Toimeentulo on yhteydessä vauvaperheiden äitien hyvinvointiin mielialasta lapsitoiveisiin

Äitien mieliala, terveys, tyytyväisyys elämäänsä ja parisuhteeseensa sekä arviot arjen sujumisesta ovat huonommalla tolalla, jos äiti arvioi perheen taloudellisen tilanteen vain kohtalaiseksi tai huonoksi verrattuna äiteihin, jotka arvioivat taloudellisen tilanteensa hyväksi. Myös kokemuksia yhteyksistä muihin ihmisiin ja vaikutusmahdollisuuksista oman elämänsä kulkuun oli harvemmilla, jos taloudellinen tilanne oli huono.

Taloudellinen tilanne heijastuu myös äitien tulevaisuuden lapsitoiveisiin ja syihin, joiden takia äidit eivät toivo lisää lapsia tai ovat epävarmoja toiveestaan.

Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin toimeentulokokemusten yhteyksiä 140 hyvinvoinnin osatekijään 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen perheissä. FinLapset 2020 -kyselyyn perustuva aineisto sisälsi 8 922 äidin vastaukset hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia kartoittaviin kysymyksiin.

Toimeentulon ongelmat heijastuvat mielialaan, tyytyväisyyteen elämään ja osallisuuden kokemuksiin

Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät erot vastaajien raportoimassa hyvinvoinnissa olivat varsin johdonmukaisia, vaikka ne vaihtelivat suuruudeltaan. Suuria eroja oli äitien masennuskokemuksissa odotusaikana.

”Raskausajan masennus oli kaikilla äideillä huolestuttavan yleistä, mutta perheen taloudellinen tilanne heijastui siihen vahvasti: huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä lähes joka toinen kertoi olleensa masentunut odotusaikana, hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä joka neljäs”, kertoo THL:n vieraileva tutkija, valtiotieteen tohtori Minna Salmi.

Äitien tyytyväisyys elämäänsä erosi myös selvästi taloudellisen tilanteen mukaan. Tyytyväisiä elämäänsä olivat lähes kaikki äidit, jotka arvioivat taloudellisen tilanteensa hyväksi. Huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista näin raportoi harvempi kuin neljä viidestä.

Samansuuruisia tai suurempiakin eroja oli hyvin ja huonosti toimeentulevien äitien välillä tyytyväisyydessä parisuhteensa eri puoliin.

Erot olivat suuria myös kokemuksissa yhteyksistä muihin ihmisiin ja vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään. Lähes kaikki hyvässä taloudellisessa asemassa olevat äidit kokivat voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun, mutta huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista näin ajatteli enää hieman useampi kuin kaksi kolmesta. Valtaosa hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä koki olevansa osa itselleen tärkeää ryhmää tai yhteisöä, kun näin koki vain alle puolet huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä.

Toimeentulon ongelmat rajoittavat lapsitoiveita

Kaikkein suurin ero hyvin ja huonommin toimeentulevien äitien välillä oli lapsitoiveissa. Puolet huonossa taloudellisessa tilanteessa elävistä äideistä kertoi taloudellisen tilanteen vaikuttavan merkittävästi siihen, ettei toivo enempää lapsia tai on epävarma asiasta. Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä näin kertoi vain hyvin harva.

Myös epävarma työtilanne ja yhteiskunnan riittämätön tuki olivat merkittävästi päätökseen vaikuttavia tekijöitä ainakin joka viidennessä huonossa taloudellisessa tilanteessa olevassa perheessä, mutta vain parissa prosentissa hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista.

”Tutkimuksen perusteella hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevilla on harvemmin esteitä toteuttaa lapsitoiveitaan kuin huonossa taloudellisessa tilanteessa olevilla, oli sitten kyse yhden tai useamman lapsen äideistä. Toimeentulon kokemukset näyttävät olevan yhteydessä syntyvyyteen – jos sitä halutaan nostaa, ei ole viisasta heikentää pikkulapsiperheiden toimeentulon edellytyksiä”, Salmi toteaa.

Taloudellisen tilanteen kiristyminen vaikuttaa erityisesti lapsiperheisiin

Taloudellisen tilanteen kiristyminen viime vuosina on vaikuttanut juuri lapsiperheiden toimeentuloon. Perheissä, joiden taloudellisen tilanteen äiti arvioi huonoksi, myös äitien ja perheiden hyvinvointia tukevien palvelujen tarve oli yleisempää.

”Tutkimustulosten valossa perheiden toimeentulon kiristäminen entisestään on huolestuttavaa. Korkojen nousu rasittaa erityisesti pikkulapsiperheitä, joista valtaosalla on velkaa. Nyt kaavaillut etuuksien leikkaukset ja indeksien jäädytykset osuvat pienituloisiin lapsiperheisiin. Myös suunniteltu työsuhteiden määräaikaisuuden helpottaminen kohdistuu erityisesti nuoriin naisiin, joilla määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä. Se voi vaikeutta epävarmassa työtilanteessa olevien pikkulapsiperheiden äitien tilannetta”, Salmi arvioi.  

”Toimeentulon tiukentamisella on laajakantoisia seurauksia hyvinvointiin lapsiperheissä, ja samalla palvelujen tarve kasvaa. Toimeentuloa helpottamalla voidaan sen sijaan alentaa vanhempien kokonaiskuormitusta, ja näin myös vähentää painetta palveluihin.”

Lisätietoa

Salmi, Minna & Närvi, Johanna: Toimeentulokokemukset ja hyvinvoinnin erot vauvaperheissä. Äitien arvioita perheen taloudellisesta tilanteesta ja hyvinvoinnista FinLapset 2020 -kyselyssä. THL, Työpaperi 42/2023

Minna Salmi
vieraileva tutkija
THL
puh. 029 524 7117
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Johanna Närvi
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7467
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi