Hallituskauden lakimuutokset heikentävät etenkin työttömien ja opiskelijoiden toimeentuloa - vaikutuksia arvioitu aiempaa tarkemman laskentamallin avulla
11.11.2026 00:01:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Koko kuluvan hallituskauden 2023–2027 sosiaaliturva- ja veromuutokset heikentävät pienituloisimpien toimeentuloa, kertoo THL:n tuore selvitys. Sen mukaan muutokset laskevat alimman tulokymmenyksen kotitalouksien tuloja kahdeksan prosenttia eli keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa aikuista kohden. Samalla pienituloisten määrä kasvaa noin 102 000 hengellä, joista lapsia on noin 22 000.
Selvityksessä sosiaaliturva- ja veromuutosten vaikutuksia on arvioitu koko hallituskauden ajalta ja aiempaa tarkemmin hyödyntämällä Verohallinnon kuukausitulotietoja. Tarkennetulla mallilla arvio lakimuutosten vaikutuksesta pienituloisuuteen jää aiemmin arvioitua pienemmäksi.
THL:n aiempi arvio koski vuosien 2024–2025 muutoksia, ja sen mukaan pienituloisten määrä kasvaisi 110 000 hengellä, joista lapsia olisi 27 000.
”Hallituskauden sosiaaliturva- ja veromuutosten vaikutukset kohdistuvat eri tavalla eri tuloryhmiin. Ylimmässä tulokymmenyksessä nettotulojen arvioidaan kasvavan noin prosentin eli noin 50 euroa kuukaudessa aikuista kohden”, sanoo THL:n johtava tutkija Jussi Tervola.
Koko väestön tasolla lakimuutosten ei arvioida muuttavan kotitalouksien yhteenlaskettuja tuloja.
Tulonmenetysten taustalla pääosin asumisen tukien ja työttömyysturvan leikkaukset
Tulonmenetykset johtuvat pääasiassa vuosina 2024–2025 toteutetuista leikkauksista asumisen tukiin ja työttömyysturvaan.
Tulojen kasvu aiheutuu puolestaan pääasiassa veronkevennyksistä, jotka kohdistuvat erityisesti työssäkäyviin. Tulevien, vuoden 2027, muutosten vaikutus on vähäinen.
Lakimuutosten aiheuttamat tulonmenetykset ovat suhteellisesti suurimpia opiskelijoilla. Euromääräisesti suurimmat tulonmenetykset kohdistuvat sen sijaan työttömiin, jotka tekevät osa-aikaista työtä työttömyysetuuden ohella tai saavat Kelan maksamaa työttömyysetuutta. Lakimuutokset laskevat selvästi myös toimeentulotukea tai Kelan kuntoutusrahaa saaneiden tuloja.
”Toisin kuin usein ajatellaan, toimeentulotuki kompensoi muiden etuuksien leikkauksia vain osittain. Sitä saadaan usein vain osan vuotta, ja muina kuukausina esimerkiksi asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset näkyvät kotitalouksien tuloissa täysimääräisinä”, Tervola sanoo.
Pienituloisten määrän lisääntymisen ohella lakimuutosten arvioidaan nostavan niiden määrä, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. Tämä joukko kasvaa arviolta 87 000 hengellä, joista lapsia on noin 20 000. Lisäksi pienituloisten tulojen arvioidaan jäävän keskimäärin noin 14 prosenttia kauemmas pienituloisuusrajasta kuin aiemmin.
”Pienituloisuusaste ei yksin anna kattavaa kuvaa köyhyydestä. Siksi on tärkeä tarkastella myös muita mittareita, kuten köyhyyden syvyyttä ja sitä, kuinka monella tulot eivät riitä kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin”, sanoo THL:n erikoistutkija Joonas Ollonqvist.
Kuukausitulot tarkentavat arviota
Selvityksessä on hyödynnetty Verohallinnon tulorekisterin kuukausitulotietoja. Niiden avulla pystytään arvioimaan asumistuen ja toimeentulotuen saamista sekä etuuksien ja työtulojen samanaikaisuutta aiempaa tarkemmin, mikä tarkentaa erityisesti arviota hallituskaudella toteutetuista suojaosien poistoista. Suojaosa tarkoittaa summaa, jonka työtön saattoi ansaita ilman, että etuus pieneni.
Toisin kuin aiemmissa arvioissa, veroasteikon tavanomaisia indeksitarkistuksia ei ole laskettu veronkevennyksiksi vaan nykytilan säilyttämiseksi. Tarkistuksilla veroasteikon tulorajoja nostetaan vuosittain ansiotason nousun mukaan, jotta palkkojen nousu ei yksin kiristäisi verotusta.
Arvio ei ole ennuste tulevasta
Laskelma vertaa vuoden 2027 toteutuvaa lainsäädäntöä tilanteeseen, jossa hallituskauden lakimuutoksia ei olisi tehty ja etuudet ja veroperusteet olisi tarkistettu tavanomaisesti indeksien mukaan. Arviota ei siis tule tulkita ennusteena, koska ennusteessa arvioitaisiin kehitystä suhteessa nykytilaan.
Arviossa ovat mukana vain lakimuutosten suorat vaikutukset kotitalouksien tuloihin. Mahdollisia työllisyysvaikutuksia ei ole huomioitu eikä myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen tai kulutusverojen muutosten vaikutuksia.
Työpaperi: Hallituspolitiikan yhteisvaikutukset 2023–2027. Tarkennettu simulointi tulorekisteritiedoilla
Lisätietoja:
Jussi Tervola
johtava tutkija
THL
p. 029 524 6134
Joonas Ollonqvist
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7953
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 46/20265.11.2026 15:44:53 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 5.11. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 11.11. Miten nykyisen hallituksen tekemät sosiaaliturva- ja veromuutokset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat eri väestöryhmiin, kuten lapsiin, työttömiin ja opiskelijoihin? Mitä vaikutuksia niillä on kotitalouksien tuloihin ja pienituloisten määrään? Julkaisemme työpaperin, jossa on arvioitu ensimmäistä kertaa koko hallituskauden lakimuutosten yhteisvaikutuksia. Myös arviointimenetelmää on tarkennettu. Lisätiedot ja materiaalit embargolla: piritta.rautavuori@thl.fi Uutiset ma 9.11
Hyvinvointialueiden erot syvenevät – osalla taloudellinen liikkumavara heikkenee merkittävästi4.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden välinen eriytyminen väestökehityksessä, palvelutarpeissa ja taloudellisissa toimintaedellytyksissä on syventynyt. Eriytyminen uhkaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja vaikeuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista erityisesti alueilla, joilla väestö vähenee, palveluiden tarve kasvaa ja talouden liikkumavara kaventuu. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen asiantuntija-arviosta.
THL viikolla 45/202629.10.2026 15:30:47 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.11. THL julkaisee vuotuiset asiantuntija-arviot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa. Kokonaisuuteen kuuluvat valtakunnallinen asiantuntija-arvio sekä kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän aluekohtaiset asiantuntija-arviot. Lisätiedot ja embargopyynnöt viestinnän asiantuntija elina.suontama(at)thl.fi Uutiset 3.11. Julkaisemme oppaan, joka tukee hyvinvointialueita omaishoidon tuen myöntämisessä. Tavoitteena on yhtenäistää tukikäytän
THL: Diagnoositietojen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoitusmallissa voitaisiin vähentää29.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Sairastavuustiedon eli käytännössä pääosin diagnoositietojen painoarvon vähentämistä hyvinvointialueiden rahoitusmallissa on syytä selvittää, katsoo THL. Laitoksen tuoreen selvityksen mukaan niin sanotut demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta suhteellisen hyvin terveydenhuollossa.
Ukrainan oppi Suomelle: henkinen kriisinkestävyys rakentuu koko yhteiskunnan kyvystä tukea ihmisten selviytymistä – ja sitä vahvistetaan jo normaalioloissa23.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tutkimus osoittaa, että väestön henkinen kriisinkestävyys on tiiviisti yhteydessä koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Ukrainassa siviiliväestön selviytymistä ja jaksamista ovat tukeneet arjen jatkuvuuden ja palvelujen ylläpitäminen, vahva kansalaisyhteiskunta, paikallisen päätöksenteon joustavuus, digitalisaation hyödyntäminen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa. Suomelle keskeinen viesti on, että henkistä kriisinkestävyyttä ja sen edellytyksiä tulee vahvistaa jo normaalioloissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme