Tutkijat tunnistivat uuden mekanismin äidin suolistobakteerien ja sikiön välisessä viestinnässä
Oulun yliopiston tutkimusryhmä on osoittanut lapsivedessä nanopartikkeleita, jotka ovat peräisin äidin suoliston bakteereista. Kyseessä on aiemmin tuntematon mekanismi äidin suoliston mikrobiomin ja sikiön välisessä viestinnässä.

Löydetyt nanopartikkelit ovat solujen erittämiä mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita. Bakteerien erittämät rakkulat sisältävät soluista peräisin olevia molekyylejä, kuten proteiineja, DNA:ta, RNA:ta ja solujen aineenvaihduntatuotteita. Näillä nanopartikkeleilla on tärkeä rooli bakteerien viestinnässä.
Tutkimukseen osallistui 25 keisarinleikkauksella synnyttänyttä äitiä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimuksessa havaittiin, että lapsivedestä ja äitien ulosteesta löydetyt nanopartikkelit olivat keskenään samankaltaisia bakteerilajeiltaan ja sisällöltään. Tutkimusta tarkennettiin kokeellisessa eläinmallissa, jolloin havaittiin, että ihmisäidin ulosteesta eristetyt kalvorakkulat eli vesikkelit kulkeutuvat sikiöön.
Tuoreet tutkimustulokset voivat tarjota vastauksen tiedeyhteisöä pitkään askarruttaneeseen kysymykseen siitä, altistuuko terve sikiö raskausaikana bakteereille ja onko sikiöllä omaa mikrobistoa.
”Tutkimuksemme mukaan normaalissa raskaudessa lapsiveteen kulkeutuu äidin suolistobakteerien erittämiä nanopartikkeleita, jotka sisältävät bakteereista peräisin olevia molekyylejä. Vesikkelit eivät aiheuta infektioita kuten kokonaiset bakteerit. Näin sikiö tutustuu turvallisesti äidin normaaleihin suolistomikrobeihin jo ennen syntymää. Löytämällämme mekanismilla on todennäköisesti merkittävä rooli sikiön immuunipuolustuksen kehittymisessä raskauden aikana”, väitöskirjatutkija Anna Kaisanlahti toteaa.
Äidin suolistobakteerien tuottamat nanopartikkelit voivat olla tärkeitä sikiön immuunipuolustuksen kehittymiselle. Ne voivat valmistaa sikiötä turvallisesti syntymähetkeen, jolloin sikiön suolisto nopeasti saa oman mikrobiston. Löydös avaa ovia jatkotutkimuksille. ”Olisi kiinnostavaa tutkia, miten äidin suolistobakteeriston ja sikiön välinen kommunikointi raskausaikana vaikuttaa lapsen terveyteen myöhemmin elämässä”, Kaisanlahti pohtii.
Tutkimus on tehty Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Biocenter Oulussa professori Terhi Tapiaisen ja dosentti Justus Reunasen tutkimusryhmissä yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan, Turun yliopiston ja saksalaisen Kielin yliopiston tutkijoiden kanssa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Lastentautien tutkimussäätiö, National Institutes of Health -säätiö, Valtion tutkimusrahoitus, Suomen Kulttuurirahasto sekä Yrjö Jahnssonin säätiö.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Microbiome-lehdessä: Kaisanlahti, A., Turunen, J., Byts, N. et al. Maternal microbiota communicates with the fetus through microbiota-derived extracellular vesicles. Microbiome 11, 249 (2023). https://doi.org/10.1186/s40168-023-01694-9
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Anna Kaisanlahti, Oulun yliopisto, 0458790354, anna.kaisanlahti@oulu.fi
Professori Terhi Tapiainen, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala, 0407054677, terhi.tapiainen@oulu.fi
Dosentti Justus Reunanen, Oulun yliopisto, 0503462239, justus.reunanen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme