Väitös: Ruokahävikin vähentäminen ei yksin tee elämäntavasta kestävää – tarvitaan rakenteellisia muutoksia
Maailman väestön ravitseminen planeetan ekologisen kantokyvyn rajoissa edellyttää merkittäviä muutoksia ruokajärjestelmissä, ja ruokahävikin vähentäminen on tästä näkökulmasta välttämätöntä. Hävikin vähentämisellä tavoiteltava kestävyys näyttäytyy kuitenkin perustavien muutosten tavoittelun sijaan nykyisen elämänmuodon turvaamisena.
![Liia-Maria Raippalinna tutki ruokahävikistä käytyä mediakeskustelua.](/data/images/public/69817172/70056136/046b37ec-257a-4261-a477-99d035cd5c0a-w_720.jpg)
FM Liia-Maria Raippalinna selvittää väitöstutkimuksessaan, miten kotitalouksien ruokahävikistä muodostui 2010-luvun Suomessa yhteisesti jaettu tavoite, ja tarkastelee ruokahävikin vähentämistä siinä tuotettavien muutosten näkökulmasta. Tutkimus perustuu Helsingin Sanomien (2010–2017) ruokahävikkiä käsitteleviä kirjoituksiin ja kuluttajavalistustapahtuma Hävikkifestareilta (2017) rekrytoitujen ihmisten haastatteluihin.
Ruokahävikki nousi julkiseen keskusteluun 2010-luvun alussa MTT:n tutkimusten myötä. Tieteelliseen tietoon perustuva ja kestävyystavoitteisiin kytkeytyvä ruokahävikin vähentäminen sekoittui perinteisen kotitalousvalistuksen ihanteisiin. Monimutkaiset kestävyyskysymykset pelkistyivät yksinkertaisiksi arjen toiminnoiksi, ja perinteiset jätteen välttämisen konstit saivat uuden, yhteiskunnallisen merkityksen. Ne tarjoavat helposti lähestyttäviä välineitä kestävyyden edistämiseen, mutta voivat myös ylläpitää valheellisia käsityksiä elämäntavan kestävyydestä.
Yksilön vaikutusmahdollisuudet rajallisia
Mediakeskustelussa on korostettu kuluttajan vastuuta. Rakenteelliset ja poliittiset kysymykset ovat jääneet ulkopuolelle. Koska talouden ja yhteiskunnan toiminta on sidoksissa ylijäämän tuottamiseen, ruokahävikkiä ei kuitenkaan voi poistaa ilman järjestelmätason muutoksia. Nämä tarkoittavat myös kulttuurisia muutoksia, esimerkiksi nykyisten, runsauteen perustuvien ruokakäytäntöjen osalta.
Ruokahävikin vähentämiseen liittyykin toiveita laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta. Arkielämässä ruokahävikin välttäminen mahdollistaa konsumerismin ja siihen liitettävän materiaalitulvan vastustamisen tilanteessa, jossa yksilön vaikutusmahdollisuudet muutoin tuntuvat vähäisiltä. Tästä näkökulmasta ruokahävikin vähentämisessä voisi olla potentiaalia myös radikaalimpaan kestävyyden visiointiin.
Jotta merkittäviä muutoksia voisi tapahtua – ja kansalaiset voisivat osallistua niiden tuottamiseen – heitä koskevan keskustelun tulisi ulottua myös vaikeisiin, koko ruokajärjestelmää ja elämäntapaa koskeviin kysymyksiin.
FM Liia Raippalinnan etnologian ja antropologian väitöskirja "Vastuu, vastarinta ja arkipäiväinen kestävyys. Yhteiskuntaetnologinen tutkimus ruokahävikin vähentämisestä" tarkastetaan 17.11.2023 kello 12.00 Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen salissa H320. Vastaväittäjänä toimii professori Jarno Valkonen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Outi Fingerroos (Jyväskylän yliopisto).
Linkki tutkimukseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9801-1
Taustatietoa:
Raippalinna on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta ja valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan uskontotiede. Väitöksen jälkeen hän jatkaa tutkimustyötä Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen Sodan sumusta -hankkeessa.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö, Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä historian ja etnologian laitos.
Lisätietoja:
Liia-Maria Raippalinna, liia.raippalinna@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston tutkijat kartoittivat maailman sienilajiston ilmanäytteistä11.7.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat huomasivat, että avain luonnon monimuotoisuuden nopeaan ja kustannustehokkaaseen kartoittamiseen on ollut kaiken aikaa aivan silmiemme edessä, mutta samalla näkymättömissä, eli meitä ympäröivässä ilmassa.
QS World University Rankings Europe 2024: Jyväskylän yliopisto mukana Euroopan parhaiden yliopistojen listalla10.7.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston sijoitus Euroopan parhaiden yliopistojen listauksessa säilyi 200 parhaan tuntumassa brittiläisessä yliopistovertailussa (QS World University Rankings Europe). JYU sijoittui vertailussa sijalle 205, kun viime vuoden sijoitus oli 186. Vertailu tehtiin nyt toista kertaa.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2745 uutta opiskelijaa4.7.2024 09:45:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2745 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopussa uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle tunnustusta laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta - AACSB-akkreditointi myönnettiin kuudeksi vuodeksi eteenpäin3.7.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on saanut arvostetun tunnustuksen korkealaatuisesta opetuksestaan ja tutkimuksestaan, kun sille myönnettiin AACSB-akkreditointi kuudeksi vuodeksi eteenpäin. Kauppakorkeakoulun vahvuuksina pidettiin erityisesti sitoutumista vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylästä valmistunut diplomi-insinööri – heti perään valmistuu myös oma puoliso2.7.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylän yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut opiskelija. Susanna opiskeli Jyväskylässä tieto- ja ohjelmistotekniikan diplomi-insinööriohjelmassa ja työskentelee tällä hetkellä Valmetilla. Myös Susannan puoliso Aatu Laitinen valmistuu tänä keväänä diplomi-insinööriksi ensimmäisten joukossa. Tekniikan alan koulutus alkoi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2021.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme