Heikentynyt taloustilanne näkyy kuntien verotuspäätöksissä: kuntavero kiristyy yli 200 kunnassa
17.11.2023 14:49:38 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet vuoden tauon jälkeen tuloveroprosenteistaan, minkä tuloksena kuntavero kiristyy 202 kunnassa ja laskee 97 kunnassa vuonna 2024. Suuri osa muutoksista johtuu veroprosenttien pyöristämisestä joko ylös tai alas kymmenyksen tarkkuuteen. Kuntia, jotka korottavat veroprosenttiaan yli pyöristyksen, on 88 kappaletta.
Valtaosa näistä kunnista on pieniä kuntia, mutta korottajakuntien joukossa oli myös suurempia kaupunkeja, kuten Jyväskylä ja Kouvola. Yhteensä korottajakunnissa asuu noin reilut 3 miljoonaa suomalaista.
Sote-uudistuksen yhteydessä kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin vuoden 2023 alussa 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2024 kaikkien Manner-Suomen kuntien veroprosentit pyöristettiin kymmenyksen tarkkuuteen, eli kaikissa kunnissa veroprosentti muuttuu ainakin hieman.
Korotusten taustalla vaikuttavat muun muassa sote-uudistuksen epäedulliset vaikutukset kunnan talouteen, kustannustason yleinen nousu, huonontuneet talousnäkymät sekä kuntien erilaistuminen muun muassa väestökehityksen vuoksi.
– Poikkeuksellisen hyvien vuosien jälkeen kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ensi vuonna voimakkaasti. Useissa kunnissa verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä eivät riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu ja kiihtyy entisestään, toteaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
– Kuntien verotuspäätökset osoittavat, että kuntien rahoitusjärjestelmän laaja-alainen uudistaminen on kunnille ja kuntataloudelle ensiarvoisen tärkeää. Kuntien toiminnasta valtaosa rahoitetaan kuntien omilla vero- ja toimintatuotoilla, joten uuden rahoitusjärjestelmän tulee olla ennustettava ja vakaa, ja sen tulee perustua uuden kunnan lakisääteisiin tehtäviin, Minna Punakallio jatkaa.
Kunnilta poistui sote- ja pelastustoimen tehtävät vuoden 2023 alusta, ja ne saavat hoitaakseen työllisyyden ja elinvoiman edistämisen tehtävät vuoden 2025 alusta.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on koko maassa ensi vuonna 7,51.
Kuntaveroprosenttia laskee 97 kuntaa
Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Halsuan kunnassa (10,8 %) ja matalin Kauniaisissa (4,4 %). Alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 6,4 prosenttiyksikköä.
Manner-Suomessa suurimman korotuksen kuntaveroonsa tekee Valkeakosken kaupunki (korotus 1,29 prosenttiyksikköä) ja eniten kuntaveroa laskee Tervola (lasku 0,46 prosenttiyksikköä).
Kuntavero laskee yhteensä 97 kunnassa ja näistä 42 teki päätöksen pyöristystä suuremmasta laskusta.
– Veroa laskevissa kunnissa kunnan taloudelliset tunnusluvut näyttävät tällä erää riittävän hyviltä ja kuntalaisten ostovoimaa halutaan tukea. Perinteisesti veroprosentin laskuja on perusteltu myös imagosyillä, pääekonomisti Minna Punakallio tiivistää veroalennusten syitä.
Kiinteistöverotuksessa paljon korotuksia
Kiinteistöverotuksessa muutoksia aiheuttaa poikkeuksellisesti uuden veroprosentin lanseeraaminen, kun maapohjat erotetaan rakennuksista yleisen kiinteistöveroprosentin sisällä. Hallitus kohdensi verorasitusta maapohjille nostamalla veroprosentin vaihteluvälin alarajaa. Manner-Suomen kunnista 245 korottaa tämän johdosta kiinteistöveroaan. Yhteensä maapohjien veroprosentin korottajia on 248.
- Hallituksen päätös maapohjan verotuksen kiristyksestä ohjaa korotusta kunnissa. Selvässä enemmistössä kuntia yleinen kiinteistöveroprosentti oli asetettu tuon uuden alarajan alapuolelle, toteaa erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta.
- Monet kunnat ovat seuranneet rakennusten verotuksessa maapohjan noussutta alarajaa eli pitäneet yleisen kiinteistöverotuksen samalla tasolla, ja kiinteistöverotus nousee pelkästään hallituksen päätöksen vuoksi.
Lisätietoja:
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Veroprosenttianalytiikasta lisätietoja antaa kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen p. 050 592 8986
Verotuksen erityisasiantuntija Pekka Montell 044 085 1738
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiHanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Hankintalain eteneminen eduskunnassa uhkaa etenkin pienten kuntien palveluja27.5.2026 18:43:40 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on hyvin pettynyt, että eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi hankintalain uudistuksen lähes esitetyssä muodossa ennennäkemättömän laajasta vastustuksesta huolimatta. Lakiesitys tyrmättiin lausuntokierroksella laajasti etenkin puutteellisen vaikutusten arvioinnin takia. Myös eduskunnan valiokuntakierroksella on noussut esiin lukuisia huolia lain sisällöstä ja voimaantulosta, mutta talousvaliokunta on esittänyt lopulliseen lakiluonnokseen vain pieniä muutoksia.
Rapport: Allt mer olika framtidsutsikter för gymnasierna i Finland – i vissa ekonomiska regioner halveras antalet studerande18.5.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
En omfattande rapport från Kommunförbundet visar att Finlands gymnasier står inför stora regionala förändringar. År 2040 kommer antalet gymnasiestuderande att vara drygt 21 000 färre, och i fem sjättedelar av de ekonomiska regionerna håller antalet unga redan på att minska. I vårens gemensamma ansökan fick 24 gymnasier högst tio ansökningar. Kommunförbundet varnar för att tillgången till högklassig gymnasieutbildning kan försämras i många regioner om inte nya samarbetslösningar införs. – Befolkningsförändringen påverkar gymnasieutbildningen snabbare än vad många ännu insett. Därför behöver vi införa nya lösningar tillsammans och proaktivt, inte först när det blir ett nödtvång, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.
Selvitys: Lukioiden tulevaisuus eriytyy rajusti Suomessa – osassa seutukunnista opiskelijamäärät puolittuvat18.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton laaja selvitys osoittaa, että Suomen lukioverkko kohtaa rajun alueellisen murroksen. Lukio-opiskelijoiden määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä yli 21 000 opiskelijalla, ja viidessä kuudesosassa seutukunnista nuorten määrä on jo laskussa. Kevään yhteishaussa 24 lukioon haki korkeintaan kymmenen opiskelijaa. Kuntaliitto varoittaa, että ilman uusia yhteistyöratkaisuja laadukkaan lukiokoulutuksen saavutettavuus voi heikentyä monilla alueilla. – Väestönmurros muuttaa lukiokoulutusta nyt nopeammin kuin moni vielä ymmärtää. Siksi ratkaisuja pitää tehdä ennakoivasti ja yhdessä, ei vasta pakon edessä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Simkunnighetsveckan lyfter fram utmaningarna med att ordna simundervisning – Kommunförbundet föreslår lösningar för att stärka simkunnigheten13.5.2026 11:02:08 EEST | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundet kan det ändå inte vara enbart skolans ansvar att stärka simkunnigheten, utan träning behövs också på fritiden tillsammans med familjer, simföreningar och andra aktörer. – Simkunnigheten utvecklas framför allt genom upprepning. Skolans simundervisning skapar en viktig grund, men färdigheten stärks också på fritiden: i simskolor, i simhallar, på stränder och under familjers gemensamma vattenaktiviteter. Kommunens uppgift är skapa möjligheter för detta i samarbete med olika aktörer, säger Elsa Mantere, specialsakkunnig i motions-, idrotts- och ungdomsfrågor vid Kommunförbundet.
Uimataitoviikko nostaa esiin uimaopetuksen järjestämisen haasteita – Kuntaliitto esittää ratkaisuja uimataidon vahvistamiseksi13.5.2026 11:02:08 EEST | Tiedote
Kuntaliitto kannustaa kuntia vahvistamaan yhteistyötä uimaseurojen, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa, jotta uimataidon harjoittelu olisi mahdollista myös koulupäivän ulkopuolella. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi rantauimakoulut, pop up -uimakoulut, uimakorttilainaukset sekä luonnonvesissä toteutettava vesiturvallisuusopetus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme