Koiranomistajan temperamentti on yhteydessä koiran ja omistajan suhteeseen sekä koiran käyttäytymiseen
27.11.2023 12:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston äskettäisessä tutkimuksessa selvitettiin omistajan luonteenpiirteiden yhteyttä koiran toimintaan kognitiivisissa testeissä sekä koiran ja omistajan välille muodostuvaan suhteeseen.

Koirien ja niiden omistajien on sanottu muistuttavan toisiaan, ja omistajalta kysyttäessä yhteisiä luonteenpiirteitä yleensä löytyykin. Ihmisellä on kuitenkin taipumus nähdä omia piirteitään myös läheisissään. Jyväskylän yliopiston äskettäisessä tutkimuksessa selvitettiin omistajan luonteenpiirteiden yhteyttä koiran toimintaan kognitiivisissa testeissä sekä koiran ja omistajan välille muodostuvaan suhteeseen siten, että omistajalta ei kysytty koiran ominaisuuksia, vaan koiran käyttäytymistä testattiin ilman omistajan tulkintaa.
Koiranomistajan luonne vaikuttaa omistajan ja koiran siteeseen
Satoja koiranomistajia ja koiria käsittelevässä tutkimuksessa selvisi, että omistajien luonteenpiirteet olivat yhteydessä koira-omistajasuhteeseen useilla eri tavoilla. Esimerkiksi herkästi huolestuville ja voimakkaasti vastoinkäymisiin reagoiville omistajille koira on usein tärkeä sosiaalisen tuen lähde, ja tunneside koira kanssa muodostuikin voimakkaaksi. Kolikon kääntöpuolena tällaiset omistajat kokivat myös koiran mukanaan tuomat ongelmat ja elämää rajoittavat tekijät haastaviksi. Sen sijaan omistajan itsehillintä vaikutti toiseen suuntaan, vähentäen sekä omistajan kokemaa tunnesidettä koiran kanssa että koiranpidon koettua hankaluutta. Samoin myös ulospäinsuuntautuneemmat omistajat kokivat haasteet koiran kanssa vähäisempänä.
Lammaskoirat herkkiä omistajan piirteille
Omistajien temperamenttipiirteiden yhteyksiä koiran käyttäytymisen testituloksiin selvitettiin yhteistyössä koira-alan asiantuntijaorganisaatio smartDOG Oy:n kanssa.
- Lammas- ja karjakoirat, jotka ovat yleensä hyviä ihmisen eleiden seuraamisessa, olivat myös herkkiä omistajan temperamenttipiirteille, kertoo akatemiatutkija Miiamaaria Kujala.
Lammaskoirien herkkyys omistajan temperamentille näkyi siten, että omistajan taipumus huolestuneisuuteen ja negatiiviseen ajatteluun oli yhteydessä koirien heikompaan ihmisen eleidenlukuun. Sen sijaan pystykorvien ja alkukantaisempien koirarotujen ryhmässä ei näkynyt vastaavaa omistajan temperamentin vaikutusta. Tulevaisuudessa vastaavaa tutkimusta olisi kiinnostavaa laajentaa myös muihin koirien roturyhmiin ja täsmentää yksittäisten rotujen vaikutusta.
Koiran ja omistajan yhteensopivuus tähtäimessä
Yksittäisen koiran käyttäytymisestä ei voi tehdä päätelmiä toiseen suuntaan omistajan temperamentista, sillä koiran käyttäytymiseen vaikuttavat vahvasti perimä ja muut ympäristötekijät. Tutkimuksista ei myöskään selviä, millainen olisi ideaalinen koira-omistajasuhde – siihen vaikuttaa myös se, mitä varten koira on hankittu. Koiran hankkimiseen voi olla monenlaisia syitä. Ulkomaisten tutkimusten mukaan eniten mennään metsään silloin, kun koira valitaan pelkän ulkonäön perusteella. Tällaiset koiranomistajat ovat yleensä tyytymättömimpiä yhteiseloonsa koiran kanssa.
Jyväskylän yliopistossa Suomen Akatemian rahoittama koiran ja ihmisen vuorovaikutuksen tutkimusprojekti jatkuu ainakin vuoteen 2026 saakka. Projektissa pyritään selvittämään koirien ja niiden omistajien yhteensopivuutta – eli miten koira ja omistaja toimivat yhdessä, ja millainen koira ja millainen omistaja sopivat yhteen parhaiten.
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Miiamaaria Kujala, miiamaaria.v.kujala@jyu.fi, puh. 040 641 1316
Ronja Virtanen
Puh:0503071521ronja.e.virtanen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme