Ennakkotieto: Kuntien ilmastopäästöt laskivat 2,7 prosenttia vuonna 2022

21.11.2023 09:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus

Jaa

Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022 pylväinä esitettynä. Asia esitetään pääpiirteissään tiedotetekstissä. — Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. **Syke Ei julkaisurajoituksia. Lähde mainittava.**

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kuntien vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt laskivat 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna päästöt ovat laskeneet 29,6 prosenttia. Vuonna 2022 suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne (28,4 % kokonaispäästöistä), maatalous (20,3 %) ja kaukolämmön tuotanto (15,2 %).

Vuoden 2022 tuloksissa näkyivät Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset. Tämä oli nähtävissä erityisesti energiasektorilla, jossa kaukolämmön tuotannon päästöintensiteetti kasvoi hieman. Ukrainan sodan vaikutuksesta maakaasun ja puupolttoaineiden käyttöä korvattiin kivihiilellä ja turpeella. Kaukolämmön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat noin 2,3 prosenttia vähentyneestä energiakulutuksesta huolimatta.

Sähkön käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Tähän vaikutti myönteisesti energiankulutuksen väheneminen. Vaikka kivihiilen käyttö kasvoi, pienensi lisääntynyt tuulivoimatuotanto sähkön tuotannon päästöintensiteettiä.

Tieliikenteessä myönteistä päästökehitystä ajoi ajoneuvokannan sähköistyminen ja ajosuoritteiden eli ajettujen kilometrien väheneminen. Toisaalta edellisvuotta pienempi polttoaineiden biokomponenttien osuus kasvatti kasvihuonekaasupäästöjä. Ennakkotietojen mukaan tieliikenteen päästöt kasvoivat hieman edellisvuodesta, mutta jäivät kuitenkin vuoden 2020 päästötason alle.

Rakennusten muun erillislämmityksen (öljy, kaasu, puu) päästöt jatkoivat laskutrendiään. Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät 5 prosenttia ja fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt 8,5 prosenttia. Samoin sektoreista pienimpien raide- ja vesiliikenteen päästöt laskivat. Maatalouden päästöt pienenivät edellisvuodesta vajaalla prosentilla.

”Vuosi 2022 jatkoi poikkeuksellisten maailmanlaajuisten epäsuotuisten tapahtumien sarjaa Ukrainan sodalla, jonka vaikutukset heijastuivat useille päästösektoreille. Haitallisia vaikutuksia pystyttiin kuitenkin hillitsemään laajoilla energiansäästötoimilla. Vaikka vuoden 2022 tiedoissa näkyy tietyiltä osin hieman takapakkia aiempaan päästökehitykseen nähden, voidaan jatkossa odottaa myönteisempää kehitystä etenkin energiasektorilla,” sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen Sykestä.

Suomen%20kuntien%20yhteenlaskettujen%20kasvihuonekaasup%E4%E4st%F6jen%20jakauma%20vuonna%202022%20esitettyn%E4%20piirakkakuviossa.%20Asia%20kerrotaan%20p%E4%E4piirteiss%E4%E4n%20tiedotetekstiss%E4. — Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. **Syke Ei julkaisurajoituksia. Lähde mainittava.**

Kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan useimmissa kunnissa merkittäviä lisätoimia

Vuoden 2022 ennakkotietojen julkaisun yhteydessä päästötietopalveluun (https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/) lisättiin myös kuntakohtaiset vuoden 1990 päästötiedot. Hinku-laskentasääntöjen mukaisen seurannan lisäksi palvelusta on saatavilla myös alueiden kokonaispäästöt eroteltuna päästökauppaan ja taakanjakosektoriin.

Vuoden 1990 alueelliset päästöt mahdollistavat alueiden päästövähennystahdin vertailun suhteessa kansallisiin tavoitteisiin vuosina 2030 (-60 %), 2040 (-80 %) ja 2050 (-90–95 %). Taakanjakosektorilla Suomen päästövähennystavoite on -50 prosenttia vuosina 2005–2030.

Vuosina 1990–2022 kokonaispäästöt ovat vähentyneet 35,9 prosenttia ja taakanjakosektorilla vuosina 2005–2022 noin 22,1 prosenttia. Aktiivisen ilmastotyön toteuttamisen ohella päästövähennystahdissa on selviä alueellisia eroja. Erot liittyvät muun muassa demografisiin ja maantieteellisiin ominaisuuksiin sekä elinkeinorakenteellisiin muutoksiin.

Vertailutiedot osoittavat, että merkittäviä lisätoimia tarvitaan useimmissa kunnissa kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätoimia tarvitaan rakennusten ja teollisuuden energiankulutuksen ohella erityisesti tieliikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämiseksi.

null — Kartat kuvastavat kuinka lähellä tai kaukana Suomen eri kunnat olivat kansallisia päästövähennystavoitteittaan kokonaispäästöjen ja taakanjakosektorin päästöjen osalta vuonna 2022. Vasemmanpuoleinen kartta kuvastaa kuntien kokonaispäästöjä, joissa vertailuvuosi on 1990. Oikeanpuoleinen kartta kuvastaa taakanjakosektorin, eli esimerkiksi maatalouden ja liikenteen, päästöjä kunnissa. Taakanjakosektorilla vertailuvuosi on 2005. **Syke Ei julkaisurajoituksia. Lähde mainittava.**

Päästölaskennan aineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä

Avainsanat

luonto kestävyysmurros tutkimus ympäristö kasvihuonekaasupäästöt ilmastonmuutos ilmastopäästöt kunnat

Yhteyshenkilöt

erikoistutkija Santtu Karhinen, puh. 0295 251 889, etunimi.sukunimi@syke.fi

suunnittelija Jari Rantsi, puh. 0295 251 274, etunimi.sukunimi@syke.fi

erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi

erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), puh. 0295 251 128, etunimi.sukunimi@syke.fi

suunnittelija Tommi Forsberg (F-kaasut), puh. 0295 251 116, etunimi.sukunimi@syke.fi

viestintäasiantuntija Hanna Talikka, puh. 0295 251 104, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022 esitettynä piirakkakuviossa. Asia kerrotaan pääpiirteissään tiedotetekstissä. — Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä.

Kartat kuvastavat kuinka lähellä tai kaukana Suomen eri kunnat olivat kansallisia päästövähennystavoitteittaan kokonaispäästöjen ja taakanjakosektorin päästöjen osalta vuonna 2022. Vasemmanpuoleinen kartta kuvastaa kuntien kokonaispäästöjä, joissa vertailuvuosi on 1990. Oikeanpuoleinen kartta kuvastaa taakanjakosektorin, eli esimerkiksi maatalouden ja liikenteen, päästöjä kunnissa. Taakanjakosektorilla vertailuvuosi on 2005.

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Policy Brief: Reducing use of natural resources can be coupled with strengthening the economy7.5.2024 10:45:37 EEST | Press release

The Finnish economy can grow even if the raw material consumption is reduced. At the same time, climate change and biodiversity loss will be mitigated, and pollution reduced. Finland should transition to a circular economy, as it reduces the use of natural resources and promotes crisis resilience. The new Policy Brief published by the Finnish Environment Institute explains how decoupling raw material consumption and economic growth is possible and what the transition to a carbon-neutral circular economy society requires.

Policy Brief: Stopping biodiversity loss makes sense7.5.2024 10:22:57 EEST | Press release

Biodiversity loss caused by human action results in nature becoming degraded and uniform. The more living beings disappear – ultimately causing extinction of species – the greater changes the functioning of ecosystems will undergo. The new Policy Brief by the Finnish Environment Institute describes how, at its most serious, biodiversity loss threatens food production and other ecosystem services that are important for humans. The publication also presents methods for combating biodiversity loss.

Politiikkasuositus: Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää ja samalla vahvistaa taloutta7.5.2024 08:18:11 EEST | Tiedote

Suomen talous voi kasvaa, vaikka luonnonvarojen kulutusta vähennetään. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vähennetään saastumista. Suomen kannattaa siirtyä kiertotalouteen, sillä se vähentää luonnonvarojen käyttöä ja edistää samalla kriisinsietokykyä. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu avaa, miten luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä on mahdollista ja mitä siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan edellyttää.

Politiikkasuositus: Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää7.5.2024 07:43:49 EEST | Tiedote

Ihmisen aiheuttama luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Mitä enemmän lajien yksilöitä ja lopulta kokonaisia lajeja katoaa, sitä suurempia muutoksia ekosysteemien toiminnassa tapahtuu. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu kuvaa, kuinka luontokato uhkaa vakavimmillaan ruuantuotantoa ja muita ihmiselle tärkeitä ekosysteemipalveluita. Julkaisu esittelee myös keinoja luontokadon torjuntaan.

Viikkokatsaus 6.–10.5.20246.5.2024 14:12:11 EEST | Tiedote

Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme