Kuntaviestinnän kysely paljastaa: Useat kaupungit ja kunnat hyödyntävät jo tekoälyä viestinnässään - ohjeistuksia odotetaan koko Eurooppaan
Suuri osa Suomen kaupungeista ja kunnista käyttää tai suunnittelee pian käyttävänsä viestinnässään tekoälypohjaisia työkaluja. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista 182 kunnasta 35 prosenttia käyttää ja 22 prosenttia suunnittelee ryhtyvänsä käyttämään tekoälyä kunnan viestinnässä. Tieto selviää Kuntaliiton toteuttamasta kuntaviestintäkyselystä, joka toteutetaan kahden vuoden välein.
Kuntaviestinnän kysely paljastaa: Useat kaupungit ja kunnat hyödyntävät jo tekoälyä viestinnässään - ohjeistuksia odotetaan koko Eurooppaan
Suuri osa Suomen kaupungeista ja kunnista käyttää tai suunnittelee pian käyttävänsä viestinnässään tekoälypohjaisia työkaluja. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista 182 kunnasta 35 prosenttia käyttää ja 22 prosenttia suunnittelee ryhtyvänsä käyttämään tekoälyä kunnan viestinnässä. Tieto selviää Kuntaliiton toteuttamasta kuntaviestintäkyselystä, joka toteutetaan kahden vuoden välein.
Useimmiten tekoälypohjaisia työkaluja käytetään kunnissa tekstien suunnitteluun ja muotoiluun. Lisäksi tekoälyä käytetään apuna sosiaalisen median viesteissä ja käännöksissä. Kyselyyn vastanneista osa käyttää tekoälypohjaisia sovelluksia myös kuvien luomisessa ja käsittelyssä sekä taitossa.
Suunnitteilla on myös tekoälysovellusten käyttöönotto kuntien verkkosivuilla auttamaan muun muassa tiedon löytymisessä ja sisällön tuotannossa.
– Tekoälyn käyttö yleistyy kovaa vauhtia työelämässä, ja kuntaviestinnässä ollaan tämän kehityksen etujoukoissa, toteaa viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund Kuntaliitosta.
Vasta neljällä prosentilla kunnista on sisäisiä linjauksia tai ohjeita tekoälyn käyttöön. Kolme kuntaa kymmenestä suunnittelee linjausten laatimista.
– Tekoälyn käytöstä ei ole vielä säädelty kansallisesti tai Euroopan tasolla. Tästä syystä ohjeistaminenkin on kesken, niin kunnissa kuin kansallisella tasolla. Esimerkiksi tietosuojaan liittyviä ongelmia voi kiertää, kun tekoälylle syöttää vain julkista tai pian julkista tietoa, tai luo jotain ihan uutta, jatkaa Hagerlund.
Kriisiviestintäohje valtaosassa kuntia
Kahdeksassa kunnassa kymmenestä (79 %) on laadittu kriisiviestintäohje, ja 13 prosenttia suunnittelee sellaisen tekevänsä. Kaikilla yli 20 000 asukkaan kunnilla on kriisiviestintäohje.
Joko säännöllisesti tai satunnaisesti kriisi- ja erityistilanteiden viestintää harjoittelee valtaosa eli 85 prosenttia kunnista. Jos kunnalla on kriisiviestintäohje, niin kunta todennäköisemmin myös harjoittelee kriisitilanteita.
Kyselyyn vastanneet kertoivat, miten sota Ukrainassa on vaikuttanut kunnan viestintään. Vastaajien mukaan kansainvälinen tilanne on lisännyt jonkin verran vieraskielisen viestinnän tarvetta. Osa kunnista on myös joko viestinyt erikseen tai rakentanut verkkoon kokonaisuuksia Ukrainan pakolaisille. Lisäksi valmiusviestinnän määrä on lisääntynyt maailmanpoliittisen tilanteen seurauksena.
Kuudessa kunnassa kymmenestä viestintävastaava on mukana johtoryhmän työskentelyssä
Noin puolessa (48 %) kunnan viestintävastaava on kunnan johtoryhmän jäsen. Lisäksi kymmenessä prosentissa vastanneista kunnista viestintävastaava on mukana johtoryhmän työskentelyssä läsnä- ja puheoikeudella.
– Johtaminen ja viestintä ovat saman kolikon eri puolet: viestintä on johtamista, eikä johtaminen onnistu ilman viestintää. On tärkeää, että viestinnästä vastaava on mukana, kun keskustellaan vaihtoehdoista tai linjataan mitä tehdään, eikä vain kuule asiasta myöhemmin, toteaa viestintäpäällikkö Hanna Kaukopuro-Klemetti Kuntaliitosta.
Muutto- tai investointihoukuttimia on käytössä yli puolella kunnista
Yhteensä 54 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ilmoittaa käyttävänsä erilaisia muutto- tai investointihoukuttimia. Lisäksi kahdeksan prosenttia suunnittelee sellaisten käyttöönottoa. Verrattuna kahden vuoden takaiseen, muutto- ja investointihoukuttimet vaikuttavat yleistyneen. Vuoden 2021 kyselyyn vastanneista kunnista runsas neljännes (27 %) tarjosi jotain muutto- tai investointihoukutinta.
Useimmiten tarjolla on edullisia tontteja (63 %), vauvaraha tai vastaava (46 %) tai tervetuliaislahja (37 %).
Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 182 kuntaa, vastausprosentti oli 58,9. Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2023.
Lisätietoja:
Tony Hagerlund, viestinnän kehityspäällikkö, Kuntaliitto, 050 526 2158
Hanna Kaukopuro-Klemetti, viestintäpäällikkö, Kuntaliitto, 050 597 4918
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme