Kokemäenjoella on kasvanut talvitulvariski - vesitilanne jatkuu haastavana
Viime kuukausien sateet ovat pitäneet vesimäärät suurina Kokemäenjoen vesistöalueella. Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien pintoja on laskettu talveen varautumiseksi, mutta sateiden vuoksi varautuminen on ottanut paikoin takapakkia. Matalalla olevien rakennusten omistajien Kokemäenjoen varrella voi olla syytä varautua suojaamaan omaisuuttaan.

Kesän ja syksyn mittaan kertyneet vesimäärät eivät ole talven kynnykselläkään lähteneet kunnolla laskuun Kokemäenjoen valuma-alueella, joka ulottuu Ähtäristä Riihimäelle.
Etenkin pohjoisen Pirkanmaan suurissa järvissä vedet lainehtivat huomattavasti ajankohtaan nähden keskimääräistä korkeammalla ja takaavat siten kasvaneita vesimääriä alavirtaan vielä pitkälle ensi vuoteen. Palovedellä ja Keurusselällä onkin mitattu jopa ajankohdan korkeimpia vedenkorkeuksia yli sataan vuoteen venyviltä mittaushistorioilta. Näillä järvillä tulvavahinkoja vähentää kuitenkin se, että vallitseva vedenkorkeus ei ole merkittävästi tavanomaista kevättulvaa suurempi.
Säännöstellyillä järvillä varaudutaan talveen
Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien säätämisellä voidaan vaikuttaa merkittävästi tulvariskiin sekä niiden rannoilla että alavirran puoleisella Kokemäenjoella Sastamalan ja Porin välillä. Pirkanmaan keskeisiä säännösteltyjä järviä ovat Näsijärvi, Vanajavesi, Pyhäjärvi, Rauta-Kulovesi ja Kyrösjärvi. Näiden järvien vedenpintoja lasketaan tulvariskit huomioiden loppuvuodesta, jotta saadaan liikkumavaraa mahdollisessa sateiden tai jään aiheuttamassa tulvatilanteessa Kokemäenjoen varsilla.
Säännöstelyvaraa tarvitaan myös siihen, että sopivina pakkaspäivinä voidaan Kokemäenjoen virtaus pienentää siten, että jokeen muodostuu jääkansi. Tämä jääkansi hidastaa veden jäähtymistä joessa ja pienentää riskiä alijäähtyneen veden aiheuttamalle hyydejäätulvalle.
Säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien laskemiseksi on niistä juoksutettu alavirtaan suuret määrät vettä. Monessa paikassa onkin turvauduttu ohijuoksutuksiin, eikä juoksutuksia voida nykyisestä juuri enää lisätä ilman haittojen syntymistä.
-Tammerkosken valssipadon avaaminen, Lempäälän kanavan kautta tapahtuva juoksutus ja Kokemäenjoen vesivoimaloiden ohijuoksutukset ovat esimerkkejä keinoista, joilla pyritään varautumaan aiheuttamatta kuitenkaan tarpeettomia haittoja, kertoo vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Vedenpinta korkealla Kokemäenjoen varsilla
Aina vesimääriä ei kuitenkaan ole saatu pysymään kurissa. Marraskuun puolivälissä Loimijoen ja muiden Huittisissa Kokemäenjokeen laskevien jokien virtaamat nousivat sateiden seurauksena niin, että vesi nousi joen varsilla pelloille. Tämä tapahtui siitäkin huolimatta, että Pirkanmaan järvistä tulevaa juoksutusta pienennettiin tulvahuipun ajaksi. Juoksutusta järvistä olisi kyllä pystynyt pienentämään niinkin paljon, ettei vesi olisi noussut pelloille, mutta tällöin olisi Pirkanmaan järvissä menetetty huomattavasti varautumistilaa.
-Kynnys juoksutuksien rajoittamiselle on tällä hetkellä kasvanut. Säännösteltyjen järvien vedenpinnan uudelleen laskeminen on tässä vesitilanteessa haastavaa, ja tätä säätövaraa voidaan talven mittaan tarvita myös asuinrakennusten suojaamiseen Kokemäenjoen varressa, selventää Nurhonen.
Suurempien vahinkojen välttämiseksi Huittisissa vettä varastoitiin Pirkanmaan järviin, jolloin Rauta-Kuloveden, Pyhäjärven, Näsijärven ja Vanajaveden pinnat nousivat. Huittisten tulvan mentyä ohi on täydet juoksutukset taas käynnistetty ja näiden järvien pinnat saatu kääntymään laskuun.
-Säännöstelyssä vesistöä ajatellaan kokonaisuutena, jolloin haasteet yhdessä osassa näkyvät myös muualla vesistössä, Nurhonen lisää.
Järvisäännöstelyjen poikkeusluvista haettu helpotusta tilanteeseen
Lokakuussa Kyrösjärven vedenkorkeuksia säännöstelevä Kyröskosken Voima haki poikkeusluvan lisätä juoksutusta tavanomaisesta. Tämän luvan avulla onkin saatu vettä alas tavallista enemmän jo yli kuukauden ajan. Siitäkin huolimatta sateet ovat pitäneet veden Kyrösjärvessä sitkeästi korkealla, eikä järveen ole saatu kaivattua reagointivaraa mahdollisen tulvatilanteen varalta.
Marraskuun puolivälissä saatiin lupaviranomaselta lupa lisätä juoksutuksia tavanomaisia määräyksiä suuremmaksi myös Vanajavedestä, Pyhäjärvestä ja Rauta-Kulovedestä. Tätä lupaa ei ole kuitenkaan päästy käyttämään, sillä se aiheuttaisi tulvavahinkoja Pirkanmaan puoleisella osalla Kokemäenjokea. Näin ollen säätövaran tekeminen Pirkanmaan järviin on ollut toivottua hitaampaa.
Mikäli talven vesitilanne jatkuu haastavana, voi tulla tarve hakea poikkeuslupia myös vedenkorkeuksien nostamiselle tavanomaista korkeammalle Pirkanmaan keskeisillä säännöstellyillä järvillä.
-Poikkeuslupia käytetään vain tarpeen mukaan. Tällä haetaan lopputulosta, jossa mahdolliset vahingot jäävät kokonaisuutena mahdollisimman vähäisiksi, kertoo Nurhonen.
Kokemäenjoella kasvanut talvitulvariski
Pirkanmaan järvien toivottua heikompi varautumistilanne tarkoittaa kasvanutta talvitulvariskiä Kokemäenjoen varsilla. Pirkanmaan puolella riski koskee erityisesti matalalla olevia rakennuksia Tyrvään ja Äetsän voimalaitosten välisellä jokiosalla. Myös Kolsin ja Äetsän voimalaitosten välisellä Huittisten altaalla vedenkorkeus voi ajoittain nousta, sillä Pirkanmaan järvillä ei nykyisellään voida reagoida tavanomaisella tavalla.
-Mikäli aiempina vuosina on ollut haasteita nousevan veden kanssa Kokemäenjoen varsilla, voi kiinteistönomistajilla olla syytä varautua suojaamaan omaisuuttaan. Riski sille, että esimerkiksi vuosien 2006-2008 kaltaiset korkeat vedenkorkeudet toistuvat, on kasvanut, muistuttaa Nurhonen.
Pirkanmaan ELY-keskus on marraskuun aikana kartoittanut Kokemäenjoen varren riskikohteita yhdessä Sastamalan kaupungin kanssa.
Vesitilanteen kehittymistä on kuvattu myös 13.10.2023 julkaistussa vesitilannetiedotteessa (sttinfo.fi).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus:
- Vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen, p. 0295 036 103
- Ylitarkastaja Piia Tikka, p. 0295 036 042
- Yksikön päällikkö Heidi Heino, p. 0295 036 325
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat

Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Pyhäjärven uusi säännöstelylupa huomioi talven erilaiset sääolosuhteet17.2.2025 09:09:01 EET | Tiedote
Pirkanmaalla sijaitseva Pyhäjärvi on saanut uuden vesilain mukaisen säännöstelyluvan, joka asettaa aikaisempaa joustavammat määräykset talviajan juoksutuksen hoitamiselle. Uuden luvan avulla pystytään ottamaan paremmin huomioon lauhat, vähälumiset talvet, sekä reagoimaan Kokemäenjoen talviaikaisiin tulviin. Kesäkauden osalta lupaan ei tullut muutoksia.
Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueille rakennetaan kosteikkoja – kunnostustyöt alkavat pian14.2.2025 12:29:19 EET | Tiedote
Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueille rakennetaan lähiaikoina kolme kosteikkoa. Kosteikot hyödyttävät joessa esiintyviä raakkuja, kun veden laatu paranee. Kosteikot toimivat luonnon omana suodattimena. Ne sitovat vedessä olevia ravinteita ja kiintoainetta, sekä pidättävät vettä pesusienen lailla. LIFE Revives -hankkeessa tehdään kunnostuksia joessa ja joen valuma-alueella.
Maatilojen investointihalukkuus hyvällä tasolla Pirkanmaalla13.2.2025 16:07:15 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus myönsi 4,7 miljoonaa euroa avustusta maatilojen investoinneille vuonna 2024. Eniten rahoitettiin maatilojen energiainvestointeja sekä lypsykarjatalouden investointeja. Nuoren viljelijän aloitustuen turvin Pirkanmaalla aloitti 21 uutta maatalousyrittäjää.
ELY-keskuksen kautta Pirkanmaalle 149 miljoonaa euroa elinkeinoihin, liikenteeseen ja ympäristöön vuonna 202410.2.2025 09:02:14 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta ohjattiin viime vuonna maakunnan kehittämiseen kaikkiaan lähes 149 miljoonaa euroa. Rahoituksesta reilu 81 miljoonaa kohdistui työllisyyteen ja yritysten kehittämiseen. Liikenteeseen käytettiin noin 60 miljoonaa euroa ja ympäristöhankkeisiin 7,5 miljoonaa euroa.
Remeon jätteenkäsittelylaitos siivottu – voimassa olevan ympäristöluvan vuoksi toiminta on sallittava, mutta tehostetusti valvottuna30.1.2025 14:32:20 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus on antanut uuden poikkeuksellisen tilanteen päätöksen Remeo Refining Oy:n Tampereen Ruskossa toimivalle jätteenkäsittelylaitokselle toiminnan sallimiseksi ympäristöluvan nojalla, mutta tietyin ehdoin. Toimintaa seurataan tehostetusti tiiviissä viranomaisyhteistyössä muun muassa ilmakuvin. Ympäristövaikutuksia arvioidaan pitkällä aikavälillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme