen emokalapyynnissä saatiin 20 järvilohinaarasta ja 11 koirasta. Järvitaimenia saatiin 11 naarasta ja 7 koirasta. Lieksanjoella pyyntiä haittasi poikkeuksellisen runsas virtaama ja ohijuoksutus. Kaikki kiinni saadut kutukalat siirrettiin patojen yli kunnostetuille alueille.

Laurinvirran poikastuotanto toistaiseksi vaatimatonta

Pielisjoen Laurinvirtaan valmistui syksyllä 2019 järvilohen poikastuotantoalue laajan yhteistyön avulla. Tavoitteena moninaishankkeessa oli uhanalaisten kalojen elinympäristön kunnostamisen ja vesivoiman tuotannon yhteen sovittaminen. Laurinvirta Oy vastasi voimalaitoksen rakentamisesta ja ELY-keskus poikastuotantoalueen suunnittelusta ja toteutuksesta.

ELY-keskus on hankkinut suunnitteluun alan asiantuntijoilta, ja toteutukseen on osallistunut laaja yhteistyöverkosto. Maa- ja metsätalousministeriöllä ja ELY-keskuksella on vastuu uhanalaisten kalalajien kantojen hoidon koordinoinnista, edistämisestä sekä rahoittamisesta. Luonnonvarakeskuksella oli hankkeessa keskeinen rooli asiantuntijana ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla hankehallinnoijana, mm. hankkeen omarahoituksen keräämisessä ja sidosryhmäyhteistyön edistäjänä.

Pielisjoen Laurinvirran järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen toimivuutta on seurattu kutupesäkartoituksilla ja sähkökoekalastuksilla. Seurantaa ei kuitenkaan pystytty toteuttamaan tänä syksynä poikkeuksellisen suuren virtaaman vuoksi. Syyskuun alussa kokeiltiin ns. venesähkökoekalastusta, jota voidaan tehdä perinteistä seurannassa käytettyä sähkökalastusta syvemmässä vedessä. Lohikalojen poikasia ei tässä kalastuksessa kuitenkaan saatu saaliiksi. 

Aikaisempien vuosien seurantatiedot osoittavat järvilohien ja myös uhanalaisen järvitaimenen löytäneen kunnostetut kutualueet varsin hyvin, mutta toistaiseksi Laurinvirrasta sähkökalastuksilla saadut poikasmäärät ovat olleet vähäisiä. Alueen laajuus ja luonne sekä käytetyt seurantamenetelmät huomioiden saadut tulokset eivät välttämättä kerro koko totuutta alueen poikastuotannosta. Seurantaa jatketaan ja syitä heikkoon poikasmäärään selvitetään.

Aluehallintoviraston antamien lupamääräysten mukaan alueen toimivuutta ja merkitystä poikastuotannossa on tarkkailtava viiden vuoden ajan kunnostuksen valmistumisesta. Kunnostusalueen toimivuus on pyrittävä saamaan mahdollisimman hyväksi muokkaamalla alueen rakennetta ja virtausolosuhteita.

Tarkkailutuloksia Laurinvirralta on vielä niukasti. Poikkeuksellisten virtausolosuhteiden vuoksi vertailukelpoisia sähkökalastuksia ja kutupesäkartoituksia on ollut mahdollista tehdä vain kahtena vuotena. ELY-keskuksen koordinoimana lisääntymisalueen toimivuutta pyritään parantamaan täydennyskunnostuksilla ja osalle aluetta on lisätty kivimateriaalia syksyllä 2022. Kuluneelle kesälle suunnittelut lisäkunnostukset täytyi kuitenkin siirtää seuraavalle vuodelle poikkeuksellisen vesitilanteen vuoksi.

Lisätietoja:

Helena Haakana, Pohjois-Savon ELY-keskus, p. 0295026201, helena.haakana@ely-keskus.fi

Jouni Tammi, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295162313, jouni.tammi@gov.fi

Jari von Becker, Laurinvirta Oy, p. 0504338244, jari.vonbecker@pks.fi

Matti Janhunen, Luonnonvarakeskus, p. 0295326169, matti.janhunen@luke.fi