Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsinkiläiset viihtyvät asuinalueillaan – turvallisuuden kokemus on silti heikentynyt

Jaa

Lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä pitää omaa asuinaluettaan viihtyisänä. Tuoreen kyselyn mukaan 87 prosenttia kaikista vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että oma asuinalue on viihtyisä. Tämä on hieman korkeampi lukema kuin edellisessä kyselyssä keväällä, mutta astetta matalampi kuin vuoden 2022 tuloksissa.

Kaksi lasta ja yksi aikuinen liikkuvat talvisessa kaupunkiluonnossa.
Lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä pitää omaa asuinaluettaan viihtyisänä. Kuva: Konsta Linkola, Helsingin kaupunki.

Asukkaiden yleinen kokemus omasta elämänlaadustaan on samoin korkealla tasolla. Kyselyn mukaan noin 85 prosenttia vastaajista kokee elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Hyvin harvat arvioivat elämänlaatunsa huonoksi. Lapsiperheisiin kuuluvat vastaajat ja pariskunnat pitävät elämänlaatuaan kaikkein parhaana. Esimerkiksi työttömät puolestaan kokevat elämänlaatunsa heikommaksi kuin muut vastaajat. 

Tiedot käyvät ilmi kaupunginkanslian toteuttamista Helsinki-barometrikyselyistä. Viimeisimmän kyselyn tiedot kerättiin 30.9.–23.10.2023, jolloin siihen vastasi 1 006 helsinkiläistä. 

Entistä harvempi kehuu oman asuinalueensa vapaa-ajanviettomahdollisuuksia

Vapaa-ajan mahdollisuuksien kiinnostavuudessa havaittiin barometrin mukaan lievää laskua jo yli vuosi sitten. Tänä vuonna pudotus on ollut erityisen selvä. Entistä harvempi pitää oman asuinalueen vapaa-ajan tarjontaa itselleen kiinnostavana.

Tulos on kuitenkin erityisen selvä niillä vastaajilla, jotka pitävät omaa taloustilannettaan heikkona. Syyt pudotukseen liittyvät siis todennäköisesti keväällä kiihtyneeseen hintojen nousuun, josta on voinut seurata maksullisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien käytön vähentämistä erityisesti heikommin toimeen tulevilla ihmisillä.  

Naisvastaajista alle kolmannes kokee kaupungin keskustan turvalliseksi

Yleisesti ottaen helsinkiläiset kokevat oman asuinalueensa selvästi turvallisemmaksi viikonloppuiltaisin kuin kaupungin keskustan. Vaikka turvallisuudentunne myös omalla asuinalueella on jonkin verran heikentynyt viime vuosina, se on edelleen pääosin hyvällä tasolla. 

Kaupungin keskustassa olonsa kokee turvalliseksi viikonloppuiltoina enää 32 prosenttia naisvastaajista ja 55 prosenttia miesvastaajista (edellisessä kyselyssä 39 % ja 61 %). Naisista  37 prosenttia on sitä mieltä, että keskusta on turvaton. Miehistä vain 21 prosenttia kokee näin. 

Helsinki-barometrissä kysyttiin myös sitä, pitävätkö vastaajat kaupungin keskustaa yleisesti ottaen viihtyisänä paikkana. Ne vastaajat, jotka asuvat Helsingin keskustassa (oman ilmoituksensa mukaan), kokevat keskustan myös huomattavasti yleisemmin viihtyisänä paikkana kuin muualla asuvat. Näin vastasi 73 prosenttia keskustassa asuvista ja vain 41 prosenttia muualla asuvista.

Helsingin kaupunginkanslian julkaisema tutkimus- ja tilastotieto kuvaa kaupunkilaisten elämää ja monenlaisia siihen vaikuttavia ilmiöitä. Tietoa hyödyntämällä luodaan parempaa Helsinkiä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pekka Mustonen, Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut, johtava asiantuntija, p. 09 310 36301, s-posti: pekka.mustonen(at)hel.fi.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

EMBARGO 2.12.2025 klo 15.00: Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti: Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia on keskimäärin enemmän parempiosaisilla alueilla2.12.2025 15:00:00 EET | Tiedote

Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti pureutuu koulutuksen segregaatioon pääkaupunkiseudulla ja nostaa esiin kunnille kriittisiä kysymyksiä: varhaiskasvatuksen alueellisesta eriytymisestä, segregaation torjumisen keinoista sekä siitä miten dataa ja tietoa hyödynnetään kaupunkien päätöksenteossa. Raportin mukaan parempiosaisten alueiden päiväkodeissa työskentelee keskimäärin enemmän kelpoisia opettajia. Samankaltaisten alueiden sisäinen vaihtelu on kuitenkin suurta.

EMBARGO 2.12.2025 kl. 15.00 // KORRIGERING // Första rapporten från rådet för utvärdering av stadspolitiken: I genomsnitt finns det fler behöriga lärare inom småbarnspedagogiken i bättre ställda områden2.12.2025 14:38:43 EET | Pressmeddelande

KORRIGERING // Pressmeddelandet har korrigerats genomgående för terminologins del kl. 14.40. Bland annat har felaktig terminologi som "kvalificerade förskollärare" ersatts med den korrekta termen "behöriga lärare inom småbarnspedagogiken". Rådet för utvärdering av stadspolitiken granskar i sin första rapport den pedagogiska segregationen i huvudstadsregionen och ställer kritiska frågor till kommunerna: om regional differentiering inom småbarnspedagogiken, sätt att motverka segregation och hur data och information används i beslutsfattandet i de berörda städerna. Enligt rapporten har daghem i bättre ställda områden i genomsnitt fler behöriga lärare. Det finns dock stora variationer inom liknande områden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye