Toimeentulo on yhteydessä vauvaperheiden äitien hyvinvointiin mielialasta lapsitoiveisiin
22.11.2023 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Äitien arvio perheen taloudellisesta tilanteesta on vahvasti yhteydessä äitien ja perheen hyvinvointiin vauvaperheissä.
Äitien mieliala, terveys, tyytyväisyys elämäänsä ja parisuhteeseensa sekä arviot arjen sujumisesta ovat huonommalla tolalla, jos äiti arvioi perheen taloudellisen tilanteen vain kohtalaiseksi tai huonoksi verrattuna äiteihin, jotka arvioivat taloudellisen tilanteensa hyväksi. Myös kokemuksia yhteyksistä muihin ihmisiin ja vaikutusmahdollisuuksista oman elämänsä kulkuun oli harvemmilla, jos taloudellinen tilanne oli huono.
Taloudellinen tilanne heijastuu myös äitien tulevaisuuden lapsitoiveisiin ja syihin, joiden takia äidit eivät toivo lisää lapsia tai ovat epävarmoja toiveestaan.
Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin toimeentulokokemusten yhteyksiä 140 hyvinvoinnin osatekijään 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen perheissä. FinLapset 2020 -kyselyyn perustuva aineisto sisälsi 8 922 äidin vastaukset hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia kartoittaviin kysymyksiin.
Toimeentulon ongelmat heijastuvat mielialaan, tyytyväisyyteen elämään ja osallisuuden kokemuksiin
Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät erot vastaajien raportoimassa hyvinvoinnissa olivat varsin johdonmukaisia, vaikka ne vaihtelivat suuruudeltaan. Suuria eroja oli äitien masennuskokemuksissa odotusaikana.
”Raskausajan masennus oli kaikilla äideillä huolestuttavan yleistä, mutta perheen taloudellinen tilanne heijastui siihen vahvasti: huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä lähes joka toinen kertoi olleensa masentunut odotusaikana, hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä joka neljäs”, kertoo THL:n vieraileva tutkija, valtiotieteen tohtori Minna Salmi.
Äitien tyytyväisyys elämäänsä erosi myös selvästi taloudellisen tilanteen mukaan. Tyytyväisiä elämäänsä olivat lähes kaikki äidit, jotka arvioivat taloudellisen tilanteensa hyväksi. Huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista näin raportoi harvempi kuin neljä viidestä.
Samansuuruisia tai suurempiakin eroja oli hyvin ja huonosti toimeentulevien äitien välillä tyytyväisyydessä parisuhteensa eri puoliin.
Erot olivat suuria myös kokemuksissa yhteyksistä muihin ihmisiin ja vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään. Lähes kaikki hyvässä taloudellisessa asemassa olevat äidit kokivat voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun, mutta huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista näin ajatteli enää hieman useampi kuin kaksi kolmesta. Valtaosa hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä koki olevansa osa itselleen tärkeää ryhmää tai yhteisöä, kun näin koki vain alle puolet huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä.
Toimeentulon ongelmat rajoittavat lapsitoiveita
Kaikkein suurin ero hyvin ja huonommin toimeentulevien äitien välillä oli lapsitoiveissa. Puolet huonossa taloudellisessa tilanteessa elävistä äideistä kertoi taloudellisen tilanteen vaikuttavan merkittävästi siihen, ettei toivo enempää lapsia tai on epävarma asiasta. Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä näin kertoi vain hyvin harva.
Myös epävarma työtilanne ja yhteiskunnan riittämätön tuki olivat merkittävästi päätökseen vaikuttavia tekijöitä ainakin joka viidennessä huonossa taloudellisessa tilanteessa olevassa perheessä, mutta vain parissa prosentissa hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista.
”Tutkimuksen perusteella hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevilla on harvemmin esteitä toteuttaa lapsitoiveitaan kuin huonossa taloudellisessa tilanteessa olevilla, oli sitten kyse yhden tai useamman lapsen äideistä. Toimeentulon kokemukset näyttävät olevan yhteydessä syntyvyyteen – jos sitä halutaan nostaa, ei ole viisasta heikentää pikkulapsiperheiden toimeentulon edellytyksiä”, Salmi toteaa.
Taloudellisen tilanteen kiristyminen vaikuttaa erityisesti lapsiperheisiin
Taloudellisen tilanteen kiristyminen viime vuosina on vaikuttanut juuri lapsiperheiden toimeentuloon. Perheissä, joiden taloudellisen tilanteen äiti arvioi huonoksi, myös äitien ja perheiden hyvinvointia tukevien palvelujen tarve oli yleisempää.
”Tutkimustulosten valossa perheiden toimeentulon kiristäminen entisestään on huolestuttavaa. Korkojen nousu rasittaa erityisesti pikkulapsiperheitä, joista valtaosalla on velkaa. Nyt kaavaillut etuuksien leikkaukset ja indeksien jäädytykset osuvat pienituloisiin lapsiperheisiin. Myös suunniteltu työsuhteiden määräaikaisuuden helpottaminen kohdistuu erityisesti nuoriin naisiin, joilla määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä. Se voi vaikeutta epävarmassa työtilanteessa olevien pikkulapsiperheiden äitien tilannetta”, Salmi arvioi.
”Toimeentulon tiukentamisella on laajakantoisia seurauksia hyvinvointiin lapsiperheissä, ja samalla palvelujen tarve kasvaa. Toimeentuloa helpottamalla voidaan sen sijaan alentaa vanhempien kokonaiskuormitusta, ja näin myös vähentää painetta palveluihin.”
Lisätietoa
Salmi, Minna & Närvi, Johanna: Toimeentulokokemukset ja hyvinvoinnin erot vauvaperheissä. Äitien arvioita perheen taloudellisesta tilanteesta ja hyvinvoinnista FinLapset 2020 -kyselyssä. THL, Työpaperi 42/2023
Minna Salmi
vieraileva tutkija
THL
puh. 029 524 7117
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Johanna Närvi
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7467
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Ukrainan oppi Suomelle: henkinen kriisinkestävyys rakentuu koko yhteiskunnan kyvystä tukea ihmisten selviytymistä – ja sitä vahvistetaan jo normaalioloissa23.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tutkimus osoittaa, että väestön henkinen kriisinkestävyys on tiiviisti yhteydessä koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Ukrainassa siviiliväestön selviytymistä ja jaksamista ovat tukeneet arjen jatkuvuuden ja palvelujen ylläpitäminen, vahva kansalaisyhteiskunta, paikallisen päätöksenteon joustavuus, digitalisaation hyödyntäminen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa. Suomelle keskeinen viesti on, että henkistä kriisinkestävyyttä ja sen edellytyksiä tulee vahvistaa jo normaalioloissa.
THL viikolla 44/202622.10.2026 15:22:27 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 23.10. Mitä voimme oppia Ukrainalta henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisesta? – CIVRES-hankkeen tulosten julkistaminen. Millaiset toimintatavat ovat vahvistaneet yhteiskunnan ja väestön resilienssiä poikkeusoloissa? Entä mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi? Lisätietoja ja embargopyynnöt: viestintäpäällikkö Oliver Kiviharju, etunimi.sukunimi(at)thl.fi to 29.10. Hyvinvoin
Kutsu: Vahvempi kuin pelko – miten yhteisöt toipuvat väkivallan jälkeen?19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Miten yhteiskunta, yhteisöt ja ammattilaiset toipuvat väkivaltaisesta teosta? Mitä voimme oppia Utøyasta, Viertolasta ja Ukrainasta? Entä mitä terrorismi maksaa yhteiskunnalle?
Muistutuskutsu: Ukrainasta oppeja Suomen kriisinkestävyyteen – THL julkaisee CIVRES-tutkimuksen tulokset 23.10.19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) CIVRES-hankkeessa tutkittiin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainan väestön hyvinvointiin ja henkiseen kriisinkestävyyteen. Keskeisten tulosten lisäksi julkaisutilaisuudessa käsitellään sitä, mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi.
THL viikolla 43/202615.10.2026 15:33:04 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ma 19.10. Sininauhaliitto sähköisten pelihaittapalveluiden tuottajaksi vuosille 2027–2031. Lisätiedot: riikka.salmelin(at)thl.fi, puh. 029 524 8036 ti 20.10. THL julkaisee suosituksia lähisuhdesurmien ehkäisemiseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on kuollut lähisuhdesurmien seurauksena yhteensä 288 aikuista ja lasta. Kansallinen selvitystoiminto auttaisi ehkäisemään uusia surmia, tunnistamaan palvelujärjestelmän puutteita ja vahvistamaan väkivallan ehkäisyä kustannustehok
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme