Suomen ympäristökeskus

Metsiensuojelu- ja ilmastotavoitteita on mahdollista edistää yhdessä

Jaa

Luontokato ja ilmastonmuutos kytkeytyvät toisiinsa, ja niiden hillintää kannattaa toteuttaa suunnitelmallisesti ja yhdessä. Luonto- ja ilmastotavoitteita voidaan toteuttaa optimaalisella tavalla metsiensuojelussa Suomen ympäristökeskuksen johtaman IBC-Carbon-hankkeen kehittämien menetelmien ja tuottamien paikkatietoaineistojen avulla. Hanketta on rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto ja sen tuloksia on julkaistu kansainvälisen tiedejulkaisun Ambio-lehden erikoisnumerossa.

Vanhaa metsää
Vanhaa metsää Evon suojelualueella. Jorma Keskitalo/Helsingin yliopisto

Monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden metsien suojelu tuottaa myös ilmastohyötyjä

Metsät ovat sekä hiilen varasto että hiilinielu, ja niillä on keskeinen merkitys kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. ”Tutkimustulosten mukaan suojeltavat metsät kannattaa valita kuitenkin ensisijaisesti luontoarvojen perusteella. Näin saadaan paras tulos sekä luonnon että ilmaston kannalta”, sanoo yliopistotutkija Heini Kujala, Helsingin yliopistosta. 

Luontokadon hidastamiseksi tulisi suojella ensi tilassa metsät, joissa on monimuotoisuuden kannalta korvaamattomia arvoja. Näitä ovat erityisesti vanhat metsät sekä luonnontilaiset ja sen kaltaiset metsät. Lisäsuojelu tulisi kohdistaa puutteellisesti suojeltuihin metsäluontotyyppeihin. Suojeluun tarvitaan sekä valtion että yksityisten maanomistajien panosta. 

Tutkimuksen mukaan hiilivarasto on yleensä suurimmillaan vanhoissa metsissä, joissa puuston tilavuus on suuri ja kuolleet puut säilyttävät hiiltä. Metsä varastoi ja sitoo hiiltä kasvun eri vaiheissa, myös vanhana. Hiiliprosesseja tulee tarkastella koko metsäekosysteemin tasolla siten, että puuston lisäksi huomioidaan myös aluskasvillisuus ja maaperä. Tämä on erityisen tärkeää vanhojen metsien hiilinielujen ja -varastojen arvioimiseksi. Vanhoista metsistä kulkeutuu vesistöihin myös vähemmän ravinteita ja humusta kuin esimerkiksi talousmetsistä.

Lajiston selviytymistä parantavat suojelualueiden ympärille sijoitettavat puskurialueet ja suojelualueiden välinen hyvä kytkeytyvyys, eli yhteydet alueiden välillä. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen on tärkeää myös talousmetsissä.

null
Luonnon monimuotoisuudelle ja hiilelle (nielut ja varastot) tärkeiden metsien keskittymät suojelualueiden ulkopuolisilla kivennäismailla. Hiilelle tärkeät alueet keskittyvät etelään ja ovat usein lähellä toisiaan (paljon punaisia alueita), luontoarvot esiintyvät hajanaisemmin ja jakautuvat etelä pohjoinen akselille (vähän punaisia alueita). Tulokset on tuotettu Zonation-ohjelmalla. (Kujala ym. käsikirjoitus). Heini Kujala / Helsingin yliopisto

Maakunnallinen suojelu tukee luonto- ja ilmastotavoitteita

Jotta Suomi voisi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, tulisi metsänhakkuita vähentää valtakunnallisella tasolla nykyisestä. Toisaalta Suomen metsien hiilivarastoja olisi mahdollista kasvattaa merkittävästi. ”Kansallisen hiilineutraaliustavoitteen edellyttämä nettohiilinielu voitaisiin osittain saavuttaa optimoidulla metsien lisäsuojelulla”, toteaa tutkimuskonsortion johtaja, tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta.

Jos jokaisessa Suomen maakunnassa täydennettäisiin suojelupinta-alaa 10 prosenttiin metsien suojelua lisäämällä kansallisen Luontopaneelin ehdotuksen mukaisesti, voitaisiin luontohyötyjen lisäksi saada merkittäviä ilmastohyötyjä. Tämä perustuu hankkeessa tehtyihin skenaariotarkasteluihin ja mallinnukseen.

null
Olemassa olevien suojelualueiden pinta-ala ja osuus maa-alasta vaihtelevat alueellisesti. Jos suojelutavoitteeksi asetettaisiin kansallisen Luontopaneelin ehdottama 10 % pinta-alasta jokaisessa maakunnassa, metsien lisäsuojelun tarve olisi suurin Etelä-Karjalassa. Yleisesti Etelä-Suomessa suojelulle olisi lisätarvetta ja 10 % suojelutavoite ylittyy maakunnista vain Lapissa. Vihreä alue: metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa, sininen alue: jo suojellut alueet. Suojelutason tarkastelussa ei ole eritelty metsä- ja kitumaita. Uudet potentiaaliset suojelualueet identifioitiin alueellisella priorisointimallilla. (Forsius ym. 2023). Martin Forsius / Syke

Maanomistajille hiilikorvaus metsiensuojelusta

Hiilinielujen vahvistamiseksi tarvitaan myös uusia ohjauskeinoja. Ilmastorahoitusta tulisi kanavoida metsänomistajille esimerkiksi hiilikorvauksena, joka voidaan ohjata metsien monimuotoisuuden suojeluohjelman (METSO) kautta. METSO-ohjelmaa täydennettäisiin maksamalla maanomistajille suojelukorvauksen lisäksi korvausta ilmastohyödyistä.

”Lisäsuojelun kustannukset jäisivät valtiontaloudelle todennäköisesti huomattavan paljon pienemmiksi kuin kulut, jotka koituisivat siitä, että mahdollisen metsänielujen tavoitetason alittamisen takia jouduttaisiin hankkimaan nieluyksikköjä”, sanoo tutkimusjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Panostusta uusiin kartoitusmenetelmiin

Uusimpaan kaukokartoitusteknologiaan ja menetelmäkehitykseen perustuvat lähestymistavat voivat parantaa merkittävästi luontotiedon laatua ja alueellista kattavuutta. Hankkeen suositusten mukaan lisäresursseja kannattaakin kohdentaa uusien menetelmien testaukseen ja käyttöönottoon metsien seuranta- ja inventointihankkeissa.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa kuusivuotista IBC-Carbon – Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilen sitominen muuttuvassa ympäristössä -hankettaon rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto ja siihen on osallistunut tutkijaryhmiä myös Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoista.

Hankkeen politiikkasuositukset: Luonto- ja ilmastotavoitteet metsissä – miten niihin päästään

Luontokato ja ilmastonmuutos ovat toisiinsa kytkeytyviä ongelmia. Niiden hillintää kannattaa suunnitella ja toteuttaa suunnitelmallisesti ja yhdessä.

Metsien suojelu on yksi tärkeimmistä keinoista hidastaa luontokatoa. Metsät ovat sekä hiilen varasto että hiilinielu, ja niillä on keskeinen merkitys kansallisten ilmastotavoitteiden kannalta. Suojelemalla luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät metsät voidaan samanaikaisesti hidastaa luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutosta.

Strategisen tutkimuksen hanke IBC-Carbon on laajassa tutkimusyhteistyössä kehittänyt menetelmiä luonnon ja ilmaston kannalta tärkeimpien metsäkohteiden tunnistamiseen sekä metsien muutosten mallintamiseen ja seurantaan. Lisäksi on tutkittu taloudellisia ohjauskeinoja.

Kun metsien suojelussa huomioidaan ilmastonäkökulmat, voidaan samalla kertaa edistää EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteita, vahvistaa Suomen maankäyttösektorin nettohiilinielua ja auttaa Suomea saavuttamaan vuodelle 2035 asetettu hiilineutraaliustavoite.

EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden toteuttaminen siten, että jokaisessa maakunnassa vähintään 10 % pinta-alasta on tiukasti suojeltu, tukee myös ilmastotavoitteita. IBC-Carbonissa kehitetyt menetelmät ja hankkeessa tuotetut paikkatietoaineistot auttavat saavuttamaan nämä tavoitteet optimaalisella tavalla.

Suositukset ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiseksi

Tavoite: Luontokadon pysäyttäminen Suomessa
Toimenpidesuositukset:

  • Suojellaan ensi tilassa metsät, joissa on monimuotoisuuden kannalta korvaamattomia arvoja. Näitä ovat muun muassa vanhat metsät sekä luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan sekä yksityismaiden vapaaehtoista suojelua että monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden valtion metsätalousmaiden siirtämistä suojelun piiriin.
  • Kohdistetaan lisäsuojelu seuraavaksi muihin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin metsiin. Sen jälkeen laajennetaan suojelua biodiversiteetin ja ilmaston kannalta optimaalisimpiin lisäkohteisiin. Luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden metsien suojelu turvaa aina myös metsien hiilivarastoja ja -nieluja.
  • Lisätään talousmetsien luonnonhoitotoimenpiteitä ja jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Nämä toimenpiteet tukevat ja pitävät yllä metsäluonnon monimuotoisuutta suojelualueiden ulkopuolella.
  • Huomioidaan metsien käytön vesistövaikutukset, kuten vesistöjen ruskettuminen. Vanhoista metsistä kulkeutuu vesistöihin vähemmän ravinteita ja humusta kuin talousmetsistä ja ojitetuista metsistä
  •  Otetaan suojelualueiden suunnittelussa huomioon sekä maankäytön että ilmastonmuutoksen vaikutukset.
  • Parannetaan suojelualueiden kytkeytyvyyttä, jolla on suuri merkitys lajiston säilymiselle. Hyödynnetään IBC-Carbon-hankkeessa tuotettujen priorisointianalyysien ja muutostarkastelujen aineistoja.

Tavoite: Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä
Toimenpidesuositukset:

  • Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttäisi suurella todennäköisyydellä nykyisten metsänhakkuiden vähentämistä valtakunnallisella tasolla. Metsien hiilivarastoja voidaan Suomessa kasvattaa huomattavasti.
  • Osa kansallisen hiilineutraaliustavoitteen edellyttämästä nettohiilinielusta voitaisiin saavuttaa optimoidulla metsien lisäsuojelulla.
  • Useissa maakunnissa metsien säilyminen lähivuosikymmeninä hiilinieluna edellyttää hakkuiden vähentämistä. Metsänhoitosuositusten kehittämisen lisäksi hiilinielujen vahvistamiseksi tarvitaan uusia ohjauskeinoja.
  • Kanavoidaan ilmastorahoitusta metsänomistajille ja otetaan käyttöön hiilikorvaus. Se voidaan toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) kautta maksettavana hiilikorvauksena. Näin toteutettuna hiilikorvaus lisäisi arvokkaiden kohteiden tarjontaa ja tukisi hallitusohjelman tavoitteita.

Yleiset suositukset

  • Otetaan päätöksenteossa nykyistä paremmin huomioon mallien tuottamien ennusteiden epävarmuudet. Epävarmuuksien huomioiminen parantaa todennäköisyyttä saavuttaa asetetut tavoitteet.
  • Laadukkaan ja kattavan monimuotoisuutta koskevan tiedon saatavuus voi olla suojelualuesuunnittelun ja optimoinnin pullonkaula. Uusimpaan kaukokartoitusteknologiaan ja menetelmäkehitykseen perustuvat lähestymistavat voivat merkittävästi parantaa luontotiedon laatua ja alueellista kattavuutta. Kohdennetaan lisäresursseja seuranta- ja inventointihankkeissa uusien menetelmien testaukseen ja käyttöönottoon.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

- tutkimusprofessori Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 251 118, etunimi.sukunimi@syke.fi
- yliopistotutkija Heini Kujala, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, p. 02941 28829, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
- tutkimusjohtaja Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, p. 0294158065, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
- professori Timo Kumpula, Itä-Suomen yliopisto. etunimi.sukunimi@uef.fi, p. 050 372 8566

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Vanhaa metsää Evon suojelualueella. Evo oli keskeinen tutkimusalue IBC-Carbon hankkeessa.
Vanhaa metsää Evon suojelualueella. Evo oli keskeinen tutkimusalue IBC-Carbon hankkeessa.
Jorma Keskitalo/Helsingin yliopisto
Lataa
Drooneilla kerätään korkealaatuista kaukokartoitusaineistoa pienehköiltä metsäalueilta. Aineistot soveltuvat yksityiskohtaiseen metsän rakenteen analysointiin, mutta myös opetusaineistoiksi laajojen alueiden kaukokartoituskampanjoihin.
Drooneilla kerätään korkealaatuista kaukokartoitusaineistoa pienehköiltä metsäalueilta. Aineistot soveltuvat yksityiskohtaiseen metsän rakenteen analysointiin, mutta myös opetusaineistoiksi laajojen alueiden kaukokartoituskampanjoihin.
Anton Kuzmin / UEF-drone lab
Lataa
Luonnon monimuotoisuudelle ja hiilelle (nielut ja varastot) tärkeiden metsien keskittymät suojelualueiden ulkopuolisilla kivennäismailla. Hiilelle tärkeät alueet keskittyvät etelään ja ovat usein lähellä toisiaan (paljon punaisia alueita), luontoarvot esiintyvät hajanaisemmin ja jakautuvat etelä pohjoinen akselille (vähän punaisia alueita). Tulokset on tuotettu Zonation-ohjelmalla. (Kujala ym. käsikirjoitus).
Luonnon monimuotoisuudelle ja hiilelle (nielut ja varastot) tärkeiden metsien keskittymät suojelualueiden ulkopuolisilla kivennäismailla. Hiilelle tärkeät alueet keskittyvät etelään ja ovat usein lähellä toisiaan (paljon punaisia alueita), luontoarvot esiintyvät hajanaisemmin ja jakautuvat etelä pohjoinen akselille (vähän punaisia alueita). Tulokset on tuotettu Zonation-ohjelmalla. (Kujala ym. käsikirjoitus).
Heini Kujala / Helsingin yliopisto
Lataa
Olemassa olevien suojelualueiden pinta-ala ja osuus maa-alasta vaihtelevat alueellisesti. Jos suojelutavoitteeksi asetettaisiin kansallisen Luontopaneelin ehdottama 10 % pinta-alasta jokaisessa maakunnassa, metsien lisäsuojelun tarve olisi suurin Etelä-Karjalassa. Yleisesti Etelä-Suomessa suojelulle olisi lisätarvetta ja 10 % suojelutavoite ylittyy maakunnista vain Lapissa. Vihreä alue: metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa, sininen alue: jo suojellut alueet. Suojelutason tarkastelussa ei ole eritelty metsä- ja kitumaita. Uudet potentiaaliset suojelualueet identifioitiin alueellisella priorisointimallilla. (Forsius ym. 2023).
Olemassa olevien suojelualueiden pinta-ala ja osuus maa-alasta vaihtelevat alueellisesti. Jos suojelutavoitteeksi asetettaisiin kansallisen Luontopaneelin ehdottama 10 % pinta-alasta jokaisessa maakunnassa, metsien lisäsuojelun tarve olisi suurin Etelä-Karjalassa. Yleisesti Etelä-Suomessa suojelulle olisi lisätarvetta ja 10 % suojelutavoite ylittyy maakunnista vain Lapissa. Vihreä alue: metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa, sininen alue: jo suojellut alueet. Suojelutason tarkastelussa ei ole eritelty metsä- ja kitumaita. Uudet potentiaaliset suojelualueet identifioitiin alueellisella priorisointimallilla. (Forsius ym. 2023).
Martin Forsius / Syke
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Tutkimus: Kotitalouksien sähkönkulutuksen ohjaamiseen tarvitaan viestintää ja lisää automaatiota10.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskus Syke ja energiapalveluyhtiö Väre selvittivät viestinnän vaikutusta kotitalouksien sähkönkulutuksen ajoittamiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että lisätty viestintä sähkön hinnasta saa kotitaloudet siirtämään sähkönkulutustaan edullisemmille tunneille. Avuksi tarvitaan kuitenkin automaatiota ja älyohjausta, jotta paras taloudellinen hyöty saadaan irti.

Finnish Environment Institute’s expertise in nature assessments and the IPBES Plenary9.12.2024 08:30:00 EET | Press release

The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES) will hold its 11th Plenary session from December 10 to 16 in Windhoek, Namibia. The Plenary will consider two landmark assessment reports: the Nexus Assessment, which examines interconnections between global crises in biodiversity, water, food, health and climate change, and the Transformative Change Assessment, focusing on the system shifts required to safeguard nature for a just and sustainable world. These reports bring together the best available scientific evidence from around the world and across knowledge systems, including Indigenous and local knowledge, to support decision-making and action. Several experts from the Finnish Environment Institute (Syke) are actively involved in IPBES’s work.

Syken asiantuntemus luontoarvioinneissa ja IPBES-täysistunnossa9.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES pitää 11. täysistuntonsa 10.–16. joulukuuta Windhoekissa, Namibiassa. Täysistunnon päätteeksi julkaistaan kaksi merkittävää arviointiraporttia: luonnon monimuotoisuuden kytköksiä tarkasteleva kytkösraportti (Nexus Assessment) ja luonnon turvaamisen vaatimaa järjestelmämuutosta tarkasteleva kestävyysmurrosraportti (Transformative Change Assessment). Raportit koostavat tutkimustietoa päätöksenteon ja toiminnan tueksi. IPBESin työssä on mukana myös useita Suomen ympäristökeskuksen (Syken) asiantuntijoita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye