Tuoreessa väitöskirjassa tutkittiin suomalaisten nuorten sosiaalisen median (somen) käyttöä, unta ja kouluhyvinvointia. Väitöskirjassa tarkasteltiin sosiaalisessa mediassa käytetyn ajan lisäksi myös erilaisia psykososiaalisia ulottuvuuksia, joihin nuorten sosiaalisen median käyttö kytkeytyy.

Maksniemen tutkimus tuo julkiseen keskusteluun uudenlaisen näkökulman.

– On hyvin tärkeää, miten puhumme nuorten somen käytöstä julkisesti ja erityisesti nuorten kanssa. Nuorten kokemukset sosiaalisesta mediasta ovat moniulotteisia eikä niihin liittyviä haasteita korjata yksinkertaisesti vain rajoittamalla somen parissa käytettyä aikaa, Maksniemi toteaa.

Maksniemen mukaan ei ole myöskään tarkoituksenmukaista korostaa vain sosiaalisen median negatiivisia puolia ja yleistää ongelmat kaikkia nuoria koskeviksi.

– Somessa on paljon hyvääkin ja tärkeää olisi ohjata nuoria tämän hyvän pariin. Erilaisten digitaalisten taitojen lisäksi nuoret tarvitsevat tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka voivat suojata nuoria teknologian käytön negatiivisiltakin vaikutuksilta.

Monipuolisempi keskustelu kännyköiden ja somen käytöstä on tarpeen

Maksniemi haluaa monipuolistaa keskustelua nuorten puhelimen käytöstä ja tuoda keskusteluun uusia ulottuvuuksia. Keskustelu on ollut turhan mustavalkoista ja keskittynyt uhkakuvien maalailuun.

– Melkein kaikilla ihmisillä on tästä aiheesta jonkinlainen mielikuva eikä sen pitäisi olla yksinomaan se, että nuoret ovat pilalla somen takia. Digitaalisuus lisääntyy ja on tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat jo varhaisessa vaiheessa hyödyntämään somea oman hyvinvoinnin edistämisessä.

Kouluissa pitäisi Maksniemen mukaan käsitellä myös somen positiivisia vaikutuksia, sillä algoritmit voivat koukuttaa ja turvallisen kohtuukäytön ymmärtäminen on yhä tärkeämpää.

Viime vuosikymmenen aikana oppilaiden kouluhyvinvointi on heikentynyt ja tämän on ajateltu liittyvän somen aiheuttamaan väsymykseen. Maksniemen tutkimus tutki nuorten sosiaalisen median käyttöä ja sen vaikutuksia nuorten uneen. Väitöskirjan tulokset eivät yksiselitteisesti tukeneet ajatusta, että sosiaalisen median käyttö myöhästyttäisi nuorten nukkumaanmenoaikoja. Sen sijaan nuoret, jotka kokivat painetta   olla jatkuvasti tavoitettavissa, olivat enemmän alttiita uupumiselle. Somen käyttö ja sen seuraukset myös muuttuivat varhaisesta teini-iästä lukioon siirryttäessä.

Välineinä kyselytutkimus, kokemusotantamenetelmä ja aktiivisuusrannekkeet

Maksniemen väitöstutkimus pohjautui pääosin pitkittäisaineistoihin, jotka kerättiin kyselytutkimuksena. Lisäksi aineistoa kerättiin kokemusotantamenetelmää hyödyntämällä: nuoria seurattiin intensiivisesti kahden viikon ajan kysymällä heidän tuntemuksistaan ja somen käytöstä päivittäin useita kertoja ja unta seurattiin myös aktiivisuusrannekkeilla. Näin voitiin tarkastella objektiivisemmin todellisia nukkumaanmenoaikoja, niitä edeltävää toimintaa sekä seuraavan päivän vireystilaa.

KM Erika Maksniemellä on sekä luokanopettajan että aineenopettajan (terveystieto) pätevyys. Hänen väitöskirjansa kuuluu kasvatuspsykologian alaan. Tutkimustyön ohessa Maksniemi työskentelee opettajankouluttajana sekä pedagogisena asiantuntijana. Väitöstutkimuksen aihe valikoitui omasta kiinnostuksesta edistää nuorten hyvinvointia.

Kasvatustieteen maisteri Erika Maksniemi väittelee 8. joulukuuta klo 13 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Adolescents' socio-digital engagement, sleep, and academic well-being .

Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasalissa osoitteessa Fabianinkatu 26.  Väitöstä voi seurata myös verkon välityksellä. 

Väittelijän yhteystiedot

Väitöskirjatutkija Erika Maksniemi, erika.maksniemi@helsinki.fi, +358 40 820 3499