Tutkimus: Suojaosa lisäsi työttömyyden aikaista työntekoa, muttei edistänyt kokoaikaista työllistymistä

Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka voi ansaita ilman, että se vähentää etuuden määrää. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat selvittivät, miten työttömyyden aikainen työskentely on Suomessa kehittynyt 2000-luvun alusta lähtien ja miten sosiaaliturvan suojaosat ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen. Tutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2014 käyttöönotetun työttömyysturvan 300 euron suojaosan ja vuonna 2015 käyttöönotetun asumistuen 300 euron suojaosan vaikutuksia työttömien kannustimiin vastaanottaa osa-aikaista työtä.  

Suojaosien käyttöönotto lisäsi työttömyyden aikaista työskentelyä 

Työttömyyden aikainen satunnainen ja osa-aikainen työskentely yleistyi 2010-luvun aikana. Ennen 2010-luvun puoltaväliä noin 10–12 prosenttia työttömistä työskenteli pienimuotoisesti. Ennen koronapandemiaa vuonna 2020 osuus oli kasvanut jo 18 prosenttiin (Kuvio 1). 

Taloudelliset kannustimet ovat selkeästi vaikuttaneet tähän kehitykseen. Tutkimuksen perusteella asumistuen suojaosan käyttöönotto kasvatti satunnaisesti tai osa-aikaisesti työskentelevien työttömien osuutta noin 3 prosenttiyksikköä, eli pienimuotoisesti työskentelevien työttömien osuus kasvoi noin viidenneksellä. 

"Suojaosat paransivat työttömien kannustimia vastaanottaa satunnaista tai osa-aikaista työtä. Työttömyyden aikainen työnteko lisääntyi merkittävästi, mutta vaikutus kokonaistyöllisyyteen jäi pieneksi", johtava tutkija Tuomas Matikka tiivistää tutkimuksen tulokset. 

Suojaosilla ei ole merkittävää vaikutusta kokoaikaiseen työllistymiseen 

Tutkimuksen perustella lisääntynyt työttömyyden aikainen työskentely ei merkittävästi lisännyt kokoaikaisten työsuhteiden muodostumista. Toisaalta tutkimuksessa ei havaita, että lisääntynyt satunnainen ja osa-aikainen työskentely olisi vähentänyt siirtymiä kokoaikaisiin töihin. 

Osa-aikaisesti työskentelevien tulot kasvoivat vain maltillisesti, keskimäärin noin 3–4 prosenttia. 

"Työttömyysturvan suojaosan poiston yhtenä tavoitteena on kannustaa työttömiä kokopäivätyöhön. Tutkimuksen tulosten perusteella suojaosilla tai niiden poistolla ei kuitenkaan todennäköisesti ole suuria vaikutuksia työllistymiseen kokoaikaisesti", Tuomas Matikka toteaa. 

Suojaosan poisto voi vaikuttaa enemmän naisvaltaisilla toimialoilla 

Työttömyyden aikainen työskentely on yleisintä tyypillisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten terveydenhuollossa ja palvelualoilla. Vuonna 2020 näillä aloilla noin 40 prosenttia etuuspäivistä maksettiin osa-aikaisen työttömyyden perusteella.  

Naiset työskentelivät miehiä useammin työttömyyden aikana. 25 prosenttia naisista työskenteli osa-aikaisesti työttömyyden aikana, kun miehistä vastaa luku oli 12 prosenttia. Miesvaltaisilla aloilla, kuten rakentamisessa ja teollisuudessa, työttömien osa-aikatyöt ovat melko harvinaisia.  

Suojaosan poisto vaikuttaisi siis todennäköisesti enemmän naisvaltaisiin toimialoihin. 

Suojaosat tekivät työttömyyden aikaisesta työnteosta entistä kannattavampaa 

Tutkimuksessa kannustimien toimivuutta tarkastellaan työllistymisveroasteen avulla. Se kertoo, kuinka suuri osa osittaisen työllistymisen tuomasta ansiotulojen kasvusta kuluu lisääntyneiden verojen maksamiseen ja pienentyneiden sosiaalietuuksien korvaamiseen.  

Ennen suojaosan käyttöönottoa työllistymisveroaste oli Suomessa yleisesti yli 60 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että työttömän työllistyessä yli 60 prosenttia tulojen lisäyksestä menetetään verotuksen kiristymisen ja sosiaaliturvan tuloharkinnan vuoksi. Suojaosien käyttöönotto laski työllistymisveroasteita osa-aikaisen työskentelyn osalta monissa tapauksissa noin 20–30 prosenttiin. 

"Suojaosien käyttöönotto paransi työttömien jo entuudestaan hyviä kannustimia vastaanottaa satunnaista ja osa-aikaista työtä. Vaikka työttömyysturvan suojaosa poistettaisiin, on edelleen mahdollista saada soviteltu työttömyyspäivärahaa eli jokainen ansaittu euro vähentää työttömyysetuutta vain 50 sentillä", Tuomas Matikka sanoo. 

Luotettava tutkimusasetelma 

Tutkimuksessa hyödynnetään sitä, että suojaosat tulivat käyttöön työttömyysturvassa ja asumistuessa eri aikaan. Työttömyysturvan suojaosan käyttöönotto 1.1.2014 paransi kaikkien työttömien kannustimia ottaa vastaan osa-aikaista tai lyhytaikaista työtä. Suojaosan käyttöönotto asumistuessa 1.9.2015 ei vaikuttanut työnteon kannustimiin niillä työttömillä, jotka eivät saaneet asumistukea. Vertailemalla asumistukea saavia työttömiä ja työttömiä, joiden kotitaloudet eivät saaneet asumistukea, voidaan uskottavasti tarkastella, miten suojaosan aikaansaamat kannustinmuutokset vaikuttivat työttömien halukkuuteen vastaanottaa satunnaista ja osa-aikaista työtä. 

Tutkimuksessa käytetään Kelan, Finanssivalvonnan ja Tilastokeskuksen väestötason rekisteriaineistoja. Aineistot kattavat yli 20 vuotta vuodesta 2000 pandemiavuoteen 2021 saakka.  

Tutkimuksen ovat laatineet väitöskirjatutkija Salla Kalin Helsingin yliopistosta sekä johtava tutkija Tuomas Matikka ja tutkimusprofessori Tomi Kyyrä VATT:sta. 

Tutkimus (liitteenä):
Salla Kalin, Tomi Kyyrä ja Tuomas Matikka (2023) Combining Part-time Work and Social Benefits: Empirical Evidence from Finland. VATT Working papers 159.