Ennakkotieto: Kuntien ilmastopäästöt laskivat 2,7 prosenttia vuonna 2022

21.11.2023 09:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022 pylväinä esitettynä. Asia esitetään pääpiirteissään tiedotetekstissä. — Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. **Syke Ei julkaisurajoituksia. Lähde mainittava.**

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kuntien vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt laskivat 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna päästöt ovat laskeneet 29,6 prosenttia. Vuonna 2022 suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne (28,4 % kokonaispäästöistä), maatalous (20,3 %) ja kaukolämmön tuotanto (15,2 %).

Vuoden 2022 tuloksissa näkyivät Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset. Tämä oli nähtävissä erityisesti energiasektorilla, jossa kaukolämmön tuotannon päästöintensiteetti kasvoi hieman. Ukrainan sodan vaikutuksesta maakaasun ja puupolttoaineiden käyttöä korvattiin kivihiilellä ja turpeella. Kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat noin 2,3 prosenttia vähentyneestä energiakulutuksesta huolimatta.

Sähkön käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Tähän vaikutti myönteisesti energiankulutuksen väheneminen. Vaikka kivihiilen käyttö kasvoi, pienensi lisääntynyt tuulivoimatuotanto sähkön tuotannon päästöintensiteettiä.

Tieliikenteessä myönteistä päästökehitystä ajoi ajoneuvokannan sähköistyminen ja ajosuoritteiden eli ajettujen kilometrien väheneminen. Toisaalta edellisvuotta pienempi polttoaineiden biokomponenttien osuus kasvatti kasvihuonekaasupäästöjä. Ennakkotietojen mukaan tieliikenteen päästöt kasvoivat hieman edellisvuodesta, mutta jäivät kuitenkin vuoden 2020 päästötason alle.

Rakennusten muun erillislämmityksen (öljy, kaasu, puu) päästöt jatkoivat laskutrendiään. Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät 5 prosenttia ja fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt 8,5 prosenttia. Samoin sektoreista pienimpien raide- ja vesiliikenteen päästöt laskivat. Maatalouden päästöt pienenivät edellisvuodesta vajaalla prosentilla.

”Vuosi 2022 jatkoi poikkeuksellisten maailmanlaajuisten epäsuotuisten tapahtumien sarjaa Ukrainan sodalla, jonka vaikutukset heijastuivat useille päästösektoreille. Haitallisia vaikutuksia pystyttiin kuitenkin hillitsemään laajoilla energiansäästötoimilla. Vaikka vuoden 2022 tiedoissa näkyy tietyiltä osin hieman takapakkia aiempaan päästökehitykseen nähden, voidaan jatkossa odottaa myönteisempää kehitystä etenkin energiasektorilla,” sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen Sykestä.

Suomen%20kuntien%20yhteenlaskettujen%20kasvihuonekaasup%E4%E4st%F6jen%20jakauma%20vuonna%202022%20esitettyn%E4%20piirakkakuviossa.%20Asia%20kerrotaan%20p%E4%E4piirteiss%E4%E4n%20tiedotetekstiss%E4. — Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. **Syke Ei julkaisurajoituksia. Lähde mainittava.**

Kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan useimmissa kunnissa merkittäviä lisätoimia

Vuoden 2022 ennakkotietojen julkaisun yhteydessä päästötietopalveluun (https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/) lisättiin myös kuntakohtaiset vuoden 1990 päästötiedot. Hinku-laskentasääntöjen mukaisen seurannan lisäksi palvelusta on saatavilla myös alueiden kokonaispäästöt eroteltuna päästökauppaan ja taakanjakosektoriin.

Vuoden 1990 alueelliset päästöt mahdollistavat alueiden päästövähennystahdin vertailun suhteessa kansallisiin tavoitteisiin vuosina 2030 (-60 %), 2040 (-80 %) ja 2050 (-90–95 %). Taakanjakosektorilla Suomen päästövähennystavoite on -50 prosenttia vuosina 2005–2030.

Vuosina 1990–2022 kokonaispäästöt ovat vähentyneet 35,9 prosenttia ja taakanjakosektorilla vuosina 2005–2022 noin 22,1 prosenttia. Aktiivisen ilmastotyön toteuttamisen ohella päästövähennystahdissa on selviä alueellisia eroja. Erot liittyvät muun muassa demografisiin ja maantieteellisiin ominaisuuksiin sekä elinkeinorakenteellisiin muutoksiin.

Vertailutiedot osoittavat, että merkittäviä lisätoimia tarvitaan useimmissa kunnissa kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätoimia tarvitaan rakennusten ja teollisuuden energiankulutuksen ohella erityisesti tieliikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämiseksi.

null — Kartat kuvastavat kuinka lähellä tai kaukana Suomen eri kunnat olivat kansallisia päästövähennystavoitteittaan kokonaispäästöjen ja taakanjakosektorin päästöjen osalta vuonna 2022. Vasemmanpuoleinen kartta kuvastaa kuntien kokonaispäästöjä, joissa vertailuvuosi on 1990. Oikeanpuoleinen kartta kuvastaa taakanjakosektorin, eli esimerkiksi maatalouden ja liikenteen, päästöjä kunnissa. Taakanjakosektorilla vertailuvuosi on 2005. **Syke Ei julkaisurajoituksia. Lähde mainittava.**

Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä

Avainsanat

luonto kestävyysmurros tutkimus ympäristö kasvihuonekaasupäästöt ilmastonmuutos ilmastopäästöt kunnat

Yhteyshenkilöt

erikoistutkija Santtu Karhinen, puh. 0295 251 889, etunimi.sukunimi@syke.fi

suunnittelija Jari Rantsi, puh. 0295 251 274, etunimi.sukunimi@syke.fi

erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi

erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), puh. 0295 251 128, etunimi.sukunimi@syke.fi

suunnittelija Tommi Forsberg (F-kaasut), puh. 0295 251 116, etunimi.sukunimi@syke.fi

viestintäasiantuntija Hanna Talikka, puh. 0295 251 104, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022 esitettynä piirakkakuviossa. Asia kerrotaan pääpiirteissään tiedotetekstissä. — Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä.

Kartat kuvastavat kuinka lähellä tai kaukana Suomen eri kunnat olivat kansallisia päästövähennystavoitteittaan kokonaispäästöjen ja taakanjakosektorin päästöjen osalta vuonna 2022. Vasemmanpuoleinen kartta kuvastaa kuntien kokonaispäästöjä, joissa vertailuvuosi on 1990. Oikeanpuoleinen kartta kuvastaa taakanjakosektorin, eli esimerkiksi maatalouden ja liikenteen, päästöjä kunnissa. Taakanjakosektorilla vertailuvuosi on 2005.

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.

The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release

In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.

Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.

Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote

Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme