THL:n lausunto: Entistä vahvempien alkoholijuomien myynti ruokakaupoissa voi lisätä sote-palveluiden kuormitusta – alueelliset erot jo nyt suuria
Hallituksen kaavailema alkoholilain uudistus voi lisätä alkoholihaittoja etenkin riskikäyttäjillä, arvioi THL. Tämä puolestaan lisäisi sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta erityisesti alueilla, jonne haitat kasaantuvat jo nyt. THL on julkaissut lausuntonsa hallituksen alkoholilainsäädännön muutoksesta. Muutos toisi ruokakauppoihin enintään 8 prosentin vahvuiset käymisteitse valmistetut alkoholijuomat. Nykyisin kaupoissa voi myydä enintään 5,5 prosentin vahvuisia juomia.
Alkoholin kokonaiskulutus on pääasiallisesti vähentynyt Suomessa noin 15 vuoden ajan. Silti alkoholin aiheuttama kuolleisuus lisääntyi edellisen eli vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen. Tuolloin päivittäistavarakaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärä nostettiin 4,7 prosentista 5,5:een.
Vuosina 2018–2020 alkoholin aiheuttamia kuolemia oli yhteensä lähes 450 enemmän kuin niitä olisi ollut kuolemien määrän pysyessä vuoden 2017 tasolla.
THL:n asiantuntijoiden arvion mukaan tätä selittää riskikäyttäjien kulutuksen lisääntyminen.
”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo entuudestaan paljon alkoholia käyttäneet lisäsivät kulutustaan”, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä.
Vuoden 2018 uudistuksessa vähittäismyyntiin vapautui noin kolme prosenttia Alkon yksinoikeusjärjestelmän liikevaihdosta.
”Nyt edessä on uusi saman mittaluokan muutos, jos enintään 8-prosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyynti sallitaan ruokakaupoissa”, Mäkelä toteaa.
”THL:n tavoitteena on alkoholin aiheuttamien haittojen vähentäminen osana väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on tässä tutkitusti tehokas keino. Samalla se vähentää sote-järjestelmän kuormitusta, kustannuksia yhteiskunnalle ja kestävyysvajetta”, hän jatkaa.
Alueelliset erot alkoholihaitoissa ovat suuria
Alkoholihaittojen yleisyys vaihtelee eri puolilla Suomea. Vakavien alkoholiongelmien esiintyvyys on erityisen suurta Pohjois-, Itä- ja Kaakkois-Suomessa.
Alkoholilainsäädännön muutokset voivat siten lisätä terveyshaittoja ja päihdepalveluiden tarvetta enemmän alueille, joilla alkoholiongelmia esiintyy jo tällä hetkellä runsaasti.
”Osa hyvinvointialueista on jo nyt huomattavan kuormittuneita alkoholin aiheuttamien ongelmien hoitamisesta. Olisi tärkeää, että kansallisella alkoholipoliittisella lainsäädännöllä ehkäistään haittojen kasvua”, Mäkelä sanoo.
Alkoholipolitiikassa huomioitava edelleen vaikutukset koko väestön hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen
Paitsi entistä vahvempien alkoholijuomien myynti ruokakaupoissa, suurta huolta herättävät myös hallituksen jatkotoimet alkoholipolitiikassa. Seuraavassa puoliväliriihessä käsitellään selvitystä viinien myynnin vapauttamisesta sekä jo tätä ennen mahdollisuutta alkoholijuomien kotiinkuljetukseen. Kaikkiaan hallitus tarkastelee alkoholipolitiikkaa nyt ensisijaisesti elinkeinopoliittisena kysymyksenä kansanterveys- ja hyvinvointinäkökulman sijasta.
”Viinit kattavat valtaosan nykyisen yksinoikeusjärjestelmän myynnistä. Viinien myynti ruokakaupoissa lisäisi niiden kulutusta, ja viinin sisältämä alkoholi aiheuttaa haittoja siinä missä muukin alkoholi. Sote-palveluiden kuormitus todennäköisesti lisääntyisi, ja haitat näkyisivät esimerkiksi työelämästä syrjäytymisenä ”, Mäkelä arvioi.
Hallitusohjelman mukaan TEM ja STM tekevät hallituksen puoliväliriiheen mennessä selvityksen viinien myynnin vapauttamisesta. THL tarjoaa valmisteluun tutkimus- ja tilastotietoa.
THL:n arvion mukaan hallitusohjelmassa linjatut alkoholipoliittiset uudistukset nakertavat asteittain yksinoikeusjärjestelmää, ja viinien myynnin vapauttaminen todennäköisesti kaataisi sen.
”Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ei muuta Alkon kansanterveydellistä tehtävää ja asemaa. On kuitenkin todennäköistä, että nykyisenkaltaisella yksinoikeusjärjestelmällä ei olisi toimintaedellytyksiä, jos viinien myynti vapautuisi. Väkevät kattavat Alkon litramyynnistä vain reilun neljäsosan, joten pelkästään niiden myynti ei pidä yksinoikeusjärjestelmää pystyssä”, Mäkelä toteaa.
Lisätietoa
THL:n lausunto alkoholilain uudistukseen 23.11.2023
Alkoholijuomien kulutus 2022 -tilasto
Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7159
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 5/202622.1.2026 15:06:28 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 27.1. Ennakkotiedot turvakotien ja Nollalinjan auttavan puhelimen asiakasmääristä vuonna 2025 julkaistaan. Lisätiedot: soile.koskela(at)thl.fi, puh. 029 524 7058 Uutiset to 29.1. Kansallisen rokotusohjelman TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotukset laajenevat uusille taudin riskialueille. Julkaisemme uudet rokotussuositukset sekä päivitettyä tietoa alueista, joilla omakustanteisia TBE-rokotuksia suositellaan paljon luonnossa liikkuville. Lisätiedot: elisa
Digisuositukset lapsille ovat valmiit – omia älypuhelimia ei suositella alle 13-vuotiaille22.1.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansalliset vapaa-ajan digisuositukset lapsille tarkentuivat syksyn lausunto- ja kommenttikierroksen jälkeen. Valmiit suositukset sisältävät tiukennuksen älypuhelimen hankinnan suositusikärajaan, joka on nyt 13 vuotta. Suositukset tiiviisti: Alle 13-vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta. Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan enintään tunti päivässä. 6–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä. Aikuisen tulee tarvittaessa rajoittaa ruudulla oloa. Digitalisella laitteella käytettävän sisällön tulee olla lapselle sopivaa ja kehitystä tukevaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että digitaalisten pelien, televisio-ohjelmien ja elokuvien ikärajoja tulee noudattaa, eikä lapsi saa altistua haitallisille sisällöille. Alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita. Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden lasten digitaalisten laitteiden käytön ikärajoja, laitt
Kutsu: Julkaisutilaisuus toimittajille lasten digisuosituksista to 22.1.2026 THL:ssa ja verkossa- tule mukaan ja lähetä kysymyksesi ennakkoon, asiantuntijamme vastaavat16.1.2026 15:01:59 EET | Tiedote
Minkä ikäisenä lapsi voi aloittaa ruudun katselemisen? Entä minkä ikäiselle lapselle voi hankkia älypuhelimen? Mitä jos lapsellani jo on älypuhelin? Miten sovin muiden vanhempien kanssa yhteisistä pelisäännöistä digisisältöjen ja laitteiden käytön suhteen? Millainen sisältö voi olla lapselle haitallista? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Opetushallitus julkaisevat yhdessä ensimmäiset kansalliset digisuositukset 0–13-vuotiaille lapsille. Järjestämme torstaina 22.1.2026 klo 09–10 THL:lla (Mannerheimintie 166) ja verkossa julkaisutilaisuuden toimittajille lasten digisuosituksista. Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitää sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen. Digisuositukset esittelevät johtava asiantuntija Päivi Lindberg THL:sta ja yksikön päällikkö Laura Francke Opetushallituksesta. Pääjohtajat Mika Salminen (THL) ja Minna Kelhä (OPH) pitävät esittelyn jälkeen kommenttipuheenvuorot. Tilaisuuden loppupuheenvuoron pitää liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala. Tämän jälkee
THL viikolla 4/202615.1.2026 15:08:29 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 22.1. Lasten digisuositukset ovat nyt valmiit - luonnokseen tuli tiukennuksia. Mediatilaisuus järjestetään 22.1. klo 9-10 THL ja teams. Kutsu lähetetään medioille perjantaina 16.1.2026. Tilaisuudessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala, pääjohtaja Mika Salminen (THL) ja pääjohtaja Minna Kelhä (Opetushallitus) sekä digisuositusten asiantuntijat. Lisätiedot: sanna.wuorio (at)thl.fi, puh. 029
Perheiden hyvinvointi on yhteiskunnan voimavara – vanhemmuuden tukea vahvistetaan valtakunnallisesti15.1.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH) käynnistävät valtakunnallisen työn vanhemmuuden vahvistamiseksi. Voimaa vanhemmuudesta -hankkeessa tuodaan vanhempien näkökulma palveluiden kehittämiseen ja määritellään vanhemmuuden tuelle yhteiset kansalliset periaatteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme