Koiranomistajan temperamentti on yhteydessä koiran ja omistajan suhteeseen sekä koiran käyttäytymiseen
Jyväskylän yliopiston äskettäisessä tutkimuksessa selvitettiin omistajan luonteenpiirteiden yhteyttä koiran toimintaan kognitiivisissa testeissä sekä koiran ja omistajan välille muodostuvaan suhteeseen.

Koirien ja niiden omistajien on sanottu muistuttavan toisiaan, ja omistajalta kysyttäessä yhteisiä luonteenpiirteitä yleensä löytyykin. Ihmisellä on kuitenkin taipumus nähdä omia piirteitään myös läheisissään. Jyväskylän yliopiston äskettäisessä tutkimuksessa selvitettiin omistajan luonteenpiirteiden yhteyttä koiran toimintaan kognitiivisissa testeissä sekä koiran ja omistajan välille muodostuvaan suhteeseen siten, että omistajalta ei kysytty koiran ominaisuuksia, vaan koiran käyttäytymistä testattiin ilman omistajan tulkintaa.
Koiranomistajan luonne vaikuttaa omistajan ja koiran siteeseen
Satoja koiranomistajia ja koiria käsittelevässä tutkimuksessa selvisi, että omistajien luonteenpiirteet olivat yhteydessä koira-omistajasuhteeseen useilla eri tavoilla. Esimerkiksi herkästi huolestuville ja voimakkaasti vastoinkäymisiin reagoiville omistajille koira on usein tärkeä sosiaalisen tuen lähde, ja tunneside koira kanssa muodostuikin voimakkaaksi. Kolikon kääntöpuolena tällaiset omistajat kokivat myös koiran mukanaan tuomat ongelmat ja elämää rajoittavat tekijät haastaviksi. Sen sijaan omistajan itsehillintä vaikutti toiseen suuntaan, vähentäen sekä omistajan kokemaa tunnesidettä koiran kanssa että koiranpidon koettua hankaluutta. Samoin myös ulospäinsuuntautuneemmat omistajat kokivat haasteet koiran kanssa vähäisempänä.
Lammaskoirat herkkiä omistajan piirteille
Omistajien temperamenttipiirteiden yhteyksiä koiran käyttäytymisen testituloksiin selvitettiin yhteistyössä koira-alan asiantuntijaorganisaatio smartDOG Oy:n kanssa.
- Lammas- ja karjakoirat, jotka ovat yleensä hyviä ihmisen eleiden seuraamisessa, olivat myös herkkiä omistajan temperamenttipiirteille, kertoo akatemiatutkija Miiamaaria Kujala.
Lammaskoirien herkkyys omistajan temperamentille näkyi siten, että omistajan taipumus huolestuneisuuteen ja negatiiviseen ajatteluun oli yhteydessä koirien heikompaan ihmisen eleidenlukuun. Sen sijaan pystykorvien ja alkukantaisempien koirarotujen ryhmässä ei näkynyt vastaavaa omistajan temperamentin vaikutusta. Tulevaisuudessa vastaavaa tutkimusta olisi kiinnostavaa laajentaa myös muihin koirien roturyhmiin ja täsmentää yksittäisten rotujen vaikutusta.
Koiran ja omistajan yhteensopivuus tähtäimessä
Yksittäisen koiran käyttäytymisestä ei voi tehdä päätelmiä toiseen suuntaan omistajan temperamentista, sillä koiran käyttäytymiseen vaikuttavat vahvasti perimä ja muut ympäristötekijät. Tutkimuksista ei myöskään selviä, millainen olisi ideaalinen koira-omistajasuhde – siihen vaikuttaa myös se, mitä varten koira on hankittu. Koiran hankkimiseen voi olla monenlaisia syitä. Ulkomaisten tutkimusten mukaan eniten mennään metsään silloin, kun koira valitaan pelkän ulkonäön perusteella. Tällaiset koiranomistajat ovat yleensä tyytymättömimpiä yhteiseloonsa koiran kanssa.
Jyväskylän yliopistossa Suomen Akatemian rahoittama koiran ja ihmisen vuorovaikutuksen tutkimusprojekti jatkuu ainakin vuoteen 2026 saakka. Projektissa pyritään selvittämään koirien ja niiden omistajien yhteensopivuutta – eli miten koira ja omistaja toimivat yhdessä, ja millainen koira ja millainen omistaja sopivat yhteen parhaiten.
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Miiamaaria Kujala, miiamaaria.v.kujala@jyu.fi, puh. 040 641 1316
Ronja Virtanen
Puh:0503071521ronja.e.virtanen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme