Suomalaisten velat pienenivät vuonna 2024
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Suomen asuntokunnilla oli vuoden lopussa velkaa yhteensä 137 miljardia euroa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen velkaantumistilastoon.
”Asuntovelallisilla keskimääräiset velat olivat selvästi suuremmat kuin muulla väestöllä. Suomalaisten velkojen kokonaissummasta yli kaksi kolmasosaa selittyy asuntoveloilla, vaikka asuntovelallisia on vain 28 prosenttia kaikista asuntokunnista”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markku Nieminen kertoo.
Lainakorkoja suomalaiset maksoivat viime vuonna reilut kuusi miljardia euroa. Tämä oli 27 % enemmän kuin edeltävänä vuonna ja noin kaksinkertaisesti 2000-luvun keskiarvoon verrattuna.
Lapsiperheillä eniten velkaa
Elämäntilanne selittää pitkälti suomalaisten velallisuutta. Eniten velkaa on tyypillisesti kahden aikuisen lapsiperheissä. Viime vuonna näistä asuntokunnista velallisia oli 85 %, ja velallisten keskimääräinen velka oli 168 600 euroa.
”Yhden henkilön asuntokunnista velallisia oli sen sijaan vain 37 %. Heillä velkaa oli keskimäärin 49 100 euroa, mikä oli vähiten kaikista asuntokunnista”, Nieminen sanoo.
Lapsiperheissä erityisesti asuntolainan merkitys korostuu. Kahden aikuisen lapsiperheistä noin 70 %:lla oli asuntovelkaa. Yksinasuvien joukossa vastaava osuus oli 15 %.
Elämäntilanteen ohella myös asuinalue vaikuttaa asuntokuntien keskimääräiseen velkasummaan.
Viime vuonna suhteellisesti eniten velkaa oli Ahvenanmaan asuntokunnilla: keskimäärin 130 400 euroa velallista asuntokuntaa kohti. Summa oli yli kaksinkertainen Kymenlaaksoon verrattuna, jossa velat olivat pienimmät.
Eri kunnista suurimmat velat olivat Kauniaisissa, jossa velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli reilut 240 000 euroa. Kaikkein pienimpiä velat olivat puolestaan Savukoskella, noin 37 000 euroa velallista asuntokuntaa kohti.
”Velan määrää selittävät erityisesti asuntojen hintataso, velanmaksukyky ja kunnan ikärakenne. Esimerkiksi Uudellamaalla, jossa asunnot ovat keskimäärin muuta maata kalliimpia, asuntokuntien velkojen yhteissumma vastasi 42:ta prosenttia suomalaisten kaikista veloista, vaikka Uudenmaan osuus Suomen asuntokunnista on vain 31 prosenttia.”
Niemisen mukaan myös tulot ovat yhteydessä velkamääriin.
”Hyvätuloisilla alueilla velat ovat tyypillisesti suurempia kuin sellaisissa kunnissa, joissa keskimääräiset tulot ovat pienempiä.”
Myös velallisten osuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. Vuonna 2024 velallisten osuus suhteessa kaikkiin asuntokuntiin oli suurin Ahvenanmaan Jomalassa, noin 71 %. Suhteellisesti vähiten velallisia oli Rautavaarassa, 28 % kaikista asuntokunnista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku NieminenYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 2519markku.nieminen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Konkurssihakemusten määrä toukokuussa yhä kasvussa – yhtä synkkiä lukuja viimeksi vuonna 199613.6.2025 08:01:22 EEST | Tiedote
Konkursseja pantiin vireille toukokuussa yhteensä 366, mikä on 39 konkurssia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Myös henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä kasvoi selvästi vuodentakaisesta.
Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhrien määrä kasvoi vuonna 202413.6.2025 08:01:17 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli viime vuonna 13 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta. Rikoksissa oli kaikkiaan 12 500 uhria, mikä oli 2 % enemmän kuin vuonna 2023.
Kunta- ja aluevaaleissa äänestivät ahkerimmin hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset6.6.2025 08:03:27 EEST | Tiedote
Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli korkein 71-vuotiaiden ikäryhmässä. Kaikkein vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta matalin äänestysaktiivisuus oli 21-vuotiailla miehillä, 25,2 %.
Yhä useampi pahoinpitelyrikos tehdään päiväsaikaan5.6.2025 08:01:15 EEST | Tiedote
Päiväsaikaan tehtyjen pahoinpitelyjen osuus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Puolenpäivän ja iltapäiväkolmen välillä tapahtuneiden pahoinpitelyjen osuus oli viime vuonna jo 14 %. Tämä oli viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2009.
Suomen talouden kasvukäänne antaa vielä odottaa30.5.2025 08:02:38 EEST | Tiedote
Bruttokansantuotteen volyymi pysyi tammi-maaliskuussa edellisen vuosineljänneksen tasolla. Työpäiväkorjattuna BKT kasvoi 0,8 % vuotta aiemmasta. Samalla kun Suomessa talouskasvu junnasi paikoillaan, Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU-alueen BKT kasvoi 0,3 % edellisestä neljänneksestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme