Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa eniten huonokuntoisia siltoja

Tieverkolla on paljon korjausvelkaa. Mutta toisin kuin reikiintynyt päällyste, sillan huono kunto ei useinkaan näy tienkäyttäjälle. Huonokuntoisesta sillasta aiheutuu tienkäyttäjille haittaa vasta siinä vaiheessa, kun sillalle joudutaan asettamaan painorajoitus tai muita liikennerajoituksia. Lykätyistä korjauksista aiheutuu kuitenkin tienpitäjälle haittoja. Korjauskustannukset kasvavat, jos korjauksia ei tehdä ajoissa. Joskus ei enää kannata korjata siltaa, vaan käyttää se loppuun ja uusia sen jälkeen. Sillan oikea-aikainen peruskorjaus on yleensä kuitenkin edullisempaa kuin uusiminen kokonaan. Myös liikennehaitat ovat yleensä pienempiä peruskorjauksissa kuin sillan uusimisessa. 

Huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa joka vuosi

Siltojen kunnon heikkeneminen on jatkunut jo vuosia ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa joka vuosi. Huonokuntoisia siltoja on tällä hetkellä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa n. 170 kpl. Vuosittain peruskorjataan tai uusitaan nykyrahoituksella n. 10–15 kpl siltoja. Huonokuntoisia siltoja tulee kuitenkin vuosittain lisää enemmän kuin niitä saadaan korjauksilla poistettua. Lisäksi tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on n. 940 kpl, yli puolet kaikista silloista. Myös niiden määrä on kasvussa. Yhteensä siltoja on alueella n. 1 800 kpl.

Huonokuntoisten siltojen ohella ongelmia aiheuttavat painorajoitetut sillat, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Sillan kantavuus ja kunto eivät kuitenkaan korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon vanhoja 1900-luvun vaihteessa rakennettuja kiviholvisiltoja, joita ei ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Monet vanhat kiviholvisillat ovat painorajoitettuja, mutta muuten varsin hyväkuntoisia. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on tällä hetkellä 66 painorajoitettua siltaa. Se tarkoittaa kiertoreittejä ja lisää kustannuksia raskaan liikenteen kuljetuksille.

Muita huolenaiheita

Huonokuntoisten siltojen ohella huolena ovat loppuun käytettävien siltojen suuri määrä, niitä on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa lähes 100 kpl. On monia eri syitä, miksi silta päätetään käyttää loppuun ja uusia peruskorjauksen sijasta. Sillan korjausta on jouduttu lykkäämään rahoituksen puutteessa, jolloin peruskorjaus ei ole enää kannattavaa. Joskus sillan rakenne on sellainen, ettei sitä kannata korjata tai korjaaminen on kalliimpaa kuin uusiminen. Joissain tapauksissa odotetaan tiehankkeen toteutusta ja huonokuntoinen silta uusitaan tiehankkeen yhteydessä. Haasteena on kuitenkin loppuun käytettävien siltojen suuri määrä. Huolestuttaa, että löytyyhän niiden uusimiseen tarvittava rahoitus ajoissa.  

Murheena ovat myös puusillat. Niitä on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yli 80 kpl ja suuri osa niistä on käyttöikänsä päässä. Puusilloille tulee iän myötä erilaisia lahovaurioita, jotka vaikuttavat niiden kuntoon ja kantavuuteen. Puusilloille voi tulla vaurioita lyhyessä ajassa yllättäen ja se aiheuttaa liikenteen rajoituksia. Lisäksi useissa uudehkoissa puusilloissa on lahottajasienen aiheuttamia vaurioita. Joissain tapauksissa se on vaatinut koko sillan päällysrakenteen uusimisen.

Siltojen peruskorjaaminen tai uusiminen on kallista. Esimerkiksi puusillan uusiminen maksaa keskimäärin 0,5–1 M€. Suurempien siltojen kustannukset ovat moninkertaisia, esimerkiksi Pakurlan sillan uusiminen Paimiossa maksoi n. 9 M€. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on useita korjauskustannuksiltaan suuria siltakohteita odottamassa korjausrahoitusta. 

Rannikon ilmasto rapauttaa myös siltarakenteita keskimääräistä nopeammin. Leudot talvet, jatkuva jäätymisen ja sulamisen vaihtelu ja tiesuola ovat myrkkyä erityisesti siltojen betonirakenteille. Myös rannikon maaperäolosuhteet tekevät siltojen korjauksista kalliimpia.

Lisäksi raskaiden ajoneuvojen massat kuormittavat vanhoja siltoja, sillä niitä ei ole aikanaan suunniteltu nykyisille ajoneuvomassoille.

Siltojen korjausvelkaa vähennettävä pitkäjänteisesti

Siltojen korjausvelkaan on suhtauduttava vakavasti. Peruskorjausten lykkääminen johtaa lisäkustannuksiin. Joskus voidaan joutua asettamaan äkillisesti liikenteen rajoituksia, jos sillan kunto heikkenee ennakoimattomasti. Hyvä esimerkki on Kirjalansalmen silta Paraisilla, jossa liikennettä on jouduttu rajoittamaan monin tavoin sillan käytön turvaamiseksi uuden sillan valmistumiseen saakka.

Korjausvelan vähentämisessä pitkäjänteisyys on tärkeää. Se mahdollistaa toiminnan optimaalisen suunnittelun ja toteutuksen sekä huomioi rajalliset tekijäresurssit.     

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, siltainsinööri Ari Salo, p. 0400 510 391