Metsäbiotalouden tiedepaneelin pj. Antti Asikainen: EU:n sääntelyviidakko luo epävarmuutta metsäalalle
EU:n metsiin vaikuttavien 80 aloitteen yhteisvaikutuksia ei arvioitu
Metsäbiotalouden tiedepaneeli selvitti EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen vaikutuksia metsäbiotalouteen Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. – Ongelma on se, että sääntelyviidakko luo ylimääräistä epävarmuutta metsänomistajien ja investorien keskuudessa. Sääntelyn kansallinen toimeenpano tuottaa toivottujen vaikutusten lisäksi myös kielteisiä vaikutuksia.
–Tämä on seurausta siitä, että EU:n metsien käyttöön liittyvien yli 80 politiikkatoimen yhteisvaikutuksia metsäbiotalouteen ei ole systemaattisesti arvioitu, sanoo Tiedepaneelin puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.
EU:n velvoittava metsiä koskeva sääntely on Asikaisen mukaan lisääntynyt vuodesta 2019 alkaen, kun ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat nousseet sääntelyn keskiöön. – EU - sääntelyn kohteet ja tavoitteet eivät nouse ensi sijassa metsäbiotalouden tarpeista, vaan maataloussektorilta. Tämä näkyy esimerkiksi metsäkato- ja ennallistamisasetusten perusteluissa ja painotuksissa.
EU:n metsäsääntelyn vaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti Suomeen
Kun Suomi on EU:n metsävaltaisimpia maita ja metsäteollisuuden rooli on kansantaloudessa keskeinen, Asikaisen mukaan EU:n aloitteiden vaikutukset osuvat Suomeen erityisen voimakkaasti. – Sääntelyn seurauksena puuntuotannon edellytykset kiristyvät, ja metsänomistajien sekä teollisuuden on sopeuduttava samanaikaisesti hiilinielutavoitteisiin, biodiversiteetin turvaamiseen ja bioenergian kestävyysvaatimuksiin. Tämä monikerroksinen paine voi heikentää kilpailukykyä ja lisätä epävarmuutta.
–EU:ssa metsäsääntelyä tehdään sirpaloituneesti useiden eri politiikkasektorien kautta, jolloin kokonaisvaikutusten hahmottaminen on vaikeaa. Jotta sääntely tukisi eri tavoitteita mahdollisimman hyvin, tarvitaan systemaattista yhteisvaikutusten arviointia, ja vaikutuksia olisi arvioitava myös EU:n ulkopuolella. Muuten voi käydä niin, että metsien käyttö vähenee EU:ssa ja Suomessa, mutta lisääntyy muualla maailmassa, jolloin tavoitteiden globaali hyöty jää rajalliseksi.
Kun komissio ei toteuta maakohtaisia perusteellisia vaikutusanalyysejä, se lähettää säädökset keskeneräisinä jäsenmaille kommentoitaviksi. – Vaikutusarviot jäävät jäsenmaiden ja niiden asiantuntijaorganisaatioiden vastuulle. Näitä komissio sitten toivon mukaan käyttää säädösvalmistelun viimeistelyssä, sanoo Asikainen.
Ennallistamisen toimenpidekustannukset voivat nousta jopa 19 miljardiin euroon
Luken tekemän arvion mukaan luontotyyppien ennallistamisvelvoite kohdistuisi Suomessa noin 2–6 miljoonaan hehtaariin, ja toimenpidekustannukset voivat nousta jopa 19 miljardiin euroon vuoteen 2050 mennessä.
–Raportissa tarkastellun vaikutusten arvioinnin mukaan, ennallistamistoimista aiheutuvat käyttörajoitukset voisivat vähentää yksityismetsien tuloja jopa 173 miljoonalla eurolla vuosittain. Kun vaikutukset ovat vielä suurelta osin epävarmoja, se lisää kansallisen toimeenpanon riskejä, muistuttaa Asikainen.
Asikaisen mukaan erityisesti ennallistamisasetuksen kansallisessa toimeenpanossa vaikutusarviot ovat hyvänä tukena, kun pyritään tekemään sekä vaikuttavaa, kohdistettua ennallistamista, että välttämään mahdolliset metsäbiotalouteen kohdistuvat negatiiviset vaikutukset. – Tiedepaneelin valmisteilla oleva raportti vertaileekin keskenään eri ennallistamisskenaarioita sekä metsäsektori- että kansantalousvaikutusten näkökulmasta.
Hakkuurajoituksista seuraa hakkuuvuotoja EU:n ulkopuolelle
LULUCF-asetus liittää metsät tiiviiksi osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa. Ilmastopaneelin raportin mukaan vuoden 2030 LULUCF-velvoitteen saavuttamiseksi hakkuita olisi vähennettävä 62 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä, mikä olisi huomattava lasku nykyisestä noin 75 miljoonan kuutiometrin tasosta.
– Raportissa tarkasteltujen tutkimusten mukaan hakkuiden vähentämisestä EU:ssa voi aiheutua riski hakkuiden osittaiseen siirtymiseen EU:n ulkopuolelle. Nämä tutkimukset perustuivat skenaariomallinnuksiin, joiden mukaan noin 70 prosenttia EU:ssa vähennetyistä hakkuista kompensoitiin kasvavina hakkuina EU:n ulkopuolella, mikä heikentää globaalia ilmastovaikutusta, muistuttaa Asikainen.
EU:n ilmastopolitiikan kautta tapahtuva ohjaus metsäpolitiikkaa kasvanut
Hankkeen päätutkijan, Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Siiskosen mukaan yksittäisten politiikkatoimien vaikutuksia on kyllä arvioitu, mutta usein kapealaisesti ja vain tiettyyn osa-alueeseen, kuten ilmastovaikutuksiin, keskittyen.
– Sen sijaan politiikkatoimien yhteisvaikutuksia on tarkasteltu vähän vain yksittäisissä tutkimuksissa. Yhteisvaikutuksia tarkastelleen tutkimuksen mukaan usean EU:n ohjauskeinon yhteisvaikutukset voivat nostaa puunkorjuun kustannuksia 18 prosenttia ja siten heikentää metsätalouden kannattavuutta.
Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, sen eri politiikkasektorien ohjauskeinot vaikuttavat Siiskosen mukaan yhä voimakkaammin metsien käyttöön myös Suomessa.
– Vaikka metsäpolitiikkaa kuuluu kansalliseen toimivaltaan, edellisen komission kaudella EU:n ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikan kautta tapahtuva ohjaus on kasvanut.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Asikainen, antti.asikainen@luke.fi
Hanna Siiskonen, hanna.siiskonen1@uef.fi
Kuvat
Lisätietoa julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen: Lapin metsänomistaja suojelun ja mainehaittojen ristipaineessa4.11.2025 11:46:57 EET | Artikkeli
Metsäomistajat ajettu ahtaalle Metsähoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen kuvaa Lapin metsätalouden olevan keskellä monikerroksista murrosta. – Samalla kun valtaosa erityisesti Ylä-Lapin alueen metsistä on jo suojeltu, yksityismetsien omistajat kamppailevat epävarmuuden, ristiriitaisten odotusten ja metsätalouden käytössä olevien alueiden pienenemisen kanssa. –Tilannetta mutkistaa, että metsätalouden rinnalla kulkevat poronhoito, saamelaiskulttuuri, matkailu ja kaivosteollisuus. Tuloksena on vyyhti, jossa yksittäinen metsänomistaja joutuu tasapainoilemaan monenlaisten paineiden alla. Heikkosen mukaan Lapin metsäkeskustelu on kärjistynyt tavalla, joka syö luottamusta ja vaikeuttaa arjen työtä. – Metsäkeskustelu on turhauttavaa ja kuplautunutta. Siinä on vastakkainasettelua ja poteroihin kaivautumista, mikä ei vie yhteisiä asioita eteenpäin. Välillä tuntuu, että kärjistäminen on jopa tarkoitushakuista. –Ylä-Lapin FSC-sertifiointiin liittynyt kiista toi tämän näkyvästi esi
Metsä360 palkintoehdokas Woodio - Suomalainen biomateriaali haastaa keramiikan22.10.2025 08:15:00 EEST | Artikkeli
Lahtelainen Woodio on tullut tunnetuksi siitä, että se valmistaa puupohjaisia kylpyhuonekalusteita. –Yhdistämällä materiaaliteknologia, muotoilu ja vastuullisuus voidaan luoda täysin uusi teollinen kategoria. Puu voi olla osa modernia ja kestävää elämää myös märkätiloissa kuten kylpyhuoneissa, kuvailee Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. –Uuden puupohjaisen komposiittimateriaalin lisäksi olemme kehittäneet uudenlaisen tavan ajatella designia, jossa hiilineutraalius ja estetiikka ovat yhtä tärkeitä. Tulevaisuuden kuluttajat ja suunnittelijat haluavat tuotteita, jotka näyttävät hyviltä, kestävät aikaa ja tukevat planeetan hyvinvointia. Suomalaisen metsän sivuvirtojen jalostaminen korkealaatuisiksi tuotteiksi saa vastakaikua etenkin ympäristötietoisissa kuluttajaryhmissä. Koskenojan mukaan yrityksen ydininnovaatio on maailman ensimmäinen täysin vedenpitävä puukomposiitti, joka valmistetaan pääosin puuhakkeesta. –Materiaali on kevyempi ja lämpimämpi kuin perinteinen kivi tai keram
Metsä360 palkintoehdokas Nordtreat Biopohjainen palonsuoja-aine edistää puurakentamista15.10.2025 08:56:17 EEST | Artikkeli
Puurakentamisen tiukat paloluokkavaatimukset olivat kannustin kemianyhtiö Nordtreatille biopohjaisen palosuojausteknologian kehittämiseen. – Halusimme kehittää palonsuojaratkaisun, mikä mahdollistaa puun käytön rakennusmääräysten mukaisesti vaativissakin rakennuskohteissa, sanoo toimitusjohtaja Outi Kallio. –Kehittämämme palosuojakäsittelyt täyttävät eurooppalaiset paloluokitukset säilyttäen puun luonnollisen kauneuden ja kestävyyden. Tuote tarjoaa rakennuttajille, arkkitehdeille ja urakoitsijoille varmuutta, joka edistää ekologista ja kestävää puurakentamista. Kehitys-, sertifiointi- ja testausvaiheen jälkeen tuote on nyt Kallion mukaan kasvu- ja kansainvälistämisvaiheessa. – Kehittämämme tuote on biopohjainen ja täysin myrkytön ilman fossiilisia haitallisia aineita, ja se sopii ekologisen massiivipuun käyttöön vaativissakin teollisuus- ja infrastruktuurikohteiden rakentamisessa. – Yksi palonsuojatuote yhdistää palosuojauksen ja esteettisen puun luonteen säilyttävän pintakäsittelyn, m
Metsä360 palkintoehdokas VVR Wood – Teollisen puurakentamisen edelläkävijä8.10.2025 09:49:50 EEST | Artikkeli
Heinolassa toimiva VVR Wood on edelläkävijä suurimittakaavaisten puurakennushankkeiden toteuttamisessa. Yrityksen erikoisosaaminen kattaa muun muassa monikerroksisten puutalojen, koulurakennusten ja varhaiskasvatuksen tilojen suunnittelun ja toteutuksen.
Taloustutkimus tutki: Metsäammattilaisten tyytymättömyys metsäuutisointiin kasvanut merkittävästi2.10.2025 09:32:36 EEST | Artikkeli
Kielteinen metsäuutisointi romahduttanut metsäalalla työskentelevien työhyvinvoinnin Taloustutkimuksen metsäammattilaisten keskuudessa tekemä ”Metsät ja media” tutkimus osoittaa valtamedian negatiivisen metsäuutisoinnin vaikuttavan heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa. – Metsäuutisoinnin ja -keskustelun sävy koetaan ammattilaisia syyllistäväksi. Yksittäisiä virheitä pelätään ja ne paisuvat julkisuudessa koko ammattikuntaa leimaaviksi. Omasta ammatista jopa vaietaan ja työntekijöiden saannista alalle kannetaan huolta, tulkitsee tutkimustuloksia Taloustutkimus Oy:ssä tutkimuksen toteutuksesta vastannut tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä. –Työhyvinvoinnin heikentyminen on romahtanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä vaikuttaa ihmisten haluun ja kykyyn työskennellä alalla sekä vähentää halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun. Pelko maalittamisesta sosiaalisessa mediassa on todellinen. Vastausten suuri määrä osoittaa tilanteen ahdistavan alalla työskenteleviä. Töyrylän mukaan me
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme