Headhuntaus kasvoi yli 100 miljoonan markkinaksi – etenkin näille ammattilaisille satelee soittoja

Vuonna 2022 suorahakutoimeksiantoja tehtiin Suomessa 103 miljoonan euron arvosta. Se on 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Markkina oli viime vuonna suurempi kuin koskaan.

Suorahakumarkkina on muutamaa, pääasiassa koronakriisin tuomaa, notkahdusta lukuun ottamatta kasvanut jo pitkään. Suomessa siis headhuntataan osaajia entistä useammin.

Markkinan kehitys selviää työnhakupalvelu Duunitorin ylläpitämästä Suorahakuyritykset-raportista, johon on koottu Suomen suorahakupalveluja tarjoavat yritykset. Niiden tiedot on kerätty julkisista tilinpäätöstiedoista ja yrityksiltä itseltään. Vuosittainen markkinakooste julkaistiin nyt kymmenettä kertaa.

Noin kolmasosa koosteen yrityksistä tekee ainoastaan suorahakua. Muut tarjoavat sen lisäksi muita palveluita, kuten rekrytointia työpaikkailmoituksilla ja henkilöstöpalveluita.

Kaikki keinot on otettava käyttöön

"Suorahaku kasvaa tyypillisesti korkean suhdanteen aikana. Ylipäätään kun taloudella menee hyvin, rekrytointien määrät lisääntyvät. Viime vuoden talouskasvu ja vilkas rekrytointi näkyi myös Duunitorilla avoimien työpaikkailmoitusten poikkeuksellisen korkeassa määrässä", kommentoi Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm.

Nykyisin on yleistä, että tekijöitä etsitään hybridihaun keinoin. Siinä suorahakua yhdistetään tavallisempaan rekrytointiin, jossa osaajia haetaan työpaikkailmoituksilla ja rekrytointimarkkinoinnilla.

"Hybridihaut ovat jo valtavirtaa. Suorahaun ja perinteisen rekrytoinnin raja on hämärtynyt – kilpailussa parhaista osaajista on usein otettava kaikki keinot käyttöön."

Lisäksi moni työnantaja tekee suorahakua, eli kontaktoi sopivia ehdokkaita, omin voimin ostamatta suorahakupalveluja. Tällainen haku ei luonnollisesti näy suorahakumarkkinan koossa.

Näitä ammattilaisia metsästetään usein suorahaulla

Perinteisesti varsinkin johtajia on haettu suorahaun keinoin. Lukuisia aloja riivaava osaajapula on kuitenkin tuonut suorahaun vakiotyökaluksi myös monien muiden tekijöiden etsintään.

"Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kasvanut etenkin suorahaun käyttö asiantuntijoiden rekrytoinneissa. Varsinkin lääkäreitä ja it-osaajia on headhuntattu jo pitkään", Grönholm kertoo.

"Myös sosiaalisen median ja etenkin LinkedInin suosion kasvu on johtanut suorahaun arkipäiväistymiseen. Suorahaku ei enää vaadi samanlaista salapoliisin työtä kuin ennen, vaikka ammattimainen palveluntarjoaja kartoittaa ehdokkaita myös muualta kuin somesta."

Johtajia rekrytoidaan edelleen usein suorahaulla – ja muita ammattilaisia salamyhkäisemmin.

"Suorahaun yleistyminen on riisunut sen perinteistä mystiikkaa. Se kulkee kuitenkin edelleen mukana ylimmän johdon rekrytoinneissa. Ne ovat erityisen herkkiä, ja usein organisaatio haluaa rekrytoida johtajan piilossa kilpailijoiden katseilta. Toisinaan kyse on siitä, että hallitus on vaihtamassa toimitusjohtajaa."

Talous yskii, mutta rekrytoinnin merkitys kasvaa

Tämän vuoden osalta suorahakumarkkina tulee laskemaan talouden epävarmuuden vuoksi, niin kuin rekrytointimarkkina ylipäätään, Grönholm ennustaa. Hän veikkaa pudotuksen olevan jopa toistakymmentä prosenttia eli 10–20 miljoonaa euroa.

"Tällainen pudotus ei tosin tule koskemaan suuryritysten ylintä johtoa rekrytoivia toimistoja. Helsingin pörssissä on viime aikoina ollut käynnissä merkittävä toimitusjohtajapyöritys, kun yli 30 suuryritystä, kuten Finnair, UPM, Valmet ja KONE, on kertonut vaihdoksista."

Taloustilanteen tuomista mutkista huolimatta Grönholm uskoo, että suorahaku jatkaa yleistymistään pitkässä juoksussa.

"Tulevaisuudessa yhä useampi työnantaja tekee suorahakua itse. Lisäksi osaajien houkuttelun tärkeys korostuu ylipäätään monilla toimialoilla. Rekrytoinnilla ja työnantajabrändillä on modernissa työelämässä suuri strateginen merkitys. Suorahaku on yksi osa tätä palettia siinä missä työntekijäkokemuksen ja työnantajakuvan kehittäminen sekä rekrytointimarkkinointi. Ilman sopivia osaajia ei tehdä tuloksia."