Vuoden 2023 Metsä360 palkinto Arbonautille
Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa.

Eino Kolli kannusti kehittämään metsäalan uusia innovaatioita
–Koen palkinnon kannustavana juhlahetkenä koko yritykselle. Näen Arbonautin työssä yhteyden teollisuusneuvos Eino Kollin työhön ja elämään. Hän perusti omana aikanaan työnsä uusiin innovaatioihin ja luovuuteen löytää metsänjalostuksesta uusia arvoja. Se mahdollisti sen elämäntyön, minkä hedelmiä Säätiön apurahojen ja tämän palkinnon muodossa nautimme, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Kauranne.
Metsiä koskevia päätöksiä on tehtävä Kauranteen mukaan luotettavaan tietoon ja dataan perustuen. – Meidän tehtävämme on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon ajantasaista metsävaratietoa. Kartoitamme esimerkiksi monissa Euroopan maissa leviävän metsätuhon laajuutta, jotta sitä voitaisiin torjua ja sen aiheuttamia tuhoja rajata.
–Kuivuus, metsäpalot, myrskytuulet ja lisääntyvät hyönteiskannat muodostavat uhkan kestävälle metsänhoidolle. Pystymme laserkeilauksen ja satelliittikuvien yhteiskäyttöön perustavalla menetelmällä tunnistamaan esimerkiksi yksittäisen hyönteistuhon seurauksena pystyyn kuolleen puun ja luomaan ennusteita tuhojen leviämisestä niiden torjuntaa varten.
Laserkeilauksella tuotettava tieto auttaa Kauranteen mukaan myös metsäpalotilanteissa, joissa tarvitaan karttoja palokohteista, syttyvästä massasta ja asutuksesta. – Kun palontorjujat saavat tällaisen teemakartan, he pystyvät sen perusteella ohjaamaan sammutustoimet kohteisiin ja nopeuttamaan sammutustoimia.
Luotettavan metsävaratiedon tarve kasvussa
Arbonaut tuottaa Kauranteen mukaan tarkempaa ja luotettavampaa laajoja metsäalueita koskevaa perustietoa kuin mikään muu taho maailmassa. – Kun metsän merkitys ilmastotavoitteiden seurauksena on kasvanut kaikkialla, kiinnostus palveluihimme on kasvanut. Metsien arvo ymmärretään globaalisti yhä paremmin.
–Suomessa on maailman paras tieto metsävaroista. Kehittämäämme menetelmää käytetään muun muassa metsien monimuotoisuuden seurantaan. Useissa eri maissa käytössä oleva menetelmä hyödyntää laserkeilausta ja kartta-aineistoja monimuotoisuuden ja taloudellisten hoitotavoitteiden yhteensovittamiseksi.
Vaikka elinympäristöjen monimuotoisuuden mittaaminen koetaan haasteelliseksi, Kauranteen mukaan tärkeät elinympäristöt pystytään tunnistamaan luotettavasti. – Puun tarkkuudella kerättävä tieto mahdollistaa esimerkiksi lahopuun määrän kartoittamisen sekä suojelukohteiksi soveltuvien pientenkin lehtojen ja puronvarsien tunnistamisen, kertoo Kauranne.
–Kartoitamme myös metsien hiilensidontaa, mikä vaatii luotettavaa tietoa lähtötilanteesta ja seurantamenetelmiä muutosten todentamiseksi. Nieluja koskevan päätöksenteon on perustuttava faktoihin ja niiden suhteen Suomessa on hyvä tilanne pitkäaikaisen ja luotettavan Valtakunnan Metsien Inventoinnin ansiosta.
Arbonaut kansainvälistyy vahvasti
Arbonaut on alun pitäen rakentanut toimintansa kansainvälisesti. – Kehittämämme menetelmä sopii eri maihin ja erilaisiin metsätyyppeihin. Kun meillä metsän ja siihen nojaavan teollisuuden merkitys on suuri, toimimme monissa maissa, missä metsän arvot ovat ensi sijassa luontoarvoja. Siksi emme mene kohdemaihin kuten esimerkiksi Borneoon, Kanadaan tai Japaniin ratkomaan suomalaista ongelmaa, vaan toimimaan kohdemaan ehdoilla ja tarpeiden pohjalta.
–Arbonautin menetelmiä käytetään kymmenissä eri maissa ja kansainvälisissä täsmätietoa vaativissa metsäprojekteissa. Tuotamme tietoa muun muassa EU:n komissiolle ja olemme mukana YK:n hallinnoimissa metsähankkeissa. Arbonaut on usein metsäsuunnittelun käyttämän perustiedon luotettavuuden takaaja kaikissa toiminnan piirissä olevissa maissa, muistuttaa Kauranne.
Metsä360 palkinto tukee tulevaisuustyötä
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen, talousneuvos Esko Kollin mukaan Metsä360 palkinnon tavoitteena on nostaa esiin uusia metsän käyttöön ja jalostukseen liittyviä ideoita, innovaatioita ja jalostusarvon nostamisen parissa tehtävää kehitystyötä sekä ennen muuta niiden takana olevia kehittäjiä.
- Tällä työllä on valtava kansantaloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle metsämaalle, jonka metsäteollisuus elää voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Kun perinteisten tuotteiden kysyntä globaalissa markkinassa hiipuu, joudumme kehittämään uusia tuotteita ja ratkaisuja korvaamaan vanhoja.
Kollin mukaan Metsä360 finalisteja yhdisti erityisesti niiden ennakkoluuloton ja innovatiivinen tapa löytää uusia korkean jalostusarvon tuotteita ja ratkaisuja metsästä ja puusta. – Tämä on parasta tulevaisuustyötä. Me haluamme tällä neljättä kertaa jaettavalla palkinnolla katsoa eteenpäin ja vaikuttaa metsäpohjaisen biotalouden uusien mahdollisuuksien löytämiseen, edistää niiden toteutumista ja kannustaa niiden parissa työskenteleviä kehittäjiä.
–Metsät, puupohjaiset uudet tuotteet ja puurakentaminen ovat parhaita ilmastopolitiikan työkaluja. Ne korvaavat fossiilisia ja toimivat pitkäkestoisessa käytössä hiilivarastona elinkaarensa ajan, sanoo Kolli.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Kauranne
tuomo.kauranne@arbonaut.com
Esko Kolli
esko.kolli@kollinsaatio.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme