Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomen palveluviennin kirjoa syytä laajentaa kaupan kasvaessa, nyt viemme ulkomaille lähinnä IT-palveluja

Jaa

Suomen palveluviennistä liki puolet tulee IT-palveluiden ja ohjelmistojen viennistä, ilmenee tänään julkaistuista Etla-tutkimuksista. Tietotekniikkapalveluiden lisäksi yritykset vievät liike-elämän palveluita, tavaramerkkejä ja patentteja. Palvelukauppa on kasvussa Suomessakin, mutta kasvu on hitaampaa kuin muualla EU-alueella. Lisäksi Suomen palveluvienti on varsin keskittynyttä verrattuna moniin muihin maihin. Palveluviennin kirjoa olisikin syytä laajentaa tulevaisuudessa, arvioi Etla.

Etlasta tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Mika Pajarinen ja Ilkka Ylhäinen, tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen
Etlasta tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Mika Pajarinen ja Ilkka Ylhäinen, tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen

Palveluala on tullut yhä voimakkaammin alttiiksi kansainväliselle kilpailulle, kun sen osuus kansainvälisessä kaupassa kasvaa. Suomenkin tuonnista jo kolmasosa on palveluita - ja viennistäkin 27 prosenttia. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomen palveluvienti on kuitenkin varsin keskittynyttä.

Liki puolet (44 %) Suomen palveluviennistä tulee IT-palveluiden ja ohjelmistojen viennistä, ilmenee tänään julkaistuista Etla-tutkimuksista ”Palvelut kansainvälisessä kilpailussa” (Etla Muistio 129), ”Missä määrin Suomi käy kansainvälistä kauppaa?” (Etla Raportti 142) ja ”Palvelualan yrityskaupat – millaisia yrityksiä ostetaan ja mitä yrityskaupasta seuraa?” (Etla Raportti 143).

Tutkimustulosten mukaan valtaosa Suomen palveluviennistä, lähes 80 prosenttia, tulee viidestä tärkeimmästä palveluerästä. Osuus on selvästi suurempi kuin monissa muissa EU-maissa. IT-palvelujen jälkeen Suomen toiseksi tärkein palveluvientierä muodostuu erilaisista liike-elämän palveluista. Kolmanneksi tärkein erä on tavaramerkit, patentit ja muusta aineettomasta omaisuudesta saatu tulo.

IT-palvelut ja ohjelmistot ovat myös Ruotsin palveluviennin tärkein erä (19 %), mutta naapurimme palveluvienti jakaantuu huomattavasti Suomea monipuolisemmin eri palveluihin. Ruotsin yksi erikoisuus on musiikin ja muun audiovisuaalisen tuotannon vienti. Tanskan erityispiirre puolestaan on meriliikenne.

Kaikissa kehittyneissä maissa palvelualat vastaavat jo suurimmasta osasta bruttokansantuotetta ja osuudet ovat kasvussa, huomauttaa nyt julkaistuista tutkimuksista vastaava Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Ei siis ole yhdentekevää, miten palvelualat pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa.

- Koska Suomen palveluvienti on varsin keskittynyttä vain muutamiin palveluihin, pitäisi tulevaisuudessa palveluviennin kirjoa pystyä laajentamaan. On todennäköistä, että palvelukaupan kokonaisarvo vain kasvaa tulevaisuudessa, vaikka kansallisten ja alueellisten etujen esiinmarssi kasvua hieman hidastaisikin, Ali-Yrkkö sanoo.

EU-maiden palveluviennistä hieman yli puolet suuntautuu EU-alueen ulkopuolelle. Suomen palveluviennin tärkein kohde EU:n ulkopuolella on Yhdysvallat: viime vuonna Suomi vei Yhdysvaltoihin palveluja yli kuuden miljardin euron arvosta. Suomen palvelukauppa on kasvanut, mutta hitaammin kuin muualla EU-alueella.

Suomalaiset palvelualan yritykset yhä useammin yrityskaupan kohteena

Palveluala kansainvälistyy myös siten, että Suomeen tulee ulkomaisia palvelualan yrityksiä. 2010-luvulla Suomessa ostettiin yli tuhat palvelualan yritystä, ja näistä kaupoista joka kolmannessa ostaja oli ulkomainen yritys. Ostojen kohteena oli usein hoiva- ja lääkäripalveluita tarjoava yritys sekä IT- ja viestintäalan yritys.

Etlan tutkimuksen mukaan yrityskaupoilla ei ole ollut vaikutusta kauppakohteena olleen yrityksen myöhempään työllisyyden, liikevaihdon tai arvonlisän kehitykseen. Sen sijaan yrityksen kannattavuus ja vakavaraisuus yleensä heikkenevät kaupan myötä. Syyt heikkenemisen takana ovat kuitenkin vielä epäselviä ja vaatisivat lisätutkimuksia.

Palvelut kansainvälisessä kilpailussa -tutkimushankkeessa on tutkittu palveluyritysten ja palvelutoimintojen kansainvälistymistä kolmesta eri näkökulmasta. Tutkimushanketta on rahoittanut Palvelualojen työnantajat Palta ry.

 

Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuosmanen, Natalia – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Palvelut kansainvälisessä kilpailussa (Etla Muistio 129)

Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuosmanen, Natalia: Missä määrin Suomi käy kansainvälistä kauppaa? (Etla Raportti 142)

Ylhäinen, Ilkka – Pajarinen, Mika: Palvelualan yrityskaupat – millaisia yrityksiä ostetaan ja mitä yrityskaupasta seuraa? (Etla Raportti 143)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla
Lataa
Etlasta tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Mika Pajarinen ja Ilkka Ylhäinen, tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen
Etlasta tutkimuksen ovat tehneet tutkijat Mika Pajarinen ja Ilkka Ylhäinen, tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Suomi on Ruotsiin verrattuna surkimus aineettomiin tuotannontekijöihin investoimisessa ja niiden hyödyntämisessä27.2.2024 00:01:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi ei tunnista riittävästi ns. aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä. Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja datoihin liittyvä aineeton pääomakanta suhteessa työtunteihin on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Ruotsi näyttää myös saavan merkittävästi Suomea enemmän irti innovaatioista, joiden vaikutus on peräti 17-kertainen verrattuna Suomen lähellä nollaa olevaan vaikutukseen.

Etla: Suomi vahvasti kolmen kärjessä Maailman talousfoorumin uudessa vertailussa14.2.2024 09:33:45 EET | Tiedote

Suomi sijoittuu kolmen kärkeen yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa Maailman talousfoorumin (WEF) tuoreessa, talouskasvun edellytyksiä ja näkymiä mittaavassa vertailussa, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-erikoisartikkelista. Suomen heikkous on kuitenkin raportin mukaan innovatiivisuus, jossa Suomen sijoitus oli vasta kymmenes. Takamatkaa kertyy esimerkiksi korkean teknologian osuudessa tehdasteollisuudessa sekä ICT-pääomassa. Innovatiivisuudessa Suomi jää selvästi jälkeen myös Ruotsista ja Sveitsistä.

Etla: Koronatuet kohdistuivat valtaosin matalan tuottavuuden yrityksiin - vain harva nousi voitolliseksi5.2.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Koronakriisin seurauksena käyttöönotetut yritystuet kohdistuivat valtaosin matalan tuottavuuden yrityksiin, mikä hidastaa tulevaa tuottavuuskehitystä ja Suomen talouskasvua. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan myös ennen pandemiaa tappiolla olleet yritykset saivat paljon tukia, mikä hidastaa pääoman ja työvoiman luonnollista siirtymistä tuottavampiin yrityksiin. Koronatuet nostivat vain hyvin harvan yrityksen voitolliseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye