Viulisti-avainviulisti Emilia Lajunen tanssi tohtorintutkinnossaan arkistojen aarteita ja loi uudenlaista kehollista kansanmuusikkoutta
Lajunen syventyi taiteellisessa tohtorintutkinnossaan tanssivan muusikko-säveltäjän ilmaisuun ja nykypäivän ammattikansanmuusikon perinteenkantajuuteen.

Lajunen tarkasteli tohtorintutkinnossaan, miten muusikkous kehittyy kun muusikko soittaa ja tanssii samanaikaisesti ja minkälaisia musiikillisia ja taiteellisia ilmiöitä tähän liittyy. Keskeisiä tutkimusvälineitä olivat tanssi ja arkistotyö.
“Kansantanssissa liike muodostaa musiikille rytmin. Tanssi on pelimannille syy soittaa, ja yhteys tanssiin vaikuttaa soittoon”, Lajunen toteaa.
Kansanmuusikon monipuolinen tekijyys
Lajunen toteutti tutkinnossaan arkistosävelmiin nojautuen neljä taiteellista esitystä, joissa hän sekä soitti että tanssi tai liikkui samanaikaisesti ja musiikki syntyi improvisoiden ja säveltämällä. Esitykset toimivat taiteellisen tutkimuksen aineistona, menetelmänä ja osin tuloksena. Niissä tanssi laajensi kansanmuusikon jo valmiiksi laajaa tekijyyttä.
"Minun tekijyyteni on sitä että sävellän, sovitan, improvisoin ja nyt tanssin ja soitan samanaikaisesti, perinteestä tietoisena."
Lajusen tutkintoon sisältyvät taiteelliset osiot olivat Artjamei - riitit ja liike (2017), Katrillia kahdessa ajassa (2018), Mytty-iltamat (2018) ja Vainaan perua (2020). Niissä Lajunen teki yhteistyötä tanssija-koreografi Outi Markkulan, äänisuunnittelija Tuuli Kyttälän, ohjaaja-käsikirjoittaja Elina Lajusen, nukketeatteritaiteilija-muusikko Roosa Halmeen, muusikko Eero Grundströmin ja tanssin akateemikko Marjo Kuuselan kanssa. Tohtorintutkinnossa syntynyttä musiikkia voi kuulla Lajusen toisella soololevyllä Vainaan perua: Satavuotinen sakka (Nordic Notes, 2023).
“Tutkin samanaikaisen soittamisen ja tanssimisen avulla, miten muusikko ilmaisee itseään nimenomaan liikkeen ja soiton näkökulmasta, ja miten samanaikainen soitto ja liike laajentaa muusikon kehollista kokemusta. Heittäytymällä itselleni vieraampaan taiteenlajiin eli tanssiin pystyin näkemään musiikissa uusia mahdollisuuksia”.
Kehollisuus rikastaa musiikillista ilmaisua
Lajusen tutkimuksessa arkistoaineiston muovaaminen oli sekä osa luovaa prosessia että tutkimusmenetelmä. Tanssimalla arkistojen aarteita, suurelta osin Keski-Suomesta tallennettua vanhaa viuluperinnettä, Lajunen loi uudenlaista kehollista muusikkoutta. Perinne oli kuitenkin vain luovuuden lähtökohta.
"Tarkoituksenani onkin ollut uuden taiteen luominen: kansanmusiikki syntyy koko ajan uudestaan muusikon ja perinteen suhteesta", Lajunen painottaa.
Lajusen tohtorintutkintoon sisältyvän tutkielman keskiössä ovat samanaikainen soittaminen ja tanssiminen taiteellisena menetelmänä sekä arkistotallenteet taiteen materiaalina.
"Toivoakseni voin tutkimuksellani antaa nykypäivän kansanmusiikin ammattilaiselle uuden näkökulman historiatietoiseen taiteelliseen työskentelyyn. Uskon, että tiedostetun ja harjoitetun kehollisuuden avulla muusikko voi ilmaista rikkaasti. Muusikon kehollisuudella on myös läsnäoloa, improvisaatiota ja luovuutta ruokkivia ominaisuuksia."
Tohtorintutkintonsa jälkeen Lajunen kuvailee olevansa entistä tietoisempi, varmempi ja laaja-alaisempi kansanmuusikko.
Emilia Lajusen tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
2.12.2023 klo 12
Helsingin Musiikkitalo, Organo-sali
Mannerheimintie 13 a, Helsinki
Tohtorintutkinnon otsikko: Kylällinen riivattuja pelimanneja – arkistotallenteet ja samanaikainen tanssiminen ja soittaminen muusikon ilmaisun laajentajina
Tutkielman tarkastajat: Musiikin tohtori Piia Kleemola-Välimäki, dosentti Petri Hoppu
Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Musiikin tohtori Maija Karhinen-Ilo, Doctor of Music Lori Watson, viulutaiteilija Arto Järvelä, tanssitaiteen tohtori Soile Lahdenperä, professori Kristiina Ilmonen
Tarkastustilaisuuden valvoja: Dosentti Saijaleena Rantanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emilia Lajunen
emilia.lajunen@uniarts.fi
Kuvat

Linkit
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Johtajanimityksiä Taideyliopistossa: Ossi Naukkarinen valittiin tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi, Kaisa Rönköstä Sibelius-Akatemian dekaani12.6.2025 14:03:58 EEST | Tiedote
Molemmat johtajat valittiin tehtäväänsä viisivuotiskaudeksi. Taideyliopiston hallitus teki valinnat kokouksessaan 12.6.
Konstuniversitetet antog 364 nya studerande våren 202528.5.2025 09:39:51 EEST | Tiedote
Konstuniversitetet antog 364 nya grundexamensstuderande, varav 43 till Bildkonstakademin, 243 till Sibelius-Akademin och 78 till Teaterhögskolan.
Taideyliopistoon valittiin 364 uutta opiskelijaa keväällä 202528.5.2025 09:15:29 EEST | Tiedote
Uusia opiskelijoita valittiin 43 Kuvataideakatemiaan, 243 Sibelius-Akatemiaan ja 78 Teatterikorkeakouluun.
Johanna Ehrnrooth -palkinto kuvataiteilija Alena Tereshkolle20.5.2025 17:17:29 EEST | Tiedote
Taideyliopiston tukisäätiön myöntämän palkinnon tarkoituksena on tukea nuorten kuvataiteilijoiden kansainvälistymistä sekä siirtymävaihetta opinnoista ammattiuralle. 10 000 euron arvoisen palkinnon saaja valitaan vuosittain Kuvan kevät -maisterinäyttelyn taiteilijoiden joukosta.
Kustannusten nousu ja yleisön ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat rytmimusiikkifestivaaleja15.5.2025 15:45:00 EEST | Tiedote
Kotimaisten rytmimusiikkifestivaalien määrä nousi uuteen ennätykseen vuonna 2023, mutta käyntimäärät ja taloudellinen kannattavuus jäivät pandemiaa edeltävistä vuosista. Varsinkin pienet festivaalit kamppailevat kustannuspaineiden ja epävarman kysynnän kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme