Miten varaudumme lisääntyviin ilmastoriskeihin?

Pohjois-Savon ilmastofoorumissa 16.11. kuultiin herätteleviä tulevaisuuden näkymiä Euroopan ilmastosopimuslähettiläältä Pekka Reinikaiselta. Reinikaisen mukaan ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen yhteisvaikutukset ovat suuria ja muutokset yhteiskuntaan laajoja.

- Jos ennustukset lisääntyvästä kuivuudesta, tulvista, käyttökelpoisen veden puutteesta ja lämpötilan noususta toteutuvat, emmekä onnistu varautumaan ja sopeutumaan ajoissa, käsillä on hallitsematon humanitäärinen hätä ja massapakolaisuus. Ilmasto-ongelmat syntyvät pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta haavoittuvuus ja seuraukset kohdistuvat eteläiselle pallonpuoliskolle. Meidän täytyy ymmärtää oma vastuumme, joka ulottuu joka tapauksessa koko maapallon elinolosuhteisiin, Reinikainen muistutti korostaen, kuinka jokaisen pienilläkin valinnoilla on merkitystä.

Ilmastofoorumin avasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah'n videotervehdys. Tervehdyksessään ministeri Essayah muistutti kuinka lämpötilan kohoaminen ja sään ääri-ilmiöt näkyvät jo nyt elinympäristössämme ja lisäävät riskejä muun muassa maa- ja metsätaloudelle.

- Oikea-aikainen vaikutuksiin varautuminen ja sopeutuminen on vääjäämätöntä ja entistä tärkeämpää, ja vastuu tästä kuuluu kaikille. Elämme ennätyksellisen lämmintä vuotta, jälleen kerran. Kesä 2023 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin, Euroopassa viidenneksi lämpimin, ministeri Essayah huomioi.

Miten varaudumme lisääntyviin ilmastoriskeihin?

Päivän aikana esiteltiin neljä konkreettista esimerkkiä ilmastoriskeihin varautumisesta. Projektipäällikkö Jaakko Lappalainen Navitas Kehitys Oy:ltä kertoi, kuinka Varkauden Ämmäkosken ohitusuoman rakentamisen tavoitteena oli edistää luonnon monimuotoisuutta ja siten myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kuluneen syksyn aikana vedenalaista elämää seuraavassa WWF:n livelähetyksessä on nähty uhanalaisia taimenia, vaikka nousu-uoma rakennettiin vasta vuosi sitten.

Sateisuuden on arvioitu lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä Suomessa erityisesti talvisin. Ponsse Oyj:n vastuullisuusjohtaja Katja Paananen kertoi konkreettisen esimerkin ilmastoriskin realisoitumisesta viime keväältä, jolloin voimakkaat sateet aiheuttivat vahinkoa Vieremän tehtaan tiloihin. Hulevesien ohjaus oli riittämätöntä ja vesi pääsi tulvimaan piha-alueilta tuotantotilojen lattioille.

Keskustelu kävi vilkkaana ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja Tahkon alueen metsien kirjanpainajatuhoista

Ilmastofoorumin yhteydessä järjestettiin neljä työpajaa, joissa keskusteltiin turvallisuusympäristöstä, kuntien sopeutumistyöstä, ihmisten hyvinvoinnista ja Tahkon kirjanpainajakartoituksen tuloksista. Työpajojen tavoite oli lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja tarvittavista toimenpiteistä haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.

- Hyvinvointiin keskittyvässä työpajassa keskustelimme siitä, kuinka terveydenhuollossa voidaan varautua ilmastonmuutokseen ja millaisia vaikutuksia varautumattomuudella on. Tärkeää on tunnistaa ne keinot, joilla on eniten vaikuttavuutta, väitöskirjatutkija ja yrittäjä Iira Tiitta tiivisti.

- Kuulimme aamupäivällä hurjia esimerkkejä maailmalta ja Suomesta millaista tuhoa voi syntyä, jos tuholaislajit pääsevät leviämään metsissämme. On esitetty myös väitteitä, että Tahkolla kirjanpainajat olisivat levinneet luonnonsuojelualueilta, mutta tästä ei ole löydetty tutkimuksissa näyttöä. Työpajassa keskusteliin Tahkolla tehdyn kirjanpainajakartoituksen tuloksista. Tarkoitus on, että yhdessä toimijoiden kanssa käynnistetään hanke, johon haetaan rahoitusta ja käynnistetään metsätalouden suunnittelu ja kartoitetaan ongelman laajuutta, työpajaan osallistunut Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristöylitarkastaja Antti Lammi sanoi.

Pohjois-Savon ilmastofoorumin tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä ilmastotyön laajuudesta ja tarpeesta sekä lisätä yhteistyötä ja konkretiaa. Pohjois-Savon ilmastofoorumia on järjestetty vuodesta 2020 lähtien verkossa ja kasvokkain. Marraskuun tilaisuus oli 13. Pohjois-Savon ilmastofoorumi ja keräsi noin 150 osallistujaa.

Tapahtuman järjestivät Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulun Ilmastokriisi-hanke sekä Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU-hanke), jonka toteuttajina ovat Kuopion kaupunki, SavoGrow Oy, Navitas Kehitys Oy ja Iisalmen kaupunki.

Luontokato, sateisuus, helle, myrskyt - Mitä meille tapahtuu? 

Ilmastonmuutoksen myötä käynnissä on ympäristöjemme laaja-alainen muutos, joka edellyttää olosuhteiden muutosten huomiointia ja tarkastelua kaikessa toiminnassamme. Muutoksia ovat esimerkiksi sään muutokset, mutta myös pidempiaikaiset ilmasto-olosuhteiden muutokset, jotka vaikuttavat luontoon, ihmisiin ja yhteiskuntaan.  

Kesällä 2023 valmistui Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ramboll Finland Oy:ltä tilaama ilmastonmuutoksen riskianalyysi Pohjois-Savon kunnille. Työssä tunnistettiin ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit alueella sekä kuntien ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Kullekin Pohjois-Savon kunnalle laadittiin riskikortti, jonka on tarkoitus tukea kunnan kehitystyötä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja varautumisessa.

Ilmastofoorumissa tarkasteltiin sopeutumista ja riskejä ilmiöiden näkökulmasta.

Pohjois-Savon ilmastoriskianalyysin loppuraportti

Kuntien riskikortit