Turun alueen positiivisimmat on valittu: Nämä viisi henkilöä luovat iloa ja valoa ympärilleen

Turun Positiivareiden tuomaristo on jälleen valinnut alueen positiivisimmat, joiden innostuminen, yhteistyö ja avoimuus muita kohtaan hehkuvat hyvää ympärilleen. 
Vuoden positiivisimmaksi turkulaiseksi valittiin pitkän linjan viestinnän ammattilainen ja turkulaisen ruokakulttuurin puolestapuhuja Heli Nieminen. Naantalin positiivisin on palvelualan ammattilainen Anne Ruusumo-Kalevo. Raision positiivisin on taloushallinnon ja liikkeenjohdon parissa elämäntyönsä tehnyt Kauko Mannerjärvi. Rymättylän positiivisimmat ovat Dikseli-sillimuseon kantavat voimat, siskokset Maija Saarni-Tuuna & Liisa Saarni.

Positiivarit korostavat valinnoissaan sitä, että positiiviset henkilöt auttavat muita onnistumaan, ovat innostuneita, palveluhenkisiä sekä pitkäjänteisiä. Turun seudun valitsijaraatiin on kuulunut aiempina vuosina seudulla positiivisimpina palkittuja henkilöitä. Raadin puheenjohtajana toimii kirjailija ja matkailuyrittäjä Pentti-Oskari Kangas.

Vuoden positiivisimman turkulaisen palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa taiteilija Michael Monroe(2013), tähtitieteen professori Esko Valtaoja (2014), kirkkoherra Jouni Lehikoinen (2015), työyhteisövalmentajaAnja Hyysalo (2016), baarimestari ja ravintola-alan kouluttaja Tanja Raunio (2017), yrittäjä, kondiittori Mikko Hietala (2018), kirjailija Niina Repo (2019), kalakauppias Johan Hellsten (2020), radiojuontaja, toimittaja Marianne ”Maisku” Holmström (2021) sekä veljesduo Matti ja Teppo Ruohonen (2022).

Vuoden Positiivisimman valinnan on ideoinut Positiivareiden Juhani Töytäri, ja valintoja on tehty jo vuodesta 1993. Positiivarit Oy valitsee vuosittain myös Vuoden positiivisimman suomalaisen sekä Vuoden positiivisimman pomon.

Vuoden positiivisin turkulainen 2023: Heli Nieminen

Heli Nieminen on pitkän linjan viestinnän ammattilainen ja median moniosaaja. Hän on ollut ainutlaatuisen sitoutunut Turun alueen ruoka- ja ravintolaelämän kehittämiseen koko uransa ajan ja tehnyt tunnetuksi alueen yrityksiä ja osaajia. Niemisen valoisa persoona, hyvät verkostot ja intohimoinen suhtautuminen aiheeseen ovat olleet tärkeässä roolissa siinä, että Turku tunnetaan mielenkiintoisena ruokakaupunkina paitsi Suomessa, myös kansainvälisellä tasolla. 

Moni tuntee Niemisen Turun Sanomista, jossa hän työskenteli lähes 20 vuotta, näistä kymmenen lehden ruokatoimittajana ja TS Ruoka -sivuston tuottajana. Suomen keittiömestarit palkitsivat hänet Vuoden ruokatoimittajana vuonna 2016.  Nieminen on nimetty Turun ruokalähettilääksi ja hän kirjoittanut suositut, turkulaisesta ravintolaelämästä kertovat Turku lautasella 1–3 -kirjat. Korona-aikaan Nieminen perusti vapaaehtoistyönä Ruoka liikkuu -sivuston, jonka tarkoituksena oli tukea Turun alueen ravintoloita koronarajoitusten keskellä. 

Vuoden 2022 alussa Nieminen siirtyi töihin Turun kaupungille luotsaamaan Michelin Host City -projektia ja kehittämään Turkua ruokakaupunkina.

Niemisellä on teini-ikäiset poika ja tytär, ja uuden kumppanin myötä elämään on tullut vielä kaksi bonuspoikaa lisää. Uusperheen yhteisiin harrastuksiin kuuluvat hyvä ruoka, elokuvat ja avantouinti.

Vuoden positiivisin naantalilainen 2023: Anne Ruusumo-Kalevo

Anne Ruusumo-Kalevo on rautainen asiakaspalvelun ammattilainen, joka työskentelee Naantalin K-Market PikkuKipparissa. Aiemmin hän on työskennellyt pitkään K-Kauppa M. Ruusumossa sekä Verkahovin kuntoutus- ja lääkäriasemalla ja Insinööritoimisto Matti Larkelassa.

Ruusumo-Kalevo harrastaa sienestystä, luontokuvausta ja konserteissa käymistä, ja hänelle on tärkeää viettää aikaa ystävien ja läheisten kanssa.
Tytär Katja Kalevo luonnehtii äitiään näin:

”Äiti on positiivinen sekä elämänmyönteinen Merimaskusta kotoisin oleva ”kaupantäti”. Hän on aina pitänyt ihmisten kanssa olemisesta, ja asiakaspalvelutyö on sellainen, joka tuntuu äidistä täysin omalta jutulta. 

Äiti on aina pyrkinyt luomaan iloa ympärilleen, ja ilo kyllä tarttuu jokaiseen! Hän myös aina neuvoo minua ja veljeäni ajattelemaan positiivisesti, ja olen siitä ikuisesti kiitollinen. Vaikeimpienkin asioiden kohdalla on helpompaa löytää pilven hopeareunus, kun kuulee äidin kannustuksen oman päänsä sisällä. 

Äiti on aina valmis auttamaan, ja antaa aina kaikkensa sille mitä tekee. En voi uskoa, että tämä supernainen on oma äitini, ja että saan viettää ikimuistoisia hetkiä hänen kanssaan. Mielestäni kunniakirja on myönnetty täysin oikealle henkilölle, hurraa Anne!”
 

Vuoden positiivisin raisiolainen 2023: Kauko Mannerjärvi

Kauko Mannerjärvi on työskennellyt lähes 40 vuotta taloushallinnon ja liikkeenjohdon tehtävissä. Hän on koulutukseltaan kauppatieteen maisteri ja toiminut talousjohtajana pörssiyhtiössä, yrittäjänä työsuojain- ja palokalustoliiketoiminnassa sekä liikkeenjohdon asiantuntijana erityisesti telakkateollisuuden alihankintayrityksissä. Hän on ollut jäsenenä useiden yhtiöiden hallituksissa ja hallintoneuvostoissa. 

66-vuotias Mannerjärvi on syntynyt Nousiaisissa, mutta ollut raisiolainen vuodesta 1996. Perheeseen kuuluu puoliso Sari, kaksi aikuista lasta ja yksi lastenlapsi.

Mannerjärvi on ensimmäisen kauden valtuutettuna Raision seurakunnan kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa. Hän on ollut yli 20 vuotta mukana Raision Lions Club ry:ssä hyväntekeväisyystoiminnassa. Muita harrastuksia ovat lähinnä metsänhoito ja mökkeily. 

Mannerjärvi on nyt virallisesti eläkkeellä, mutta tekee ”ajankulunaan” edelleen mm. veroneuvontaa eräälle ranskalaisyhtiölle. 

”Varmaankin tämän nimityksen pohjana on aktiivinen työni seurakunnan ja Lions-toiminnan piirissä. Hyväntekeväisyystyö ja erityisesti vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten tukeminen paikallisesti on minulle tärkeää. Saimme aikaan Lions'ssa muun muassa pullopanttikuittien keräyslippaan Raisioon kesällä ja se sai hyvää huomiota. Kaikki varat ohjautuvat edellämainittuihin kohteisiin seurakunnan diakonian kautta. Ensimmäinen tuhat euroa kertyi neljässä kuukaudessa!”

Vuoden positiivisimmat rymättyläläiset 2023: Maija Saarni-Tuuna & Liisa Saarni

Maija Saarni-Tuuna

”Menneinä vuosikymmeninä Suomessa oli useampiakin sillinkalastuslaivueita, mutta merkittäväksi
toimijaksi jäi Saukko-laivasto, jonka kotisatama oli Rymättylän Röölä. Isäni Tauno Saarni oli näitä laivoja myös aikanaan varustamassa.

Viitisentoista vuotta sitten paikallinen kyläaktiiviryhmä suunnitteli ja rakensi vanhasta sillivarastosta esiintymis- ja näyttelytilan. Näihin kulisseihin rakentui Suomen ainoa sillimuseo, joka sai nimekseen Dikseli. Me museolaiset emme edelleenkään lakkaa ihmettelemästä miten ihmiset kesä kesän jälkeen jaksavat olla niin kiinnostuneita sillinkalastukseen liittyvistä - meidän mielestämme arkisista asioista. Tueksemme olemme saaneet myös kalanjalostusalalla Röölässä toimivan Suomen Sillikonttorin, jonka sillituotteita myös myymme.
Asumme Rymättylässä syntymäkodissani Pitkäluodon Haapalassa. Aina kotoa lähtiessäni minulle tulee kova koti-ikävä, kun tuttu postilaatikko jää taakse. 
Olen ollut muutaman vuoden eläkkeellä ja nyt olen päässyt tekemään mitä haluan. Mukavinta on olla kasvimaalla perkaamassa monivuotisia rikkaruohoja. Kompostointi on erityisalaani ja ohjaan välillä kompostikoulua. Erityistä iloa meille tuottavat kolme Naantalissa asuvaa lastenlastamme, jotka pitävät mamman ja papan liikkeessä ja virkeinä ympäri vuoden. Positiivisuus helpottaa elämää!”

Liisa Saarni

”Olen kotoisin Rymättylän Pitkäluodosta. Läheinen suhteeni kalaan ja kalastukseen alkoi jo lapsena seuratessani, kun Saukko-laivat palasivat sillinkalastusreissuiltaan Röölän rantaan.

Hieman vanhempana työskentelin samaisessa rannassa sijaitsevalla silakkatehtaalla. Myöhemmin opintoni suuntautuivat käsityöalalle, mutta työ jatkui silti myös kalan parissa. Kehitin parkitusmenetelmän kalannahalle, ja olen työskennellyt sen parissa jo lähes kolmekymmentä vuotta valmistaen erilaisia nahkatuotteita, kuten laukkuja, lompakoita ja vöitä. 

Aiemmin pidin pientä myymälää työhuoneeni yhteydessä Helsingissä, mutta nyt olen palannut takaisin juurilleni ja jatkan työtäni Rymättylästä käsin, luonnon rauhassa.
Olen itse aktiivisesti mukana Dikseli-sillimuseon toiminnassa yhdessä siskoni Maijan kanssa. Museossa kohtaamme paikallisia, matkailijoita ja vanhoja merenkulkijoita. Tarinat ovat eläviä, ja niitä me vaalimme ja taltioimme.

Harrastuksiini kuuluu tietenkin kalastus, erityisesti pidän silakan litkauksesta. 

Puutarhanhoito ja luonnossa liikkuminen, sekä sienestys ja marjastus Rymättylän kauniissa maisemissa antavat energiaa ja iloa arkipäiviini.”