Kuntaviestinnän kysely paljastaa: Useat kaupungit ja kunnat hyödyntävät jo tekoälyä viestinnässään - ohjeistuksia odotetaan koko Eurooppaan

Suuri osa Suomen kaupungeista ja kunnista käyttää tai suunnittelee pian käyttävänsä viestinnässään tekoälypohjaisia työkaluja. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista 182 kunnasta 35 prosenttia käyttää ja 22 prosenttia suunnittelee ryhtyvänsä käyttämään tekoälyä kunnan viestinnässä. Tieto selviää Kuntaliiton toteuttamasta kuntaviestintäkyselystä, joka toteutetaan kahden vuoden välein.

Useimmiten tekoälypohjaisia työkaluja käytetään kunnissa tekstien suunnitteluun ja muotoiluun. Lisäksi tekoälyä käytetään apuna sosiaalisen median viesteissä ja käännöksissä. Kyselyyn vastanneista osa käyttää tekoälypohjaisia sovelluksia myös kuvien luomisessa ja käsittelyssä sekä taitossa. 

Suunnitteilla on myös tekoälysovellusten käyttöönotto kuntien verkkosivuilla auttamaan muun muassa tiedon löytymisessä ja sisällön tuotannossa.

– Tekoälyn käyttö yleistyy kovaa vauhtia työelämässä, ja kuntaviestinnässä ollaan tämän kehityksen etujoukoissa, toteaa viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund Kuntaliitosta.

Vasta neljällä prosentilla kunnista on sisäisiä linjauksia tai ohjeita tekoälyn käyttöön. Kolme kuntaa kymmenestä suunnittelee linjausten laatimista.

– Tekoälyn käytöstä ei ole vielä säädelty kansallisesti tai Euroopan tasolla. Tästä syystä ohjeistaminenkin on kesken, niin kunnissa kuin kansallisella tasolla. Esimerkiksi tietosuojaan liittyviä ongelmia voi kiertää, kun tekoälylle syöttää vain julkista tai pian julkista tietoa, tai luo jotain ihan uutta, jatkaa Hagerlund.

Kriisiviestintäohje valtaosassa kuntia

Kahdeksassa kunnassa kymmenestä (79 %) on laadittu kriisiviestintäohje, ja 13 prosenttia suunnittelee sellaisen tekevänsä. Kaikilla yli 20 000 asukkaan kunnilla on kriisiviestintäohje.

Joko säännöllisesti tai satunnaisesti kriisi- ja erityistilanteiden viestintää harjoittelee valtaosa eli 85 prosenttia kunnista. Jos kunnalla on kriisiviestintäohje, niin kunta todennäköisemmin myös harjoittelee kriisitilanteita.

Kyselyyn vastanneet kertoivat, miten sota Ukrainassa on vaikuttanut kunnan viestintään. Vastaajien mukaan kansainvälinen tilanne on lisännyt jonkin verran vieraskielisen viestinnän tarvetta. Osa kunnista on myös joko viestinyt erikseen tai rakentanut verkkoon kokonaisuuksia Ukrainan pakolaisille. Lisäksi valmiusviestinnän määrä on lisääntynyt maailmanpoliittisen tilanteen seurauksena.

Kuudessa kunnassa kymmenestä viestintävastaava on mukana johtoryhmän työskentelyssä

Noin puolessa (48 %) kunnan viestintävastaava on kunnan johtoryhmän jäsen. Lisäksi kymmenessä prosentissa vastanneista kunnista viestintävastaava on mukana johtoryhmän työskentelyssä läsnä- ja puheoikeudella.

– Johtaminen ja viestintä ovat saman kolikon eri puolet: viestintä on johtamista, eikä johtaminen onnistu ilman viestintää. On tärkeää, että viestinnästä vastaava on mukana, kun keskustellaan vaihtoehdoista tai linjataan mitä tehdään, eikä vain kuule asiasta myöhemmin, toteaa viestintäpäällikkö Hanna Kaukopuro-Klemetti Kuntaliitosta.

Muutto- tai investointihoukuttimia on käytössä yli puolella kunnista

Yhteensä 54 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ilmoittaa käyttävänsä erilaisia muutto- tai investointihoukuttimia. Lisäksi kahdeksan prosenttia suunnittelee sellaisten käyttöönottoa. Verrattuna kahden vuoden takaiseen, muutto- ja investointihoukuttimet vaikuttavat yleistyneen. Vuoden 2021 kyselyyn vastanneista kunnista runsas neljännes (27 %) tarjosi jotain muutto- tai investointihoukutinta.

Useimmiten tarjolla on edullisia tontteja (63 %), vauvaraha tai vastaava (46 %) tai tervetuliaislahja (37 %).

Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 182 kuntaa, vastausprosentti oli 58,9. Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2023.

Lisätietoja:

Tony Hagerlund, viestinnän kehityspäällikkö, Kuntaliitto, 050 526 2158
Hanna Kaukopuro-Klemetti, viestintäpäällikkö, Kuntaliitto, 050 597 4918