Koiranomistajan temperamentti on yhteydessä koiran ja omistajan suhteeseen sekä koiran käyttäytymiseen
27.11.2023 12:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston äskettäisessä tutkimuksessa selvitettiin omistajan luonteenpiirteiden yhteyttä koiran toimintaan kognitiivisissa testeissä sekä koiran ja omistajan välille muodostuvaan suhteeseen.

Koirien ja niiden omistajien on sanottu muistuttavan toisiaan, ja omistajalta kysyttäessä yhteisiä luonteenpiirteitä yleensä löytyykin. Ihmisellä on kuitenkin taipumus nähdä omia piirteitään myös läheisissään. Jyväskylän yliopiston äskettäisessä tutkimuksessa selvitettiin omistajan luonteenpiirteiden yhteyttä koiran toimintaan kognitiivisissa testeissä sekä koiran ja omistajan välille muodostuvaan suhteeseen siten, että omistajalta ei kysytty koiran ominaisuuksia, vaan koiran käyttäytymistä testattiin ilman omistajan tulkintaa.
Koiranomistajan luonne vaikuttaa omistajan ja koiran siteeseen
Satoja koiranomistajia ja koiria käsittelevässä tutkimuksessa selvisi, että omistajien luonteenpiirteet olivat yhteydessä koira-omistajasuhteeseen useilla eri tavoilla. Esimerkiksi herkästi huolestuville ja voimakkaasti vastoinkäymisiin reagoiville omistajille koira on usein tärkeä sosiaalisen tuen lähde, ja tunneside koira kanssa muodostuikin voimakkaaksi. Kolikon kääntöpuolena tällaiset omistajat kokivat myös koiran mukanaan tuomat ongelmat ja elämää rajoittavat tekijät haastaviksi. Sen sijaan omistajan itsehillintä vaikutti toiseen suuntaan, vähentäen sekä omistajan kokemaa tunnesidettä koiran kanssa että koiranpidon koettua hankaluutta. Samoin myös ulospäinsuuntautuneemmat omistajat kokivat haasteet koiran kanssa vähäisempänä.
Lammaskoirat herkkiä omistajan piirteille
Omistajien temperamenttipiirteiden yhteyksiä koiran käyttäytymisen testituloksiin selvitettiin yhteistyössä koira-alan asiantuntijaorganisaatio smartDOG Oy:n kanssa.
- Lammas- ja karjakoirat, jotka ovat yleensä hyviä ihmisen eleiden seuraamisessa, olivat myös herkkiä omistajan temperamenttipiirteille, kertoo akatemiatutkija Miiamaaria Kujala.
Lammaskoirien herkkyys omistajan temperamentille näkyi siten, että omistajan taipumus huolestuneisuuteen ja negatiiviseen ajatteluun oli yhteydessä koirien heikompaan ihmisen eleidenlukuun. Sen sijaan pystykorvien ja alkukantaisempien koirarotujen ryhmässä ei näkynyt vastaavaa omistajan temperamentin vaikutusta. Tulevaisuudessa vastaavaa tutkimusta olisi kiinnostavaa laajentaa myös muihin koirien roturyhmiin ja täsmentää yksittäisten rotujen vaikutusta.
Koiran ja omistajan yhteensopivuus tähtäimessä
Yksittäisen koiran käyttäytymisestä ei voi tehdä päätelmiä toiseen suuntaan omistajan temperamentista, sillä koiran käyttäytymiseen vaikuttavat vahvasti perimä ja muut ympäristötekijät. Tutkimuksista ei myöskään selviä, millainen olisi ideaalinen koira-omistajasuhde – siihen vaikuttaa myös se, mitä varten koira on hankittu. Koiran hankkimiseen voi olla monenlaisia syitä. Ulkomaisten tutkimusten mukaan eniten mennään metsään silloin, kun koira valitaan pelkän ulkonäön perusteella. Tällaiset koiranomistajat ovat yleensä tyytymättömimpiä yhteiseloonsa koiran kanssa.
Jyväskylän yliopistossa Suomen Akatemian rahoittama koiran ja ihmisen vuorovaikutuksen tutkimusprojekti jatkuu ainakin vuoteen 2026 saakka. Projektissa pyritään selvittämään koirien ja niiden omistajien yhteensopivuutta – eli miten koira ja omistaja toimivat yhdessä, ja millainen koira ja millainen omistaja sopivat yhteen parhaiten.
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Miiamaaria Kujala, miiamaaria.v.kujala@jyu.fi, puh. 040 641 1316
Ronja Virtanen
Puh:0503071521ronja.e.virtanen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tiede ja tutkimus kiinnostivat Tutkijoiden yössä – tapahtumaan osallistui yli 13 500 kävijää!29.9.2026 14:17:11 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö toi jälleen tieteen ja tutkimuksen käsinkosketeltavaksi syyskuun viimeisenä perjantaina 25.9.2026. Tapahtuma tarjosi monipuolista nähtävää ja koettavaa laajasti eri tieteenaloilta aamupäivän koululaisohjelmista iltamyöhään saakka.
Ikääntyneet käyttävät digitaalisia teknologioita monipuolisesti – arjen käytännöt ratkaisevat enemmän kuin ikä28.9.2026 09:30:54 EEST | Tiedote
FT Riitta Hännisen väitöstutkimus tarkastelee ikääntyneiden digitaalisten teknologioiden käytön monimuotoisuutta ja sen yhteyttä arjen hyvinvointiin.
Kristian Meissnerin tavoitteena entistä avoimempi Konneveden tutkimusasema28.9.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman uutena johtajana aloitti elokuun alussa Kristian Meissner. Pitkän uran ympäristöhallinnossa ja ympäristöseurannan kehittämisessä tehnyt Meissner haluaa vahvistaa Konneveden tutkimusaseman verkostoja, tunnettuutta ja monitieteistä yhteistyötä sekä avata sen palveluja entistä laajemmin tutkimuksen, opetuksen ja yhteistyöhankkeiden käyttöön.
Elintavat ja -olot voivat vauhdittaa biologista vanhenemista jo varhaisaikuisuudessa24.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat havaitsivat, että biologinen vanheneminen voi kiihtyä jo varhaisaikuisuudessa. Vanhenemista voivat vauhdittaa elintapojen lisäksi elinympäristöön liittyvät tekijät. Tutkimuksessa lapsuuden ja nuoruuden elintapa- ja ympäristöaltisteet selittivät noin 28 prosenttia biologisen iän vaihtelusta 22-vuotiaana.
Euroopan vanhat metsät puntarissa Brysselissä: Tutkijat ja EU-päättäjät saman pöydän ääressä keskustelemassa23.9.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten Euroopan jäljellä olevat vanhat metsät tunnistetaan ja miten niiden suojelu voidaan varmistaa? Tervetuloa seuraamaan etänä 29.9.2026 järjestettävää tilaisuutta, jossa pohjoismaiset ja baltialaiset tutkijat esittelevät uuden tutkimukseen perustuvan viitekehyksen vanhojen metsien tunnistamiseen Pohjois-Euroopassa. Tilaisuudessa tarkastellaan myös Euroopan unionin mahdollisuuksia varmistaa, että jäsenmaat toteuttavat unionin biodiversiteettitavoitteita yhdenmukaisesti ja tieteelliseen näyttöön perustuen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme