Sukulaisia ja ystäviä tavattiin vuonna 2022 aiempaa vähemmän – yksinäisyys lisääntyi
Ystävien kasvokkainen tapaaminen on vähentynyt voimakkaasti, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista elinolotilaston tiedoista. Viime vuonna ystäviä näki vähintään kerran viikossa 45 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä, kun vielä vuonna 2006 ystäviään viikoittain tavanneiden osuus oli 65 prosenttia.
”Jo aiempina vuosina on havaittu lievää laskua ystävien tapaamisessa. Korona kuitenkin romahdutti tapaamiset, eivätkä ne ole palanneet pandemiaa edeltäneelle tasolle”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen kertoo.
Miehet tapaavat ystäviään enemmän kuin naiset. Viime vuonna 49 prosenttia miehistä tapasi ystäviä vähintään viikoittain. Naisilla vastaava osuus oli 40 prosenttia.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna aktiivisimpia ystävien tapaajia ovat nuoret: 16–24-vuotiaista 70 prosenttia tapasi ystäviään vähintään viikoittain vuonna 2022. Myös nuorten keskuudessa tapaamiset ovat vähentyneet merkittävästi, sillä vuonna 2006 osuus oli vielä 91 prosenttia. Kaikkein vähiten ystäviään tapaavat yli 74-vuotiaat.
Elämänvaihe ja sosioekonomisen asema vaikuttavat ystävien tapaamiseen. Eniten ystäviään tapaavat opiskelijat: viime vuonna 69 prosenttia opiskelijoista tapasi ystäviään vähintään viikoittain. Myös opiskelijoiden tapaamiset ovat vähentyneet selvästi aiemmasta.
Uudet tulokset ovat linjassa aiemmin elinolotilastossa havaitun yksinäisyyden yleistymisen kanssa.
”Yksinäisten osuus kasvoi vuonna 2022 kaikissa ikäryhmissä. Eniten yksinäisyys lisääntyi nuorten, 16–24-vuotiaiden keskuudessa. Nuoret ovat eri ikäryhmistä toiseksi yksinäisimpiä – vain kaikkein iäkkäimpien joukossa yksinäisiä on enemmän”, Okkonen sanoo.
Siinä missä kasvokkaiset tapaamiset ovat vähentyneet, puhelimen tai netin välityksellä ystäviin pidetään yhteyttä entiseen tapaa. 71 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä oli viime vuonna yhteydessä ystäviinsä vähintään kerran viikossa muulla tavoin kuin kasvokkain.
”Yhteydenpito muilla keinoilla on yhtä yleistä kuin aiemminkin, mutta kasvokkain tapaaminen on vähentynyt. Samaan aikaan yksinäisyyden tunne ja tyytymättömyys ihmissuhteisiin ovat lisääntyneet”, Okkonen kertoo.
Sukulaisten tapaamiset harventuneet
Myös sukulaisten tapaaminen on vähentynyt selvästi aiemmasta. Vuonna 2022 enää 43 prosenttia tapasi sukulaisiaan vähintään kerran viikossa. Vuonna 2006 osuus oli vielä 60 prosenttia.
”Sukulaisten tapaaminen on vähentynyt jo lähes 20 vuoden ajan, joten väheneminen ei selity ainoastaan koronapandemialla”, Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi kertoo.
Naiset ovat sukulaisten tapaamisessa hieman miehiä aktiivisempia. Viime vuonna 45 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä tapasi sukulaisiaan vähintään viikoittain. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuoremmat tapasivat sukulaisiaan vanhempia ikäryhmiä harvemmin. Eniten sukulaisiaan tapasivat yli 75-vuotiaat. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna maatalousyrittäjät olivat ahkerimpia sukuloijia.
Myös sukulaissuhteita hoidettiin puhelimen ja netin kautta entiseen tapaan. Vähintään viikoittain sukulaisiin piti yhteyttä 78 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä.
Elinolotilaston tutkimusaineisto kerättiin tammi-toukokuussa 2022. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kulttuuritapahtumissa käymistä. Sekin väheni voimakkaasti vuonna 2022, eikä ole sittemmin palautunut koronaa edeltävälle tasolle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisa-Mari OkkonenYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 3408kaisa-mari.okkonen@stat.fiRiitta HanifiTutkija
Puh:029 551 2946riitta.hanifi@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso ohitti suomalaiset – kaikkien palkansaajien joukossa ero on yhä toiseen suuntaan4.11.2024 09:19:32 EET | Tiedote
Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso on viime vuosina ohittanut suomalaistaustaisten tason. Johtajien kohdalla näin on ollut jo aiemmin. Kokonaisuutena ulkomaalaistaustaiset tienaavat silti keskimäärin noin 15 % matalampia tuntipalkkoja kuin suomalaistaustaiset.
Vanhojen asuntojen hinnanlasku hidastui heinä-syyskuussa, asuntokauppa piristyi29.10.2024 08:01:31 EET | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku hidastui edelleen heinä-syyskuussa. Hinnat laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä koko maassa 2,3 % edellisestä vuodesta. Syyskuussa lasku vuodentakaisesta oli 1,2 %. Myös pääkaupunkiseudulla hintojen lasku tasaantui.
Pohjoismaihin matkailtiin kesällä jo enemmän kuin Etelä-Eurooppaan25.10.2024 08:00:43 EEST | Tiedote
Suomalaiset matkailivat menneenä kesänä Etelä-Euroopan sijaan mieluummin naapurimaihin. Etenkin Ruotsi ja Viro vetivät puoleensa matkailijoita, ja myös Norjan-matkailu kiinnosti edelliskesää enemmän. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen suomalaisten matkailu -tilaston kesäkauden kokoavasta julkaisusta.
Vain harvassa kunnassa syntyy enemmän asukkaita kuin kuolee 2040-luvulla24.10.2024 08:03:34 EEST | Tiedote
Tilastoissa havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2035 enää 18 kuntaa, joissa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Tilastokeskuksen torstaina julkaistun väestöennusteen mukaan tällaisia kuntia olisi jäljellä 13 vuonna 2045. Viime vuonna niitä oli 31, mikä sekin tarkoittaa vain noin joka kymmenettä Suomen kunnista.
Nykyinen maahanmuutto ylläpitää väkiluvun kasvua – ei estä huoltosuhteen heikkenemistä24.10.2024 08:01:04 EEST | Tiedote
Nykyisellä maahanmuuton tasolla Suomen väkiluku pysyisi kasvu-uralla vuoteen 2070 asti, mutta alle 15-vuotiaiden määrä laskisi. Työikäisen väestön määrä alkaisi laskea 2050-luvulla. Matalalla syntyvyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kun synnyttävät ikäluokat alkaisivat pienentyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme