Metsiensuojelu- ja ilmastotavoitteita on mahdollista edistää yhdessä
Luontokato ja ilmastonmuutos kytkeytyvät toisiinsa, ja niiden hillintää kannattaa toteuttaa suunnitelmallisesti ja yhdessä. Luonto- ja ilmastotavoitteita voidaan toteuttaa optimaalisella tavalla metsiensuojelussa Suomen ympäristökeskuksen johtaman IBC-Carbon-hankkeen kehittämien menetelmien ja tuottamien paikkatietoaineistojen avulla. Hanketta on rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto ja sen tuloksia on julkaistu kansainvälisen tiedejulkaisun Ambio-lehden erikoisnumerossa.
Monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden metsien suojelu tuottaa myös ilmastohyötyjä
Metsät ovat sekä hiilen varasto että hiilinielu, ja niillä on keskeinen merkitys kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. ”Tutkimustulosten mukaan suojeltavat metsät kannattaa valita kuitenkin ensisijaisesti luontoarvojen perusteella. Näin saadaan paras tulos sekä luonnon että ilmaston kannalta”, sanoo yliopistotutkija Heini Kujala, Helsingin yliopistosta.
Luontokadon hidastamiseksi tulisi suojella ensi tilassa metsät, joissa on monimuotoisuuden kannalta korvaamattomia arvoja. Näitä ovat erityisesti vanhat metsät sekä luonnontilaiset ja sen kaltaiset metsät. Lisäsuojelu tulisi kohdistaa puutteellisesti suojeltuihin metsäluontotyyppeihin. Suojeluun tarvitaan sekä valtion että yksityisten maanomistajien panosta.
Tutkimuksen mukaan hiilivarasto on yleensä suurimmillaan vanhoissa metsissä, joissa puuston tilavuus on suuri ja kuolleet puut säilyttävät hiiltä. Metsä varastoi ja sitoo hiiltä kasvun eri vaiheissa, myös vanhana. Hiiliprosesseja tulee tarkastella koko metsäekosysteemin tasolla siten, että puuston lisäksi huomioidaan myös aluskasvillisuus ja maaperä. Tämä on erityisen tärkeää vanhojen metsien hiilinielujen ja -varastojen arvioimiseksi. Vanhoista metsistä kulkeutuu vesistöihin myös vähemmän ravinteita ja humusta kuin esimerkiksi talousmetsistä.
Lajiston selviytymistä parantavat suojelualueiden ympärille sijoitettavat puskurialueet ja suojelualueiden välinen hyvä kytkeytyvyys, eli yhteydet alueiden välillä. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen on tärkeää myös talousmetsissä.
Maakunnallinen suojelu tukee luonto- ja ilmastotavoitteita
Jotta Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, tulisi metsänhakkuita vähentää valtakunnallisella tasolla nykyisestä. Toisaalta Suomen metsien hiilivarastoja olisi mahdollista kasvattaa merkittävästi. ”Kansallisen hiilineutraaliustavoitteen edellyttämä nettohiilinielu voitaisiin osittain saavuttaa optimoidulla metsien lisäsuojelulla”, toteaa tutkimuskonsortion johtaja, tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta.
Jos jokaisessa Suomen maakunnassa täydennettäisiin suojelupinta-alaa 10 prosenttiin metsien suojelua lisäämällä kansallisen Luontopaneelin ehdotuksen mukaisesti, voitaisiin luontohyötyjen lisäksi saada merkittäviä ilmastohyötyjä. Tämä perustuu hankkeessa tehtyihin skenaariotarkasteluihin ja mallinnukseen.
Maanomistajille hiilikorvaus metsiensuojelusta
Hiilinielujen vahvistamiseksi tarvitaan myös uusia ohjauskeinoja. Ilmastorahoitusta tulisi kanavoida metsänomistajille esimerkiksi hiilikorvauksena, joka voidaan ohjata metsien monimuotoisuuden suojeluohjelman (METSO) kautta. METSO-ohjelmaa täydennettäisiin maksamalla maanomistajille suojelukorvauksen lisäksi korvausta ilmastohyödyistä.
”Lisäsuojelun kustannukset jäisivät valtiontaloudelle todennäköisesti huomattavan paljon pienemmiksi kuin kulut, jotka koituisivat siitä, että mahdollisen metsänielujen tavoitetason alittamisen takia jouduttaisiin hankkimaan nieluyksikköjä”, sanoo tutkimusjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.
Panostusta uusiin kartoitusmenetelmiin
Uusimpaan kaukokartoitusteknologiaan ja menetelmäkehitykseen perustuvat lähestymistavat voivat parantaa merkittävästi luontotiedon laatua ja alueellista kattavuutta. Hankkeen suositusten mukaan lisäresursseja kannattaakin kohdentaa uusien menetelmien testaukseen ja käyttöönottoon metsien seuranta- ja inventointihankkeissa.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa kuusivuotista IBC-Carbon – Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilen sitominen muuttuvassa ympäristössä -hankettaon rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto ja siihen on osallistunut tutkijaryhmiä myös Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoista.
Hankkeen politiikkasuositukset: Luonto- ja ilmastotavoitteet metsissä – miten niihin päästään
Luontokato ja ilmastonmuutos ovat toisiinsa kytkeytyviä ongelmia. Niiden hillintää kannattaa suunnitella ja toteuttaa suunnitelmallisesti ja yhdessä.
Metsien suojelu on yksi tärkeimmistä keinoista hidastaa luontokatoa. Metsät ovat sekä hiilen varasto että hiilinielu, ja niillä on keskeinen merkitys kansallisten ilmastotavoitteiden kannalta. Suojelemalla luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät metsät voidaan samanaikaisesti hidastaa luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutosta.
Strategisen tutkimuksen hanke IBC-Carbon on laajassa tutkimusyhteistyössä kehittänyt menetelmiä luonnon ja ilmaston kannalta tärkeimpien metsäkohteiden tunnistamiseen sekä metsien muutosten mallintamiseen ja seurantaan. Lisäksi on tutkittu taloudellisia ohjauskeinoja.
Kun metsien suojelussa huomioidaan ilmastonäkökulmat, voidaan samalla kertaa edistää EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteita, vahvistaa Suomen maankäyttösektorin nettohiilinielua ja auttaa Suomea saavuttamaan vuodelle 2035 asetettu hiilineutraaliustavoite.
EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden toteuttaminen siten, että jokaisessa maakunnassa vähintään 10 % pinta-alasta on tiukasti suojeltu, tukee myös ilmastotavoitteita. IBC-Carbonissa kehitetyt menetelmät ja hankkeessa tuotetut paikkatietoaineistot auttavat saavuttamaan nämä tavoitteet optimaalisella tavalla.
Suositukset ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseksi
Tavoite: Luontokadon pysäyttäminen Suomessa
Toimenpidesuositukset:
- Suojellaan ensi tilassa metsät, joissa on monimuotoisuuden kannalta korvaamattomia arvoja. Näitä ovat muun muassa vanhat metsät sekä luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan sekä yksityismaiden vapaaehtoista suojelua että monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden valtion metsätalousmaiden siirtämistä suojelun piiriin.
- Kohdistetaan lisäsuojelu seuraavaksi muihin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin metsiin. Sen jälkeen laajennetaan suojelua biodiversiteetin ja ilmaston kannalta optimaalisimpiin lisäkohteisiin. Luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden metsien suojelu turvaa aina myös metsien hiilivarastoja ja -nieluja.
- Lisätään talousmetsien luonnonhoitotoimenpiteitä ja jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Nämä toimenpiteet tukevat ja pitävät yllä metsäluonnon monimuotoisuutta suojelualueiden ulkopuolella.
- Huomioidaan metsien käytön vesistövaikutukset, kuten vesistöjen ruskettuminen. Vanhoista metsistä kulkeutuu vesistöihin vähemmän ravinteita ja humusta kuin talousmetsistä ja ojitetuista metsistä
- Otetaan suojelualueiden suunnittelussa huomioon sekä maankäytön että ilmastonmuutoksen vaikutukset.
- Parannetaan suojelualueiden kytkeytyvyyttä, jolla on suuri merkitys lajiston säilymiselle. Hyödynnetään IBC-Carbon-hankkeessa tuotettujen priorisointianalyysien ja muutostarkastelujen aineistoja.
Tavoite: Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä
Toimenpidesuositukset:
- Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttäisi suurella todennäköisyydellä nykyisten metsänhakkuiden vähentämistä valtakunnallisella tasolla. Metsien hiilivarastoja voidaan Suomessa kasvattaa huomattavasti.
- Osa kansallisen hiilineutraaliustavoitteen edellyttämästä nettohiilinielusta voitaisiin saavuttaa optimoidulla metsien lisäsuojelulla.
- Useissa maakunnissa metsien säilyminen lähivuosikymmeninä hiilinieluna edellyttää hakkuiden vähentämistä. Metsänhoitosuositusten kehittämisen lisäksi hiilinielujen vahvistamiseksi tarvitaan uusia ohjauskeinoja.
- Kanavoidaan ilmastorahoitusta metsänomistajille ja otetaan käyttöön hiilikorvaus. Se voidaan toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) kautta maksettavana hiilikorvauksena. Näin toteutettuna hiilikorvaus lisäisi arvokkaiden kohteiden tarjontaa ja tukisi hallitusohjelman tavoitteita.
Yleiset suositukset
- Otetaan päätöksenteossa nykyistä paremmin huomioon mallien tuottamien ennusteiden epävarmuudet. Epävarmuuksien huomioiminen parantaa todennäköisyyttä saavuttaa asetetut tavoitteet.
- Laadukkaan ja kattavan monimuotoisuutta koskevan tiedon saatavuus voi olla suojelualuesuunnittelun ja optimoinnin pullonkaula. Uusimpaan kaukokartoitusteknologiaan ja menetelmäkehitykseen perustuvat lähestymistavat voivat merkittävästi parantaa luontotiedon laatua ja alueellista kattavuutta. Kohdennetaan lisäresursseja seuranta- ja inventointihankkeissa uusien menetelmien testaukseen ja käyttöönottoon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
- tutkimusprofessori Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 251 118, etunimi.sukunimi@syke.fi
- yliopistotutkija Heini Kujala, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, p. 02941 28829, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
- tutkimusjohtaja Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, p. 0294158065, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
- professori Timo Kumpula, Itä-Suomen yliopisto. etunimi.sukunimi@uef.fi, p. 050 372 8566
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Policy Brief: Reducing use of natural resources can be coupled with strengthening the economy7.5.2024 10:45:37 EEST | Press release
The Finnish economy can grow even if the raw material consumption is reduced. At the same time, climate change and biodiversity loss will be mitigated, and pollution reduced. Finland should transition to a circular economy, as it reduces the use of natural resources and promotes crisis resilience. The new Policy Brief published by the Finnish Environment Institute explains how decoupling raw material consumption and economic growth is possible and what the transition to a carbon-neutral circular economy society requires.
Policy Brief: Stopping biodiversity loss makes sense7.5.2024 10:22:57 EEST | Press release
Biodiversity loss caused by human action results in nature becoming degraded and uniform. The more living beings disappear – ultimately causing extinction of species – the greater changes the functioning of ecosystems will undergo. The new Policy Brief by the Finnish Environment Institute describes how, at its most serious, biodiversity loss threatens food production and other ecosystem services that are important for humans. The publication also presents methods for combating biodiversity loss.
Politiikkasuositus: Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää ja samalla vahvistaa taloutta7.5.2024 08:18:11 EEST | Tiedote
Suomen talous voi kasvaa, vaikka luonnonvarojen kulutusta vähennetään. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vähennetään saastumista. Suomen kannattaa siirtyä kiertotalouteen, sillä se vähentää luonnonvarojen käyttöä ja edistää samalla kriisinsietokykyä. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu avaa, miten luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä on mahdollista ja mitä siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan edellyttää.
Politiikkasuositus: Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää7.5.2024 07:43:49 EEST | Tiedote
Ihmisen aiheuttama luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Mitä enemmän lajien yksilöitä ja lopulta kokonaisia lajeja katoaa, sitä suurempia muutoksia ekosysteemien toiminnassa tapahtuu. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu kuvaa, kuinka luontokato uhkaa vakavimmillaan ruuantuotantoa ja muita ihmiselle tärkeitä ekosysteemipalveluita. Julkaisu esittelee myös keinoja luontokadon torjuntaan.
Viikkokatsaus 6.–10.5.20246.5.2024 14:12:11 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme