Audiomedia Oy

Vuoden 2023 Metsä360 palkinto Arbonautille

16.11.2023 14:00:00 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa

Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa.

Esko Kolli ja Tuomo Kauranne
Esko Kolli ja Tuomo Kauranne

Eino Kolli kannusti kehittämään metsäalan uusia innovaatioita

–Koen palkinnon kannustavana juhlahetkenä koko yritykselle. Näen Arbonautin työssä yhteyden teollisuusneuvos Eino Kollin työhön ja elämään. Hän perusti omana aikanaan työnsä uusiin innovaatioihin ja luovuuteen löytää metsänjalostuksesta uusia arvoja. Se mahdollisti sen elämäntyön, minkä hedelmiä Säätiön apurahojen ja tämän palkinnon muodossa nautimme, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Kauranne.

Metsiä koskevia päätöksiä on tehtävä Kauranteen mukaan luotettavaan tietoon ja dataan perustuen. – Meidän tehtävämme on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon ajantasaista metsävaratietoa. Kartoitamme esimerkiksi monissa Euroopan maissa leviävän metsätuhon laajuutta, jotta sitä voitaisiin torjua ja sen aiheuttamia tuhoja rajata.

–Kuivuus, metsäpalot, myrskytuulet ja lisääntyvät hyönteiskannat muodostavat uhkan kestävälle metsänhoidolle. Pystymme laserkeilauksen ja satelliittikuvien yhteiskäyttöön perustavalla menetelmällä tunnistamaan esimerkiksi yksittäisen hyönteistuhon seurauksena pystyyn kuolleen puun ja luomaan ennusteita tuhojen leviämisestä niiden torjuntaa varten.

Laserkeilauksella tuotettava tieto auttaa Kauranteen mukaan myös metsäpalotilanteissa, joissa tarvitaan karttoja palokohteista, syttyvästä massasta ja asutuksesta. – Kun palontorjujat saavat tällaisen teemakartan, he pystyvät sen perusteella ohjaamaan sammutustoimet kohteisiin ja nopeuttamaan sammutustoimia.

Luotettavan metsävaratiedon tarve kasvussa

Arbonaut tuottaa Kauranteen mukaan tarkempaa ja luotettavampaa laajoja metsäalueita koskevaa perustietoa kuin mikään muu taho maailmassa. – Kun metsän merkitys ilmastotavoitteiden seurauksena on kasvanut kaikkialla, kiinnostus palveluihimme on kasvanut. Metsien arvo ymmärretään globaalisti yhä paremmin.

–Suomessa on maailman paras tieto metsävaroista. Kehittämäämme menetelmää käytetään muun muassa metsien monimuotoisuuden seurantaan. Useissa eri maissa käytössä oleva menetelmä hyödyntää laserkeilausta ja kartta-aineistoja monimuotoisuuden ja taloudellisten hoitotavoitteiden yhteensovittamiseksi.

Vaikka elinympäristöjen monimuotoisuuden mittaaminen koetaan haasteelliseksi, Kauranteen mukaan tärkeät elinympäristöt pystytään tunnistamaan luotettavasti. – Puun tarkkuudella kerättävä tieto mahdollistaa esimerkiksi lahopuun määrän kartoittamisen sekä suojelukohteiksi soveltuvien pientenkin lehtojen ja puronvarsien tunnistamisen, kertoo Kauranne.

–Kartoitamme myös metsien hiilensidontaa, mikä vaatii luotettavaa tietoa lähtötilanteesta ja seurantamenetelmiä muutosten todentamiseksi. Nieluja koskevan päätöksenteon on perustuttava faktoihin ja niiden suhteen Suomessa on hyvä tilanne pitkäaikaisen ja luotettavan Valtakunnan Metsien Inventoinnin ansiosta.

Arbonaut kansainvälistyy vahvasti

Arbonaut on alun pitäen rakentanut toimintansa kansainvälisesti. – Kehittämämme menetelmä sopii eri maihin ja erilaisiin metsätyyppeihin. Kun meillä metsän ja siihen nojaavan teollisuuden merkitys on suuri, toimimme monissa maissa, missä metsän arvot ovat ensi sijassa luontoarvoja. Siksi emme mene kohdemaihin kuten esimerkiksi Borneoon, Kanadaan tai Japaniin ratkomaan suomalaista ongelmaa, vaan toimimaan kohdemaan ehdoilla ja tarpeiden pohjalta.

–Arbonautin menetelmiä käytetään kymmenissä eri maissa ja kansainvälisissä täsmätietoa vaativissa metsäprojekteissa. Tuotamme tietoa muun muassa EU:n komissiolle ja olemme mukana YK:n hallinnoimissa metsähankkeissa. Arbonaut on usein metsäsuunnittelun käyttämän perustiedon luotettavuuden takaaja kaikissa toiminnan piirissä olevissa maissa, muistuttaa Kauranne.

Metsä360 palkinto tukee tulevaisuustyötä

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen, talousneuvos Esko Kollin mukaan Metsä360 palkinnon tavoitteena on nostaa esiin uusia metsän käyttöön ja jalostukseen liittyviä ideoita, innovaatioita ja jalostusarvon nostamisen parissa tehtävää kehitystyötä sekä ennen muuta niiden takana olevia kehittäjiä.

- Tällä työllä on valtava kansantaloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle metsämaalle, jonka metsäteollisuus elää voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Kun perinteisten tuotteiden kysyntä globaalissa markkinassa hiipuu, joudumme kehittämään uusia tuotteita ja ratkaisuja korvaamaan vanhoja.

Kollin mukaan Metsä360 finalisteja yhdisti erityisesti niiden ennakkoluuloton ja innovatiivinen tapa löytää uusia korkean jalostusarvon tuotteita ja ratkaisuja metsästä ja puusta. – Tämä on parasta tulevaisuustyötä. Me haluamme tällä neljättä kertaa jaettavalla palkinnolla katsoa eteenpäin ja vaikuttaa metsäpohjaisen biotalouden uusien mahdollisuuksien löytämiseen, edistää niiden toteutumista ja kannustaa niiden parissa työskenteleviä kehittäjiä.

–Metsät, puupohjaiset uudet tuotteet ja puurakentaminen ovat parhaita ilmastopolitiikan työkaluja. Ne korvaavat fossiilisia ja toimivat pitkäkestoisessa käytössä hiilivarastona elinkaarensa ajan, sanoo Kolli.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuomo Kauranne
tuomo.kauranne@arbonaut.com

Esko Kolli
esko.kolli@kollinsaatio.fi

Kuvat

Esko Kolli
Esko Kolli
Lataa
Tuomo Kauranne
Tuomo Kauranne
Lataa
Esko Kolli ja Tuomo Kauranne
Esko Kolli ja Tuomo Kauranne
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli

Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja

MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli

Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y

Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli

Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot

Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli

Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le

Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli

Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye