Audiomedia Oy

Vuoden 2023 Metsä360 palkinto Arbonautille

Jaa

Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa.

Esko Kolli ja Tuomo Kauranne
Esko Kolli ja Tuomo Kauranne

Eino Kolli kannusti kehittämään metsäalan uusia innovaatioita

–Koen palkinnon kannustavana juhlahetkenä koko yritykselle. Näen Arbonautin työssä yhteyden teollisuusneuvos Eino Kollin työhön ja elämään. Hän perusti omana aikanaan työnsä uusiin innovaatioihin ja luovuuteen löytää metsänjalostuksesta uusia arvoja. Se mahdollisti sen elämäntyön, minkä hedelmiä Säätiön apurahojen ja tämän palkinnon muodossa nautimme, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Kauranne.

Metsiä koskevia päätöksiä on tehtävä Kauranteen mukaan luotettavaan tietoon ja dataan perustuen. – Meidän tehtävämme on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon ajantasaista metsävaratietoa. Kartoitamme esimerkiksi monissa Euroopan maissa leviävän metsätuhon laajuutta, jotta sitä voitaisiin torjua ja sen aiheuttamia tuhoja rajata.

–Kuivuus, metsäpalot, myrskytuulet ja lisääntyvät hyönteiskannat muodostavat uhkan kestävälle metsänhoidolle. Pystymme laserkeilauksen ja satelliittikuvien yhteiskäyttöön perustavalla menetelmällä tunnistamaan esimerkiksi yksittäisen hyönteistuhon seurauksena pystyyn kuolleen puun ja luomaan ennusteita tuhojen leviämisestä niiden torjuntaa varten.

Laserkeilauksella tuotettava tieto auttaa Kauranteen mukaan myös metsäpalotilanteissa, joissa tarvitaan karttoja palokohteista, syttyvästä massasta ja asutuksesta. – Kun palontorjujat saavat tällaisen teemakartan, he pystyvät sen perusteella ohjaamaan sammutustoimet kohteisiin ja nopeuttamaan sammutustoimia.

Luotettavan metsävaratiedon tarve kasvussa

Arbonaut tuottaa Kauranteen mukaan tarkempaa ja luotettavampaa laajoja metsäalueita koskevaa perustietoa kuin mikään muu taho maailmassa. – Kun metsän merkitys ilmastotavoitteiden seurauksena on kasvanut kaikkialla, kiinnostus palveluihimme on kasvanut. Metsien arvo ymmärretään globaalisti yhä paremmin.

–Suomessa on maailman paras tieto metsävaroista. Kehittämäämme menetelmää käytetään muun muassa metsien monimuotoisuuden seurantaan. Useissa eri maissa käytössä oleva menetelmä hyödyntää laserkeilausta ja kartta-aineistoja monimuotoisuuden ja taloudellisten hoitotavoitteiden yhteensovittamiseksi.

Vaikka elinympäristöjen monimuotoisuuden mittaaminen koetaan haasteelliseksi, Kauranteen mukaan tärkeät elinympäristöt pystytään tunnistamaan luotettavasti. – Puun tarkkuudella kerättävä tieto mahdollistaa esimerkiksi lahopuun määrän kartoittamisen sekä suojelukohteiksi soveltuvien pientenkin lehtojen ja puronvarsien tunnistamisen, kertoo Kauranne.

–Kartoitamme myös metsien hiilensidontaa, mikä vaatii luotettavaa tietoa lähtötilanteesta ja seurantamenetelmiä muutosten todentamiseksi. Nieluja koskevan päätöksenteon on perustuttava faktoihin ja niiden suhteen Suomessa on hyvä tilanne pitkäaikaisen ja luotettavan Valtakunnan Metsien Inventoinnin ansiosta.

Arbonaut kansainvälistyy vahvasti

Arbonaut on alun pitäen rakentanut toimintansa kansainvälisesti. – Kehittämämme menetelmä sopii eri maihin ja erilaisiin metsätyyppeihin. Kun meillä metsän ja siihen nojaavan teollisuuden merkitys on suuri, toimimme monissa maissa, missä metsän arvot ovat ensi sijassa luontoarvoja. Siksi emme mene kohdemaihin kuten esimerkiksi Borneoon, Kanadaan tai Japaniin ratkomaan suomalaista ongelmaa, vaan toimimaan kohdemaan ehdoilla ja tarpeiden pohjalta.

–Arbonautin menetelmiä käytetään kymmenissä eri maissa ja kansainvälisissä täsmätietoa vaativissa metsäprojekteissa. Tuotamme tietoa muun muassa EU:n komissiolle ja olemme mukana YK:n hallinnoimissa metsähankkeissa. Arbonaut on usein metsäsuunnittelun käyttämän perustiedon luotettavuuden takaaja kaikissa toiminnan piirissä olevissa maissa, muistuttaa Kauranne.

Metsä360 palkinto tukee tulevaisuustyötä

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen, talousneuvos Esko Kollin mukaan Metsä360 palkinnon tavoitteena on nostaa esiin uusia metsän käyttöön ja jalostukseen liittyviä ideoita, innovaatioita ja jalostusarvon nostamisen parissa tehtävää kehitystyötä sekä ennen muuta niiden takana olevia kehittäjiä.

- Tällä työllä on valtava kansantaloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle metsämaalle, jonka metsäteollisuus elää voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Kun perinteisten tuotteiden kysyntä globaalissa markkinassa hiipuu, joudumme kehittämään uusia tuotteita ja ratkaisuja korvaamaan vanhoja.

Kollin mukaan Metsä360 finalisteja yhdisti erityisesti niiden ennakkoluuloton ja innovatiivinen tapa löytää uusia korkean jalostusarvon tuotteita ja ratkaisuja metsästä ja puusta. – Tämä on parasta tulevaisuustyötä. Me haluamme tällä neljättä kertaa jaettavalla palkinnolla katsoa eteenpäin ja vaikuttaa metsäpohjaisen biotalouden uusien mahdollisuuksien löytämiseen, edistää niiden toteutumista ja kannustaa niiden parissa työskenteleviä kehittäjiä.

–Metsät, puupohjaiset uudet tuotteet ja puurakentaminen ovat parhaita ilmastopolitiikan työkaluja. Ne korvaavat fossiilisia ja toimivat pitkäkestoisessa käytössä hiilivarastona elinkaarensa ajan, sanoo Kolli.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tuomo Kauranne
tuomo.kauranne@arbonaut.com

Esko Kolli
esko.kolli@kollinsaatio.fi

Kuvat

Esko Kolli
Esko Kolli
Lataa
Tuomo Kauranne
Tuomo Kauranne
Lataa
Esko Kolli ja Tuomo Kauranne
Esko Kolli ja Tuomo Kauranne
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Tutkimusjohtaja Taija Hämäläinen: Fossiilisten vaihtoehdot löytyvät puusta10.9.2025 09:31:04 EEST | Artikkeli

Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. –Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. –Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia o

Metsäkeskuksen Pekka Pennanen: Kaavoitusta ei tule käyttää metsäsuojelun välineenä1.9.2025 13:16:19 EEST | Artikkeli

Suomen tiheimmin asutulla alueella Uudellamaalla metsätaloutta haastavat väestönkasvu, infrarakentaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja siirtoverkkojen laajennus. Arvioiden mukaan alueella menetetään vuosittain noin 1 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Nämä menetykset ovat usein pysyviä, koska rakentamisen alle jäänyt metsä ei palaudu metsätalouskäyttöön. –Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittaminen on yhä monimutkaisempaa, kun kaavoituksessa on otettava huomioon samanaikaisesti asumisen, liikenteen, energiantuotannon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä, sanoo elinkeinopäällikkö Pekka Pennanen Metsäkeskuksesta. Metsien suojeluun kannustetaan Pennasen mukaan vapaaehtoisuuden kautta. –Metsäkeskuksen linja on, että suojelutoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaavat ole ensisijainen suojelun väline. Tavoitteena on, että metsänomistajalle korvataan taloudellinen menetys, mikä tukee myös oma

Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen21.8.2025 09:30:56 EEST | Artikkeli

Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt

Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa13.8.2025 10:47:20 EEST | Artikkeli

Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin. – Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa. –Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye