Vuoden 2023 Metsä360 palkinto Arbonautille
16.11.2023 14:00:00 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli
Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa.

Eino Kolli kannusti kehittämään metsäalan uusia innovaatioita
–Koen palkinnon kannustavana juhlahetkenä koko yritykselle. Näen Arbonautin työssä yhteyden teollisuusneuvos Eino Kollin työhön ja elämään. Hän perusti omana aikanaan työnsä uusiin innovaatioihin ja luovuuteen löytää metsänjalostuksesta uusia arvoja. Se mahdollisti sen elämäntyön, minkä hedelmiä Säätiön apurahojen ja tämän palkinnon muodossa nautimme, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Kauranne.
Metsiä koskevia päätöksiä on tehtävä Kauranteen mukaan luotettavaan tietoon ja dataan perustuen. – Meidän tehtävämme on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon ajantasaista metsävaratietoa. Kartoitamme esimerkiksi monissa Euroopan maissa leviävän metsätuhon laajuutta, jotta sitä voitaisiin torjua ja sen aiheuttamia tuhoja rajata.
–Kuivuus, metsäpalot, myrskytuulet ja lisääntyvät hyönteiskannat muodostavat uhkan kestävälle metsänhoidolle. Pystymme laserkeilauksen ja satelliittikuvien yhteiskäyttöön perustavalla menetelmällä tunnistamaan esimerkiksi yksittäisen hyönteistuhon seurauksena pystyyn kuolleen puun ja luomaan ennusteita tuhojen leviämisestä niiden torjuntaa varten.
Laserkeilauksella tuotettava tieto auttaa Kauranteen mukaan myös metsäpalotilanteissa, joissa tarvitaan karttoja palokohteista, syttyvästä massasta ja asutuksesta. – Kun palontorjujat saavat tällaisen teemakartan, he pystyvät sen perusteella ohjaamaan sammutustoimet kohteisiin ja nopeuttamaan sammutustoimia.
Luotettavan metsävaratiedon tarve kasvussa
Arbonaut tuottaa Kauranteen mukaan tarkempaa ja luotettavampaa laajoja metsäalueita koskevaa perustietoa kuin mikään muu taho maailmassa. – Kun metsän merkitys ilmastotavoitteiden seurauksena on kasvanut kaikkialla, kiinnostus palveluihimme on kasvanut. Metsien arvo ymmärretään globaalisti yhä paremmin.
–Suomessa on maailman paras tieto metsävaroista. Kehittämäämme menetelmää käytetään muun muassa metsien monimuotoisuuden seurantaan. Useissa eri maissa käytössä oleva menetelmä hyödyntää laserkeilausta ja kartta-aineistoja monimuotoisuuden ja taloudellisten hoitotavoitteiden yhteensovittamiseksi.
Vaikka elinympäristöjen monimuotoisuuden mittaaminen koetaan haasteelliseksi, Kauranteen mukaan tärkeät elinympäristöt pystytään tunnistamaan luotettavasti. – Puun tarkkuudella kerättävä tieto mahdollistaa esimerkiksi lahopuun määrän kartoittamisen sekä suojelukohteiksi soveltuvien pientenkin lehtojen ja puronvarsien tunnistamisen, kertoo Kauranne.
–Kartoitamme myös metsien hiilensidontaa, mikä vaatii luotettavaa tietoa lähtötilanteesta ja seurantamenetelmiä muutosten todentamiseksi. Nieluja koskevan päätöksenteon on perustuttava faktoihin ja niiden suhteen Suomessa on hyvä tilanne pitkäaikaisen ja luotettavan Valtakunnan Metsien Inventoinnin ansiosta.
Arbonaut kansainvälistyy vahvasti
Arbonaut on alun pitäen rakentanut toimintansa kansainvälisesti. – Kehittämämme menetelmä sopii eri maihin ja erilaisiin metsätyyppeihin. Kun meillä metsän ja siihen nojaavan teollisuuden merkitys on suuri, toimimme monissa maissa, missä metsän arvot ovat ensi sijassa luontoarvoja. Siksi emme mene kohdemaihin kuten esimerkiksi Borneoon, Kanadaan tai Japaniin ratkomaan suomalaista ongelmaa, vaan toimimaan kohdemaan ehdoilla ja tarpeiden pohjalta.
–Arbonautin menetelmiä käytetään kymmenissä eri maissa ja kansainvälisissä täsmätietoa vaativissa metsäprojekteissa. Tuotamme tietoa muun muassa EU:n komissiolle ja olemme mukana YK:n hallinnoimissa metsähankkeissa. Arbonaut on usein metsäsuunnittelun käyttämän perustiedon luotettavuuden takaaja kaikissa toiminnan piirissä olevissa maissa, muistuttaa Kauranne.
Metsä360 palkinto tukee tulevaisuustyötä
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen, talousneuvos Esko Kollin mukaan Metsä360 palkinnon tavoitteena on nostaa esiin uusia metsän käyttöön ja jalostukseen liittyviä ideoita, innovaatioita ja jalostusarvon nostamisen parissa tehtävää kehitystyötä sekä ennen muuta niiden takana olevia kehittäjiä.
- Tällä työllä on valtava kansantaloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle metsämaalle, jonka metsäteollisuus elää voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Kun perinteisten tuotteiden kysyntä globaalissa markkinassa hiipuu, joudumme kehittämään uusia tuotteita ja ratkaisuja korvaamaan vanhoja.
Kollin mukaan Metsä360 finalisteja yhdisti erityisesti niiden ennakkoluuloton ja innovatiivinen tapa löytää uusia korkean jalostusarvon tuotteita ja ratkaisuja metsästä ja puusta. – Tämä on parasta tulevaisuustyötä. Me haluamme tällä neljättä kertaa jaettavalla palkinnolla katsoa eteenpäin ja vaikuttaa metsäpohjaisen biotalouden uusien mahdollisuuksien löytämiseen, edistää niiden toteutumista ja kannustaa niiden parissa työskenteleviä kehittäjiä.
–Metsät, puupohjaiset uudet tuotteet ja puurakentaminen ovat parhaita ilmastopolitiikan työkaluja. Ne korvaavat fossiilisia ja toimivat pitkäkestoisessa käytössä hiilivarastona elinkaarensa ajan, sanoo Kolli.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Kauranne
tuomo.kauranne@arbonaut.com
Esko Kolli
esko.kolli@kollinsaatio.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsänhoitotieteen tohtori Anneli Jalkanen: Metsäkeskustelu vilisee väärinymmärryksiä17.4.2026 13:10:36 EEST | Artikkeli
Metsäkeskustelusta puuttuu kokonaiskuva Julkista metsäkeskustelua yleisökirjoitusten pohjalta tutkineen metsänhoitotieteen tohtorin Anneli Jalkasen mukaan keskustelussa esiintyy paljon väärinymmärryksiä ja siitä puuttuu kokonaiskuva. – Harhaanjohtavia väitteitä ja väärinymmärryksiä esiintyy eniten luontokatoa, ilmastopolitiikkaa, jatkuvaa kasvatusta ja metsätalouden taloudellista merkitystä käsittelevissä teemoissa. Nämä aiheet herättävät eniten keskustelua ja niihin liittyy toistuvia vääriä käsityksiä, mikä johtuu usein perustiedon puutteesta maallikkojen keskuudessa. Metsäkeskustelussa ympäristökysymykset saavat huomattavasti Jalkasen mukaan enemmän huomiota kuin metsätalouden talousnäkökulma. – Tämä johtuu tietoisesta linjauksesta, jossa valtamedia pyrkii olemaan vastavoima “vahvalle metsälobbareiden asialle”. Vaikka yleisön kommenteissa tulivat esiin metsien työllisyys- ja talousvaikutukset, osalla lukijoista vaikutti olevan epäluottamusta metsätalouden toimijoiden viestintää kohta
Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaisi merkittävään metsien hakkuuvuotoon Euroopasta8.4.2026 09:35:10 EEST | Artikkeli
Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli
Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


