Toimeentulo on yhteydessä vauvaperheiden äitien hyvinvointiin mielialasta lapsitoiveisiin
Äitien arvio perheen taloudellisesta tilanteesta on vahvasti yhteydessä äitien ja perheen hyvinvointiin vauvaperheissä.
Äitien mieliala, terveys, tyytyväisyys elämäänsä ja parisuhteeseensa sekä arviot arjen sujumisesta ovat huonommalla tolalla, jos äiti arvioi perheen taloudellisen tilanteen vain kohtalaiseksi tai huonoksi verrattuna äiteihin, jotka arvioivat taloudellisen tilanteensa hyväksi. Myös kokemuksia yhteyksistä muihin ihmisiin ja vaikutusmahdollisuuksista oman elämänsä kulkuun oli harvemmilla, jos taloudellinen tilanne oli huono.
Taloudellinen tilanne heijastuu myös äitien tulevaisuuden lapsitoiveisiin ja syihin, joiden takia äidit eivät toivo lisää lapsia tai ovat epävarmoja toiveestaan.
Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin toimeentulokokemusten yhteyksiä 140 hyvinvoinnin osatekijään 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen perheissä. FinLapset 2020 -kyselyyn perustuva aineisto sisälsi 8 922 äidin vastaukset hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia kartoittaviin kysymyksiin.
Toimeentulon ongelmat heijastuvat mielialaan, tyytyväisyyteen elämään ja osallisuuden kokemuksiin
Taloudelliseen tilanteeseen liittyvät erot vastaajien raportoimassa hyvinvoinnissa olivat varsin johdonmukaisia, vaikka ne vaihtelivat suuruudeltaan. Suuria eroja oli äitien masennuskokemuksissa odotusaikana.
”Raskausajan masennus oli kaikilla äideillä huolestuttavan yleistä, mutta perheen taloudellinen tilanne heijastui siihen vahvasti: huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä lähes joka toinen kertoi olleensa masentunut odotusaikana, hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä joka neljäs”, kertoo THL:n vieraileva tutkija, valtiotieteen tohtori Minna Salmi.
Äitien tyytyväisyys elämäänsä erosi myös selvästi taloudellisen tilanteen mukaan. Tyytyväisiä elämäänsä olivat lähes kaikki äidit, jotka arvioivat taloudellisen tilanteensa hyväksi. Huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista näin raportoi harvempi kuin neljä viidestä.
Samansuuruisia tai suurempiakin eroja oli hyvin ja huonosti toimeentulevien äitien välillä tyytyväisyydessä parisuhteensa eri puoliin.
Erot olivat suuria myös kokemuksissa yhteyksistä muihin ihmisiin ja vaikutusmahdollisuuksista omaan elämään. Lähes kaikki hyvässä taloudellisessa asemassa olevat äidit kokivat voivansa vaikuttaa elämänsä kulkuun, mutta huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista näin ajatteli enää hieman useampi kuin kaksi kolmesta. Valtaosa hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä koki olevansa osa itselleen tärkeää ryhmää tai yhteisöä, kun näin koki vain alle puolet huonossa taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä.
Toimeentulon ongelmat rajoittavat lapsitoiveita
Kaikkein suurin ero hyvin ja huonommin toimeentulevien äitien välillä oli lapsitoiveissa. Puolet huonossa taloudellisessa tilanteessa elävistä äideistä kertoi taloudellisen tilanteen vaikuttavan merkittävästi siihen, ettei toivo enempää lapsia tai on epävarma asiasta. Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista äideistä näin kertoi vain hyvin harva.
Myös epävarma työtilanne ja yhteiskunnan riittämätön tuki olivat merkittävästi päätökseen vaikuttavia tekijöitä ainakin joka viidennessä huonossa taloudellisessa tilanteessa olevassa perheessä, mutta vain parissa prosentissa hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevista.
”Tutkimuksen perusteella hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevilla on harvemmin esteitä toteuttaa lapsitoiveitaan kuin huonossa taloudellisessa tilanteessa olevilla, oli sitten kyse yhden tai useamman lapsen äideistä. Toimeentulon kokemukset näyttävät olevan yhteydessä syntyvyyteen – jos sitä halutaan nostaa, ei ole viisasta heikentää pikkulapsiperheiden toimeentulon edellytyksiä”, Salmi toteaa.
Taloudellisen tilanteen kiristyminen vaikuttaa erityisesti lapsiperheisiin
Taloudellisen tilanteen kiristyminen viime vuosina on vaikuttanut juuri lapsiperheiden toimeentuloon. Perheissä, joiden taloudellisen tilanteen äiti arvioi huonoksi, myös äitien ja perheiden hyvinvointia tukevien palvelujen tarve oli yleisempää.
”Tutkimustulosten valossa perheiden toimeentulon kiristäminen entisestään on huolestuttavaa. Korkojen nousu rasittaa erityisesti pikkulapsiperheitä, joista valtaosalla on velkaa. Nyt kaavaillut etuuksien leikkaukset ja indeksien jäädytykset osuvat pienituloisiin lapsiperheisiin. Myös suunniteltu työsuhteiden määräaikaisuuden helpottaminen kohdistuu erityisesti nuoriin naisiin, joilla määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä. Se voi vaikeutta epävarmassa työtilanteessa olevien pikkulapsiperheiden äitien tilannetta”, Salmi arvioi.
”Toimeentulon tiukentamisella on laajakantoisia seurauksia hyvinvointiin lapsiperheissä, ja samalla palvelujen tarve kasvaa. Toimeentuloa helpottamalla voidaan sen sijaan alentaa vanhempien kokonaiskuormitusta, ja näin myös vähentää painetta palveluihin.”
Lisätietoa
Salmi, Minna & Närvi, Johanna: Toimeentulokokemukset ja hyvinvoinnin erot vauvaperheissä. Äitien arvioita perheen taloudellisesta tilanteesta ja hyvinvoinnista FinLapset 2020 -kyselyssä. THL, Työpaperi 42/2023
Minna Salmi
vieraileva tutkija
THL
puh. 029 524 7117
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Johanna Närvi
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7467
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Jätevesitutkimus: Peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n käyttö jyrkässä kasvussa, alueelliset erot suuria9.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Alfa-PVP:tä (”peukku”) käytetään yhä enemmän etenkin pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä, ja käyttö keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Myös amfetamiinin ja kokaiinin vuonna 2024 mitatut käyttömäärät ovat monin paikoin mittaushistorian korkeimpia, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus.
Tuore tutkimus: masennusoireilua raportoi joillain hyvinvointialueilla jopa kaksinkertainen määrä nuoria verrattuna toisiin alueisiin9.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
THL on julkaissut ennakkotietoa nuorten mielenterveysoireilusta eri hyvinvointialueilla. Samalla THL julkaisi suositukset toimista kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille. Hyvinvointialueiden ja kuntien tehtävänä on ehkäistä nuorten masennusta huolehtimalla, että ammattilaisilla on edellytykset tarjota nuorille matalan kynnyksen apua. Alueellisia eroja on tärkeää tarkastella kunnissa ja hyvinvointialueilla eli siellä, missä syyt ja ratkaisut voidaan parhaimmin tunnistaa.
THL viikolla 20/20258.5.2025 15:23:41 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 8.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 9.5. THL julkaisee ennakkotietoa nuorten mielenterveysoireilusta eri hyvinvointialueilla. Esimerkiksi masennusoireilua raportoivien nuorten osuus on joillain hyvinvointialueilla kaksinkertainen verrattuna toisiin. Samalla THL julkaisee suositukset toimista kuntien ja hyvinvointien päättäjille. Lisätiedot: taija.huhtala(at)thl.fi, puh. 029 524 8138 to 15.5. Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys - Terve Suomi 2024 -kyselyn tuloksia. Tilastoraportti ja Sotka
Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja erityisesti alkoholisairastavuudessa ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä7.5.2025 00:05:00 EEST | Tiedote
Alueiden väliset erot ovat sairastavuudessa suurimpia alkoholisairauksissa ja työkyvyttömyydessä ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä, selviää uusimmista Kansallisen terveysindeksin tuloksista.
THL viikolla 19/202530.4.2025 12:07:29 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri julkaistaan yleensä joka torstai, mutta tänään, vappuaattona, se ilmestyy poikkeuksellisesti keskiviikkona. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 30.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 7.5. Alueiden väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä. Kansallisen terveysindeksin 2021–2023 tuloksia. Yhteistiedote Kelan kanssa. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 pe 9.5. Jätevesitutkimuksen tulokset huumeiden käytöstä julkaistaan. Lisätietoja: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 Verkkouutiset ma 5.5. Ulkomaista syntype
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme