30 vuotta kidutettujen kuntoutusta Suomessa
Suomessa elää tuhansia kidutusta kokeneita pakolaisia. Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskus on kuntouttanut kidutuksen uhreja kolmenkymmenen vuoden ajan. Moniammatilliseen huippuosaamiseen nojaava työ tuo toivoa murtuneille.
Kidutuksen uhrien kuntoutus sai Diakonissalaitoksella alkunsa sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella syyskuussa 1993. Mallia toimintaan haettiin Tanskasta, jossa vastaavanlaista työtä oli tehty jo pitkään.
Kidutettujen kuntoutuskeskuksen (nyk. Psykotraumatologian keskus) käynnistämisen taustalla oli YK:n kidutuksen vastainen sopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1989. Sopimus kieltää kidutuksen kaikissa olosuhteissa ja velvoittaa kidutuksen uhrien hoidon järjestämisen. Sopimusvaltiot takaavat kidutuksen uhreille mahdollisuuden kuntoutukseen.
”Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa kidutettujen kuntoutuksen tarpeeseen, mutta viiveellä. Osaamisesta on tärkeää pitää kiinni, jotta sitä on silloin kun sitä tarvitaan. Siksi varsinaisen kuntoutustyön lisäksi työssämme korostuu nykyisin myös valtakunnallinen koulutus ja konsultointi”, sanoo Psykotraumatologian keskuksen yksikönjohtaja Mari Tikkanen Diakonissalaitokselta.
Traumakokemukset nousevat pintaan viiveellä
Kidutus on tahallista kovan kivun tai kärsimyksen aiheuttamista. Kidutuksen tarkoituksena on usein uhrin rankaiseminen tai pelottelu tai tietojen tai tunnustuksen kiristäminen. Kidutus on ihmisyydelle merkittävin ja perustavanlaatuisin ihmisoikeusloukkaus.
Kun kidutettujen kuntoutus alkoi Diakonissalaitoksella 30 vuotta sitten, Suomessa oli 6000 pakolaista. Heistä tuhannella arvioitiin olevan kidutuskokemus.
Vuonna 2022 Suomesta haki tilapäistä suojelua yhteensä 47 302 ihmistä, joista valtaosa Ukrainasta. Ensimmäistä turvapaikkaansa haki 4937 ihmistä, ja kiintiöpakolaisia Suomi otti vuonna 2022 yhteensä 1275. Viimeisimpien arvioiden mukaan pakolaistaustaisista tai konfliktialueilta tulevista ihmisistä kolme neljästä on kokenut entisessä kotimaassaan jonkin väkivaltaisen tapahtuman; sotaa, fyysistä vahingontekoa, seksuaalista väkivaltaa, kidutusta tai vangitsemisen. (Paloma, 2018)
Henkiset vammat, kuten traumaperäinen stressihäiriö, masennus, ahdistus ja muistiongelmat voivat nousta esiin vasta vuosia kidutuksen tai sodasta pakenemisen jälkeen.
”Useimmat nyt esimerkiksi Ukrainan sotaa pakenevat ovat vielä kriisitilassa ja tarvitsevat kriisiapua. Heidän mahdolliset traumakokemuksensa voivat oireilla vasta myöhemmin”, sanoo Mari Tikkanen.
Kuntoutuminen on pitkä tie
Kuntoutuminen on mahdollista, mutta saattaa kestää vuosia. Kidutuksen jäljet ulottuvat aina yhtä ihmistä laajemmalle. Jos perheessä on kidutuksen uhri, se vaikuttaa koko perheeseen. Kidutustraumat myös siirtyvät sukupolvelta toiselle, ellei niitä hoideta asianmukaisesti.
Kidutettujen ja sotatraumatisoituneiden kohtaamiseen ja kuntouttamiseen liittyy myös yhteiskunnallinen sekä globaali ulottuvuus eli yhteinen työ yhteiskuntarauhan puolesta.
Kidutuksen aiheuttamat oireet on tärkeää tunnistaa perusterveydenhuollossa, jotta apua on mahdollista saada. Kun tarve on tunnistettu, alkaa yksilöllisesti suunniteltava moniammatillinen kuntoutus. Psykiatrin lisäksi hoitotiimissä on useimmiten esimerkiksi sairaanhoitaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. Myös tulkin rooli osana kuntouttavaa tiimiä on tärkeä.
Psykotraumatologian keskus
- Kidutus- ja sotatraumojen kuntoutukseen ja hoitoon erikoistunut valtakunnallinen poliklinikka Helsingissä.
- Perustettu vuonna 1993.
- Osa Diakonissalaitosta.
- Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.
- Tutkimukseen ja hoitoon tullaan terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä.
- Tarjoaa myös koulutusta, konsultaatiota ja työnohjausta pakolaisten kanssa työskenteleville.
- Toiminnan rahoittavat STEA, EU sekä Diakonissalaitos.
- Tänä vuonna yli 300 potilasta yhteensä yli 26 eri maasta.
- Eniten asiakkaita Syyriasta, Irakista, Kongosta ja Afganistanista
Diakonissalaitos juhlistaa kidutettujen kuntoutuksen 30-vuotista taivalta maanantaina 27.11.2023 klo 13.00 Suomen Diakoniaopiston auditioriossa (Alppikatu 2, Helsinki) järjestettävässä juhlaseminaarissa. Median edustajien ilmoittautuminen ja lisätiedot: viestintäpäällikkö Jenni Sarolahti, jenni.sarolahti@hdl.fi, 050 372 0828.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari TikkanenYksikönjohtaja, Psykotraumatologian keskus
Puh:+358 50 314 2013mari.tikkanen@hdl.fiJenni SarolahtiViestintäpäällikkö
Diakonissalaitoksen yleishyödyllinen toiminta (mm. nuoret, etsivä katutyö, paperittomat, kidutettujen kuntoutus, Itä-Euroopan liikkuva väestö, kansalaistoiminta)
Kuvat
Diakonissalaitos tekee työtä ihmisarvoisen elämän puolesta
Diakonissalaitoksen säätiön yleishyödyllisen toiminnan avulla tuetaan kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia. Säätiön omistama yhteiskunnallinen yritys Rinnekodit tarjoaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Lisäksi Diakonissalaitos on mukana koulutustoiminnassa. Yhdessä säätiökonsernin eri toimialat rakentavat oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Diakonissalaitos on vastuullinen työpaikka 3 200 ammattilaiselle, jotka tekevät työtä sydän mukana. Kaiken toiminnan keskiössä on ihminen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos
Diakonissalaitoksen toimintakertomus 2023 – uudistumisen vuosi29.4.2024 14:07:15 EEST | Tiedote
Vuonna 2023 myös Diakonissalaitoksen toimintaan vaikuttivat hyvinvointialueiden käynnistyminen, työntekijöiden saatavuus, sote-palveluihin kohdistuvat sopeutusvaateet, eriarvoisuuden lisääntyminen ja yleinen turvallisuustilanne. Kuluneen vuoden aikana veimme monta isoa muutoshanketta päätökseen ja reagoimme myös nopeasti yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Hallituksen maahanmuuttoesitykset heikentävät työllisyysastetta ja vaikeuttavat kotoutumista25.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Diakonissalaitos on äärimmäisen huolissaan hallituksen lukuisista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevista kiristyksistä. Muutokset ovat haitallisia sekä matalapalkka-alojen työllisyysasteelle että eriarvoistumiskehitykselle. Esitysten vaikutuksia ei myöskään ole arvioitu riittävällä tarkkuudella.
Muistutuskutsu: Mediainfo 25.4.2024 klo 9: Maahanmuuttopolitiikka tiukentuu – mitä hallituksen esitykset tarkoittavat?24.4.2024 10:25:46 EEST | Kutsu
Hallitus kiristää merkittävästi turvapaikkapolitiikkaa ja maahantulijoiden asemaa. Esityksiä on käsittelyssä juuri nyt paljon, aikataulu on tiukka ja muutosten vaikutuksia on arvioitu ohuelti. Diakonissalaitos on kiristyksistä äärimmäisen huolissaan, ja siksi olemme pyrkineet tekemään esityksistä kokonaisanalyysin ja parhaimmillaan 5 vuoden päähän yltävät taloudelliset laskelmat. Kutsumme mediaa kuulemaan analyysin tuloksista tarkemmin torstaina 25.4. klo 9-10.
Mediainfo 25.4.2024 klo 9: Maahanmuuttopolitiikka tiukentuu – mitä hallituksen esitykset tarkoittavat?19.4.2024 12:57:53 EEST | Kutsu
Hallitus kiristää merkittävästi turvapaikkapolitiikkaa ja maahantulijoiden asemaa. Esityksiä on käsittelyssä juuri nyt paljon, aikataulu on tiukka ja muutosten vaikutuksia on arvioitu ohuelti. Diakonissalaitos on kiristyksistä äärimmäisen huolissaan, ja siksi olemme pyrkineet tekemään esityksistä kokonaisanalyysin ja parhaimmillaan 5 vuoden päähän yltävät taloudelliset laskelmat. Kutsumme mediaa kuulemaan analyysin tuloksista tarkemmin torstaina 25.4. klo 9-10.
Empatia lisää ymmärrystä ja vähentää eriarvoisuutta10.4.2024 12:28:48 EEST | Tiedote
“Onko empatia etuoikeus? Ketä kohtaan on vaikea tuntea empatiaa? Miltä empaattinen yhteiskunta tuntuisi?”, kysyy tänään Helsingin metroasemilla ja katukuvassa julkistettava empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomalan videoteosten sarja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme