Ennakkotieto: Kuntien ilmastopäästöt laskivat 2,7 prosenttia vuonna 2022

21.11.2023 09:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022 pylväinä esitettynä. Asia esitetään pääpiirteissään tiedotetekstissä. — Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. **Syke Ei julkaisurajoituksia. Lähde mainittava.**

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kuntien vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt laskivat 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna päästöt ovat laskeneet 29,6 prosenttia. Vuonna 2022 suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne (28,4 % kokonaispäästöistä), maatalous (20,3 %) ja kaukolämmön tuotanto (15,2 %).

Vuoden 2022 tuloksissa näkyivät Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset. Tämä oli nähtävissä erityisesti energiasektorilla, jossa kaukolämmön tuotannon päästöintensiteetti kasvoi hieman. Ukrainan sodan vaikutuksesta maakaasun ja puupolttoaineiden käyttöä korvattiin kivihiilellä ja turpeella. Kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat noin 2,3 prosenttia vähentyneestä energiakulutuksesta huolimatta.

Sähkön käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Tähän vaikutti myönteisesti energiankulutuksen väheneminen. Vaikka kivihiilen käyttö kasvoi, pienensi lisääntynyt tuulivoimatuotanto sähkön tuotannon päästöintensiteettiä.

Tieliikenteessä myönteistä päästökehitystä ajoi ajoneuvokannan sähköistyminen ja ajosuoritteiden eli ajettujen kilometrien väheneminen. Toisaalta edellisvuotta pienempi polttoaineiden biokomponenttien osuus kasvatti kasvihuonekaasupäästöjä. Ennakkotietojen mukaan tieliikenteen päästöt kasvoivat hieman edellisvuodesta, mutta jäivät kuitenkin vuoden 2020 päästötason alle.

Rakennusten muun erillislämmityksen (öljy, kaasu, puu) päästöt jatkoivat laskutrendiään. Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät 5 prosenttia ja fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt 8,5 prosenttia. Samoin sektoreista pienimpien raide- ja vesiliikenteen päästöt laskivat. Maatalouden päästöt pienenivät edellisvuodesta vajaalla prosentilla.

”Vuosi 2022 jatkoi poikkeuksellisten maailmanlaajuisten epäsuotuisten tapahtumien sarjaa Ukrainan sodalla, jonka vaikutukset heijastuivat useille päästösektoreille. Haitallisia vaikutuksia pystyttiin kuitenkin hillitsemään laajoilla energiansäästötoimilla. Vaikka vuoden 2022 tiedoissa näkyy tietyiltä osin hieman takapakkia aiempaan päästökehitykseen nähden, voidaan jatkossa odottaa myönteisempää kehitystä etenkin energiasektorilla,” sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen Sykestä.

Suomen%20kuntien%20yhteenlaskettujen%20kasvihuonekaasup%E4%E4st%F6jen%20jakauma%20vuonna%202022%20esitettyn%E4%20piirakkakuviossa.%20Asia%20kerrotaan%20p%E4%E4piirteiss%E4%E4n%20tiedotetekstiss%E4. — Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. **Syke Ei julkaisurajoituksia. Lähde mainittava.**

Kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan useimmissa kunnissa merkittäviä lisätoimia

Vuoden 2022 ennakkotietojen julkaisun yhteydessä päästötietopalveluun (https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/) lisättiin myös kuntakohtaiset vuoden 1990 päästötiedot. Hinku-laskentasääntöjen mukaisen seurannan lisäksi palvelusta on saatavilla myös alueiden kokonaispäästöt eroteltuna päästökauppaan ja taakanjakosektoriin.

Vuoden 1990 alueelliset päästöt mahdollistavat alueiden päästövähennystahdin vertailun suhteessa kansallisiin tavoitteisiin vuosina 2030 (-60 %), 2040 (-80 %) ja 2050 (-90–95 %). Taakanjakosektorilla Suomen päästövähennystavoite on -50 prosenttia vuosina 2005–2030.

Vuosina 1990–2022 kokonaispäästöt ovat vähentyneet 35,9 prosenttia ja taakanjakosektorilla vuosina 2005–2022 noin 22,1 prosenttia. Aktiivisen ilmastotyön toteuttamisen ohella päästövähennystahdissa on selviä alueellisia eroja. Erot liittyvät muun muassa demografisiin ja maantieteellisiin ominaisuuksiin sekä elinkeinorakenteellisiin muutoksiin.

Vertailutiedot osoittavat, että merkittäviä lisätoimia tarvitaan useimmissa kunnissa kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätoimia tarvitaan rakennusten ja teollisuuden energiankulutuksen ohella erityisesti tieliikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämiseksi.

null — Kartat kuvastavat kuinka lähellä tai kaukana Suomen eri kunnat olivat kansallisia päästövähennystavoitteittaan kokonaispäästöjen ja taakanjakosektorin päästöjen osalta vuonna 2022. Vasemmanpuoleinen kartta kuvastaa kuntien kokonaispäästöjä, joissa vertailuvuosi on 1990. Oikeanpuoleinen kartta kuvastaa taakanjakosektorin, eli esimerkiksi maatalouden ja liikenteen, päästöjä kunnissa. Taakanjakosektorilla vertailuvuosi on 2005. **Syke Ei julkaisurajoituksia. Lähde mainittava.**

Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä

Avainsanat

luonto kestävyysmurros tutkimus ympäristö kasvihuonekaasupäästöt ilmastonmuutos ilmastopäästöt kunnat

Yhteyshenkilöt

erikoistutkija Santtu Karhinen, puh. 0295 251 889, etunimi.sukunimi@syke.fi

suunnittelija Jari Rantsi, puh. 0295 251 274, etunimi.sukunimi@syke.fi

erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi

erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), puh. 0295 251 128, etunimi.sukunimi@syke.fi

suunnittelija Tommi Forsberg (F-kaasut), puh. 0295 251 116, etunimi.sukunimi@syke.fi

viestintäasiantuntija Hanna Talikka, puh. 0295 251 104, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022 esitettynä piirakkakuviossa. Asia kerrotaan pääpiirteissään tiedotetekstissä. — Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä.

Kartat kuvastavat kuinka lähellä tai kaukana Suomen eri kunnat olivat kansallisia päästövähennystavoitteittaan kokonaispäästöjen ja taakanjakosektorin päästöjen osalta vuonna 2022. Vasemmanpuoleinen kartta kuvastaa kuntien kokonaispäästöjä, joissa vertailuvuosi on 1990. Oikeanpuoleinen kartta kuvastaa taakanjakosektorin, eli esimerkiksi maatalouden ja liikenteen, päästöjä kunnissa. Taakanjakosektorilla vertailuvuosi on 2005.

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Även vattenförsörjningen måste anpassas till klimatförändringen2.9.2025 09:07:30 EEST | Pressmeddelande

Vattenförsörjningen är en kritisk sektor för försörjningsberedskapen, och dess funktionssäkerhet måste garanteras under alla förhållanden. Klimatförändringen medför ökade skyfall, stormar, åskväder och långa torrperioder, vilket utmanar tillförlitligheten i Finlands vattenförsörjning i framtiden.

Myös vesihuollossa syytä sopeutua ilmastonmuutokseen2.9.2025 09:07:14 EEST | Tiedote

Vesihuolto on huoltovarmuuden kannalta kriittinen toimiala, jonka toimintavarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot haastavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa.

Den vitkindade gåsen fick betydligt fler ungar29.8.2025 09:24:19 EEST | Pressmeddelande

Det totala antalet vitkindade gäss i huvudstadsregionen var oförändrat jämfört med föregående år, men antalet kullar och ungar var betydligt större än i fjol. Finlands miljöcentral och BirdLife Finland följer tillsammans upp hur det häckande beståndet av vitkindad gås utvecklas.

Valkoposkihanhien poikasten määrässä merkittävää kasvua29.8.2025 09:03:52 EEST | Tiedote

Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien kokonaismäärä pysyi ennallaan edellisvuodesta, mutta poikueita ja poikasia havaittiin viime vuotta huomattavasti enemmän. Valkoposkihanhen pesimäkannan kehitystä seurataan Suomen ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen yhteistyönä.

Viikkokatsaus 1.–5.9.202528.8.2025 11:48:49 EEST | Tiedote

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme