Jyväskylän yliopisto

Väitös: Ruokahävikin vähentäminen ei yksin tee elämäntavasta kestävää – tarvitaan rakenteellisia muutoksia

Jaa

Maailman väestön ravitseminen planeetan ekologisen kantokyvyn rajoissa edellyttää merkittäviä muutoksia ruokajärjestelmissä, ja ruokahävikin vähentäminen on tästä näkökulmasta välttämätöntä. Hävikin vähentämisellä tavoiteltava kestävyys näyttäytyy kuitenkin perustavien muutosten tavoittelun sijaan nykyisen elämänmuodon turvaamisena.

Liia-Maria Raippalinna tutki ruokahävikistä käytyä mediakeskustelua.
Liia-Maria Raippalinna tutki ruokahävikistä käytyä mediakeskustelua.

FM Liia-Maria Raippalinna selvittää väitöstutkimuksessaan, miten kotitalouksien ruokahävikistä muodostui 2010-luvun Suomessa yhteisesti jaettu tavoite, ja tarkastelee ruokahävikin vähentämistä siinä tuotettavien muutosten näkökulmasta. Tutkimus perustuu Helsingin Sanomien (2010–2017) ruokahävikkiä käsitteleviä kirjoituksiin ja kuluttajavalistustapahtuma Hävikkifestareilta (2017) rekrytoitujen ihmisten haastatteluihin.

Ruokahävikki nousi julkiseen keskusteluun 2010-luvun alussa MTT:n tutkimusten myötä.  Tieteelliseen tietoon perustuva ja kestävyystavoitteisiin kytkeytyvä ruokahävikin vähentäminen sekoittui perinteisen kotitalousvalistuksen ihanteisiin. Monimutkaiset kestävyyskysymykset pelkistyivät yksinkertaisiksi arjen toiminnoiksi, ja perinteiset jätteen välttämisen konstit saivat uuden, yhteiskunnallisen merkityksen. Ne tarjoavat helposti lähestyttäviä välineitä kestävyyden edistämiseen, mutta voivat myös ylläpitää valheellisia käsityksiä elämäntavan kestävyydestä.

Yksilön vaikutusmahdollisuudet rajallisia

Mediakeskustelussa on korostettu kuluttajan vastuuta. Rakenteelliset ja poliittiset kysymykset ovat jääneet ulkopuolelle. Koska talouden ja yhteiskunnan toiminta on sidoksissa ylijäämän tuottamiseen, ruokahävikkiä ei kuitenkaan voi poistaa ilman järjestelmätason muutoksia. Nämä tarkoittavat myös kulttuurisia muutoksia, esimerkiksi nykyisten, runsauteen perustuvien ruokakäytäntöjen osalta.

Ruokahävikin vähentämiseen liittyykin toiveita laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta. Arkielämässä ruokahävikin välttäminen mahdollistaa konsumerismin ja siihen liitettävän materiaalitulvan vastustamisen tilanteessa, jossa yksilön vaikutusmahdollisuudet muutoin tuntuvat vähäisiltä. Tästä näkökulmasta ruokahävikin vähentämisessä voisi olla potentiaalia myös radikaalimpaan kestävyyden visiointiin.

Jotta merkittäviä muutoksia voisi tapahtua – ja kansalaiset voisivat osallistua niiden tuottamiseen – heitä koskevan keskustelun tulisi ulottua myös vaikeisiin, koko ruokajärjestelmää ja elämäntapaa koskeviin kysymyksiin.

FM Liia Raippalinnan etnologian ja antropologian väitöskirja "Vastuu, vastarinta ja arkipäiväinen kestävyys. Yhteiskuntaetnologinen tutkimus ruokahävikin vähentämisestä" tarkastetaan 17.11.2023 kello 12.00 Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen salissa H320. Vastaväittäjänä toimii professori Jarno Valkonen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Outi Fingerroos (Jyväskylän yliopisto).

Linkki tutkimukseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9801-1

Taustatietoa:

Raippalinna on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta ja valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan uskontotiede. Väitöksen jälkeen hän jatkaa tutkimustyötä Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen Sodan sumusta -hankkeessa.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö, Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä historian ja etnologian laitos.

Lisätietoja:

Liia-Maria Raippalinna, liia.raippalinna@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Inversio-ongelmia ja minimipintoja (Nurminen)10.6.2024 08:37:13 EEST | Tiedote

Voidaanko pinta-alaa minimoivan pinnan geometriasta saada tietoa tekemällä mittauksia vain pinnan reunalla, näkemättä ollenkaan itse pinnalle? Janne Nurmisen väitöskirjassa etsitään vastauksia tämän kaltaisiin kysymyksiin, joita kutsutaan inversio-ongelmiksi. Laajemmin väitöskirjassa tutkitaan kuvaillun kaltaisia inversio-ongelmia niin sanotuille epälineaarisille osittaisdifferentiaaliyhtälöille.

Väitös: Kulta tarjoaa raakaöljyä vahvemman suojan osakesijoittajille kriisiperiodien aikana7.6.2024 09:48:24 EEST | Tiedote

Missä sijoittajan varat ovat turvassa, kun huonot ajat koittavat? Onko kulta vai raakaöljy parempi turva? Kuinka pankit suojautuivat negatiivisten korkojen aiheuttamaa riskiä vastaan? VTL Juhani Raatikainen tarkastelee väitöskirjassaan osakesijoittajien ja pankkien riskienhallintastrategioita markkinaromahdusten ja muutoin haastavien markkinaolosuhteiden vallitessa. Työssä tutkitaan erityisesti kullan ja raakaöljyn merkitystä osakesijoittajille sekä pankkien liiketoimintastrategioiden muutoksia negatiivisten korkojen periodilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye